Kehon rytmejä työelämän tahdissa

blogi_kehonrytmejä

Maailma pyörii ja kello käy. Toimiiko sinun sisäinen kellosi aina samaan tahtiin? Monilla keho reagoi päivän pituuteen ja valon määrään. Emme nuku talviunta, vaikka joskus mieli tekisi.

Miten arjen aikataulusi muuttuvat, jos jäät työttömäksi? Pahana pelkona on, että ihminen menettää motivaation kaikkeen ja sulkeutuu itseensä ja kotiinsa.  Itse yritin pitää jokaisessa päivässä jotain tekemistä ja säännöllisyyttä. Tekemistä riitti ihmeellisen paljon, ja välillä tuntui, että aika loppuu kesken.

Suurin muutos tuli kuitenkin kehon valveillaoloon. En ole kellokorttityötä tehnyt, mutta silti työelämässä päivät ovat alkaneet kello 9 tienoilla ja päättyneet kello 17 tai sen jälkeen. Työttömänä lipsuin tästä rytmistä. Valvoin – osittain myös kiinnostavien televisio-ohjelmien vuoksi – helposti yli puolenyön ja heräsin aamulla 9–10. Pahimmillaan unen saanti meni roimasti pikkutuntien puolelle.

Pitkän työttömyyden jälkeen sain vihdoin työtä. Jotta ehdin ajoissa työpaikalle, herätykset ovat kello 6. Todellista tervanjuontia alkuvaiheessa. Ensimmäisenä päivänä astellessani Helsingin rautatieasemalla aamuseitsemän jälkeen olin ihan sokissa – tuntui kuin olisin lähtemässä aamulaivalla Tallinnaan. Työpäivän jälkeen oli aluksi pakko ottaa tunnin parin torkut. Tästä olen nyt pääsemässä eroon ja unet keskittyvät yöhön, kuten kuuluukin. Ja ilokseni olen havainnut, että herään jopa muutamaa minuuttia ennen kellon soittoa. Rytmini ovat palautuneet työelämän vaatimuksiin.

Oma lukunsa on kesken työpäivän nouseva väsymys. Joku kokee sitä palaverin aikana, toinen lounaan jälkeen. Itse kärsin väsymyksestä ruokailun jälkeen, kun verensokerit pompahtivat huippuunsa. Lääkäri selvitti asian ja sen jälkeen pyrin täyttämään lautaseni erilaisemmilla valinnoilla.

Monet pitävät vireystasoa yllä kahvin voimalla. Pienet tauot ovat paikallaan; ne on parasta hyödyntää oman työnsä täysin unohtaen. Vaikkapa lehtiä lukemalla, musiikkia kuuntelemalla tai kollegan kanssa juttelemalla. Pieni jumppa voi palauttaa kehoa työkuntoon, etenkin toimistotyötä tekevillä. Ulkoilman ja happihyppelyn merkitystä ei pidä väheksyä.

Ihmiset ovat erilaisia – aamuntorkkuja ja illanvirkkuja. Kaikkia ei saisi pakottaa samaan muottiin. Kehon kello ei käy kaikilla samaan tahtiin. Vuodesta toiseen saamme lukea medioista kesä- ja talviajan vaihtojen haitallisuudesta. Lehdet ovat myös kirjoittaneet tutkimuksista, joissa on todettu torkkujen hyödyllisyys kesken työpäivän. Aina eivät työntekijän toiveet ja työelämän tarpeet kuitenkaan kohtaa. Silloin tilanteisiin on mukauduttava, vaikka keho olisi eri mieltä. (HAM)


HeTy:n blogissa julkaisemme kirjoituksia, joissa käsitellään työttömän tai työssäkäyvän elämää iloineen ja huolineen. Mukana on esimerkiksi ajankohtaisia, yhteiskunnallisia asioita, mutta myös pienen ihmisen mieltä askarruttavia arjen tapahtumia.

Tavoitteena on tuoda vaihtelua ja valonpilkahduksia lukijoille, tarjota samastumisen kokemuksia sekä herättää keskustelua. Kaikki asiat eivät aina ole pelkästään politiikkaa tai byrokratiaa; joskus kirjoitukset voivat vain antaa muuta ajattelemisen aihetta elämästä ja sen kummallisuuksista. Blogit ovat aina kirjoittajansa näkemyksiä. Kirjoituksia tekevät sekä HeTy:n henkilökunta että lukijamme (HeTy:llä on oikeus päättää tekstien julkaisemisesta ja editoimisesta). Kunnioitamme kirjoituksissa muita ihmisiä eli emme mene henkilökohtaisuuksiin.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s