Pekka Tiainen: Aktiivimallissa ihminen ei saa menettää työttömyysturvaa

VTT Pekka Tiainen painottaa oikeutta työhön: Aktiivimallissa ihminen ei saa menettää työttömyysturvaa,  vaikka palveluita tai töitä ei olisi tarjolla, työllisyystoimia lisättävä.

aktiivimalli_ja_tanskan_malli_alkup-38

– Suomen aktiivimallissa olennaista on se, ettei ihminen saa menettää työttömyysturvaa, vaikka palveluita tai työtä ei olisi tarjolla. Eduskunnan ponsi lakia säädettäessä perustelee tätä. Perustuslaissa on oikeus työhön. Tätä näkökulmaa on tarpeen painottaa. Kyseistä lakiesitystä ei käytetty eduskunnan perustuslakivaliokunnassa valmisteluvaiheessa, Pekka Tiainen huomauttaa.

Suomessa työttömiin kohdistettu aktiivimalli on epäoikeudenmukainen, kielteinen ja kaukana Tanskan aktiivimallista, jonka on sanottu olevan uuden lain esikuvana. Näin voisi tiivistää työ- ja elinkeinoministeriön neuvottelevan virkamiehen Pekka Tiaisen (VTT) keskeiset ajatukset, joita hän selvitti Helsingin Työkanava HeTyn viikkovieraana maanantaina.

Tiainen on alansa asiantuntija ja hänellä on vertailussa mukana ajankohtaiset tiedot niin Suomesta kuin lukuisista muista Euroopan maista. Vertailupohjaa löytyy myös OECD:n julkaisemista tilastoista. Niiden pohjalta Tiainen osaa visioida myös mahdollisia tulevia ratkaisuja.

Suomen taloudella menee nyt suhteellisen hyvin ja tuotanto on saavuttamassa alamäen jälkeen vuoden 2008 tason yli kolmen prosentin kasvulla. Tästäkään Tiainen ei anna kaikkea kunniaa hallitustoimille – kasvuun on vaikuttanut voimakkaasti maailmanmarkkinat. Myönteistä on, että kasvu mitä ilmeisimmin jatkuu ja se kohentaa myös työllisyyttä.

Tanskan aktiivimalli on kannustavampi

Tiaisen mukaan työllisyystoimenpiteiden määrä on Suomessa merkittävästi laskenut edellisen laman lukemista. Laskua on ollut kaikilla sektoreilla: yrityksiin työllistämisessä, kunnallisessa työllistämistuessa, valtion työllistämistyötehtävissä ja muussa työllistämisessä.

Tanskassa rahaa käytetään työllistämistoimiin selvästi enemmän kuin Suomessa. Aktiiviseen työvoimapolitiikkaan Tanska käyttää 2,05 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun Suomessa luku on 1. Suomen pitäisi käyttää työvoimapolitiikkaan 2,4 miljardia enemmän kuin nyt, jotta olisimme samassa suhteessa Tanskan kanssa.

Ansiopäivärahan kesto on Tanskassa 2 vuotta eli 730 päivää (maksimi 3 vuotta), Suomessa 300-500 päivää. Suomessa ansiopäivärahan kestoa puristetaan jatkuvasti alaspäin eli erkanemme Tanskan mallista. Tanskassa ansiosidonnainen korvaus työttömälle on keskimäärin 1800 e/kk. Suomessa se on vähemmän.

Tanskan malli on tehokkaampi; siellä työttömyysaste (11/2017) on 5,6 prosenttia, Suomessa 8,4. Yli vuoden työttömänä olleita on koko määrästä Tanskassa 23 prosenttia, Suomessa 29 prosenttia.

aktiivimalli_ja_tanskan_malli_alkup-19

– Tanskan aktiivimallissa työttömyysturva on parempi kuin Suomessa. Ansiopäivärahat ovat korkeammat, rahaa käytetään työllisyyden hoitoon selvästi enemmän. Työttömyys on alempi, samoin pitkäaikaistyöttömyys, vertaa työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen.

Työttömyyskassoihin kuuluu Suomessa noin 40 prosenttia työttömistä. Osuus on laskenut selvästi vuosikymmenen aikana. Tämä merkitsee myös pienempiä päivärahoja. Entistä useampi työtön putoaa työttömyyspäivärahojen ulkopuolelle; näin tapahtuu työttömien keskimääräistä köyhtymistä.

Suomessa tehdään keskimäärin 1653 työtuntia vuodessa, Tanskassa 1410 vuoden 2016 luvuin. Ero on noin 250 tuntia. Siitä suuri osa johtuu siitä, että Tanskassa tehdään enemmän osa-aikatyötä.  Työn puutteesta johtuvan osa-aikatyön osuus osa-aikatyöstä on suunnilleen sama. Tiainen vertaa tilannetta Kreikkaan, jossa tehdään 2000 työtuntia vuodessa. Työt painottuvat miehille, naiset ovat kotona. Työttömiä on paljon ja erot kärjistyvät.

–  Jos haemme työelämän tasa-arvoa, meidän tulisi ottaa esimerkkiä maista, joissa työaika on keskimäärin lyhyempi. Silloin työllisyysaste on korkeampi. Näissä maissa osa-aikaisten osuus on suurempi. Se ei kuitenkaan saisi johtua työn puutteesta vaan sen pitäisi olla vapaaehtoisuuteen pohjautuvaa. Laskelmieni mukaan Suomessa olisi täystyöllisyys, jos lyhyempää työaikaa tekeviä olisi nykyisen 15 prosentin sijasta 30 prosenttia, Tiainen pohtii.

TE-toimistoissa virkailijat ovat ylityöllistettyjä

Suomen aktiivimallissa työntekijän on 65 maksupäivän aikana oltava töissä 18 tuntia tai viisi päivää työllistämistä edistävissä palveluissa tai hänen on ansaittava yrittäjänä vähintään 241 euroa. Ehtoja on myös lisää koskien lähinnä pidempää vertailujaksoa ja työvelvoitteen täyttämistä sinä aikana. Suomen työmarkkinatuen sijaan Tanskassa on työttömien toimeentulotuki. Sitä saavien pitää työskennellä normaaleissa töissä 225 tuntia 12 kuukauden aikana. Ansiopäivärahalla olevien on työskenneltävä 148 tuntia 4 kuukauden aikana. Lisäksi tulee osallistua sen jälkeen palveluihin. Tanska kuitenkin järjestää työtä ja palveluita olennaisesti enemmän. Tanskassa osataan palkita: tunnin työskentelystä saa kaksi tuntia lisää ansiopäivärahan kestoon.

–  Haastatteluja tanskalaiset järjestävät 9 kertaa 6 kuukauden aikana, sitten 3 kuukauden välein. Suomessa ne ovat jälkimmäisen luvun mukaan. Akateemisesti koulutettuja on otettava vastaan työtä mistä päin Tanskaa vaan, jos työmatka edestakaisin jää maksimissaan neljään tuntiin. Suomessa raja on kolme tuntia per suunta.

aktiivimalli_ja_tanskan_malli_alkup-34

Suomessa on yhtä työvoimahallinnon virkailijaa kohti Pekka Tiaisen mukaan 117 työtöntä työnhakijaa. Tanskassa luku on 30.  Virkailijat eivät kykene tekemään sitä työnvälitystehtävää, mikä heille kuuluisi.

Tanskassa on job centereitä, joihin on yhdistetty kaikki eri palvelut. Niitä Tiainen ehdottaa Suomeenkin.

–  Job centereistä ei pelkästään haeta työttömyysturvaa, vaan niissä on monipuolisia työvoimapalveluja. Tietokoneilla voi hakea paikkoja, niissä voi jutella toisten kanssa ja tavata työnantajia.

Tiainen peräänkuuluttaa eri keinojen yhdistämistä. Olennaista on, että työttömät eivät menetä työttömyysturvaa vaikkei olisi työtä eikä palveluita, vaan avataan mahdollisuuksia päästä irti työttömyydestä. Hänen mielestään aktiivimallia on muutettava ja työllisyyden korjaamiseen tarkoitettua rahoitusta lisättävä. Kyse on pitkäjänteisestä työstä, joka jatkuu myös seuraavaan hallituskauteen.

Ulosottoon tuli kevennyksiä

Kuulijoita kiinnostivat myös ulosottoon liittyvät uudistukset. Tiainen kertoi, että helmikuun alusta alkaen vähintään vuoden ajan työttömyysetuutta saaneet ulosottovelalliset ovat oikeutettuja enintään kuuden kuukauden lykkäykseen palkan ulosmittauksesta, kun aiemmin raja oli neljä kuukautta. Tämä on oikeus tuloihin jotka jäävät alle kaksi kertaa suojaosuuden eli 1554,60 euroa alittaviin tuloihin. Tuloissa siitä ylöspäin jää ulosottomiehen harkinta, mikä ei ole hyvä asia.

Muutos  silti kannustaa työn vastaanottoon. Ulosoton 772,30 euron kuukausittaiseen suojaosuuteen ei kuitenkaan ole tulossa muutoksia – vaikka se on Tiaisen mukaan jäänyt jälkeen kaikista indekseistä.

– Tarvittaisiin tuntuva tasokorotus joka voisi olla suurempi ulosoton pitkittyessä.

aktiivimalli_ja_tanskan_malli_alkup-24

–  Työllisyys on mielestäni aina ykkösasia. Jos se on yhteiskunnassa kunnossa, myös verot, tulojako ja muut asiat ovat mallillaan. Suomessa on leikattu sekä hyvinä että huonoina aikoina ja toimenpiteet menevät yhä leikkaavampaan suuntaan. Se on myös eriarvoistavaa – pienituloiset menettävät, paremmin toimeentulevat hyötyvät, pohtii Pekka Tiainen.

Asia koskettaa suurta joukkoa suomalaisista. Vuoden aikana Suomessa on ulosotossa lähes 550 000 henkilöä (2016). Elämää vaikeuttavia ja luottokorttien ja lainojen irtisanomisia aiheuttavia pääasiassa ulosoton teettämiä luottohäiriömerkintöjä on 440 000:lla. Luvuista luonnollisia henkilöitä on noin 90 prosenttia, muut ovat yhdistyksiä tai muita tahoja. Ulosoton kokonaissumma on noin 4,2 miljardia euroa ja vuotuinen ulosoton määrä 1,1 miljardia euroa. Ulosottoasioiden määrä on noin 4,3 miljoonaa.

–  Oikeuslaitos valittaa resurssipulaa ja tuomarit eivät ehdi käsitellä asioita juuri lainkaan. Työstä vain noin prosentti on aitoa oikeuksien ratkaisemista ja loput sakkoja, velka-asioita tai vastaavia. Nykyinen oikeusjärjestelmä on kestämättömässä tilassa, Tiainen sanoo.

– Jos työtuloja vapautettaisiin ulosotosta, se nostaisi työllisyyttä paljon ja poistaisi harmaata taloutta. Se maksaisi itsensä takaisin.

Pitkäaikaistyöttömyyttä ei ratkaista ajamalla ihmiset lisääntyvään köyhyyteen vaan tuomalla heidät työelämään.

–  Se ei tapahdu pakottamalla vaan tarjoamalla lisää vaihtoehtoja. Siihen tarvitaan resursseja ja määrärahoja, Tiainen tiivistää. (HM)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s