Helsingissä useita työllistymistapoja oppisopimuksista työkokeiluihin

Ari-Uusimäki_wp

– Helsinki käyttää alueellaan enemmän rahaa työllisyyden hoitoon kuin valtio. Näin kaupunki osoittaa sosiaalista vastuuta työttömistä. Sama ei toteudu kaikkialla Suomessa, toteaa Helsingin lännen aikuissosiaalityön kuntoutusohjaaja Ari Uusimäki.

Työttömien helsinkiläisten palveluista on päävastuussa Uudenmaan TE-toimisto. Kaupunki tarjoaa kuitenkin lakisääteisen monialaisen yhteispalvelun (TYP) ja velvoitetyöllistämisen lisäksi erilaisia työllistämistä edistäviä palveluita valituille kohderyhmille, joita ovat nuoret, maahanmuuttajat ja pitkäaikaistyöttömät.

Helsingin kaupungin työllistämistoimissa on useita vaihtoehtoja: oppisopimuskoulutus, palkkatukityö (8 kk), työkokeilu (6 kk), kuntouttava työtoiminta (väh. 3 kk) sekä sosiaalihuoltolain 27 e ja 27 d -pykälien mukainen työtoiminta. Ihmisten kyvyt ja tarpeet ovat yksilöllisiä, siksi kaikki ratkaisut eivät sovi jokaiselle työnhakijalle.

Sanktiot lisäävät ahdinkoa entisestään

Helsingin työttömyysaste on 10,3 prosenttia. Työttömiä työnhakijoita on 34825 ja avoimia työpaikkoja 9962 (tiedot tammikuulta 2018). Työttömien määrä on laskenut ja avoimien paikkojen määrä noussut. Kehitys on ollut myönteistä. Pääsyynä on Uusimäen mukaan TE-toimistojen määräaikaishaastattelut, joissa pitkäaikaistyöttömien määrä on selvästi pudonnut. Työttömiä on silti edelleen runsaasti.

– Työvoimatoimistot sanovat työttömälle, että hänen velvollisuutensa on hakea työtä. Kun katsoo lukuja, näkee tilanteen kestämättömyyden. Aktiivimalli on otettu käyttöön ja siksi monet jo valmiiksi talousvaikeuksissa olevat työttömät kokevat entistä suurempaa hätää. Miten täyttää ehdot, jotta ei tulisi taloudellisia sanktioita, Uusimäki miettii.

Kaikki koulutuskaan ei takaa työpaikkoja. Uusimäki kertoo, miten 2000-luvun puolivälissä valmistui runsaasti media-assistentteja – olihan kyse nuorten trendikkääksi kokemasta ammatista. Kaikki siirtyivät suoraan työttömyyskortistoon. Samoin kävi Helsingissä puuveneen veistokurssin suorittaneille. Kukaan heistä ei halunnut muuttaa Pohjanmaalle, jossa olivat alan ainoat työpaikat.

– Poliitikot sanovat, että muuttakaa työn perässä, mutta ei se ole niin yksinkertaista.

Töitä on tällä hetkellä tarjolla etenkin rakennusmiehille, vartijoille, siivoojille, tarjoilijoille, myyjille, lähihoitajille, ravintola- ja suurkeittiötyöntekijöille sekä kuljettajille.

Yksityisellä sektorilla enemmän joustoa

Joillekin hyvän vaihtoehdon tarjoaa oppisopimuskoulutus, joissa koulutuksen jälkeen on mahdollisuus työpaikkaan; esimerkiksi Helsingin kaupunki palkkaa kaupngilla oppisopimuskoulutuksen suorittaneen vakituiseen työsuhteeseen. Tällaisia paikkoja on kuitenkin suhteellisen vähän ja niihin on runsaasti hakijoita. Esimerkiksi eläköityvän tilalle voidaan etsiä oppisopimuksella työn jatkajaa. Oppisopimuskoulutus on hyvä vaihtoehto – siitä saa pätevyyden itselleen ja on työmarkkinoilla paremmassa asemassa.

Uusimäki lisää, että yksityinen puoli on kaikkiaan joustavampi työhönotossa kuin kaupunki – työnhakija voi saada töitä, vaikka paikkoja ei olisi vapautunutkaan, ja jatkokin usein onnistuu jouhevammin kuin kaupungin palkkatuki- tai työkokeilupaikoissa. Yksityisillä on kaupunkia enemmän joustavuutta myös työajoissa.

– Työtöntä kohdellaan monesti kovemmin kuin työsuhteessa olevaa. Työkokeilussa tai palkkatuella oleva ei esimerkiksi voi saada vapaata mennäkseen katsomaan sairasta sisartaan eri paikkakunnalle. Oma tai alle 10-vuotiaan lapsen sairastuminen, pääsykoe ja työhaastattelu ovat ainoat hyväksyttävät syyt poissaoloon. Muuten tulee sanktioita. Se ei ole minun mielestäni oikein.

Palkkatukipaikkoja vain passiivisille

Monet katsovat epäoikeudenmukaiseksi Helsingin tavan ottaa palkkatukipaikoille vain työttömiä, jotka ovat olleet vähintään 300 päivää passiivisena. Näin Helsinki saa vähennettyä vuotuisia osuuksiaan, joilla valtio rankaisee kuntia pitkäaikaistyöttömistä. Helsingissä sakko on vuositasolla ollut jopa noin 50 miljoonaa euroa (2016). Kuulijoissa herätti ihmetystä se, että kaupunki mieluummin maksaa sakkoja kuin työllistää ihmisiä.

– Tuntuu nurinkuriselta, että aktiivinen työnhakija ei voi saada tällaista paikkaa, Uusimäki lisää.

Helsingissä on yhä paljon työnantajia, jotka eivät tunne koko palkkatukijärjestelmää. Uusimäki kehottaakin työnhakijoita mainitsemaan työhakemuksissa mahdollisuuden palkkatukeen, jos asia on vahvistettu TE-toimistosta.

Uusimäki tähdentää, että palkkatuki- ja työkokeilusuhteiden aikana kannattaa hakea parempia työpaikkoja. Työstä toiseen siirtyvä valitaan usein mieluummin tehtävään kuin kokonaan työtön. Palkkatukipaikan saaminen onnistuu parhaiten alkuvuodesta, kun määrärahoja on vielä runsaasti jäljellä.

Työkokeilut voivat Helsingin kaupungilla koostua myös kahdessa eri virastossa työskentelystä. Yleensä työkokeilussa voi olla yhdellä työnantajalla 6 kuukautta, mutta Helsinki on niin suuri työnantaja, että eri virastot katsotaan erillisiksi työnantajiksi. Yhteensä työtön voi olla työkokeilussa 12 kuukautta.

– Työkokeilun aikana henkilö saa työmarkkinatukea sekä 9 euroa ylläpitokorvausta päivää kohti. Työkokeiluun ei sisälly matkalippua, toisin kuin kuntouttavassa työtoiminnassa. Sosiaalitoimisto voi kuitenkin matkalipun harkinnanvaraisesti silloinkin kustantaa.

Kuntouttavaa työtoimintaa erilaisissa työpajoissa

Kuntouttava työtoiminta oli aluksi sosiaalipoliittinen toimenpide, jota tarjottiin pitkään työelämästä poissa olleille. Sopimus oli kolmen kuukauden mittainen ja sen saattoi halutessaan keskeyttää ilman taloudellisia sanktioita.

– Työ- ja elinkeinoministeriössä haluttiin tehdä kuntouttavasta työtoiminnasta työvoimapoliittinen toimenpide sanktioineen. Me Helsingin sosiaalivirastossa vastustimme muutosta, mutta hävisimme lopulta väännön.

– Tarkoituksena on katkaista työttömyys ja saada ihmiset mukaan aktiviteetteihin. Kuntouttavassa työtoiminnassa voi työskennellä 1–4 päivää viikossa. Kuntoutus kasvattaa uskoa itseensä ja taitoihinsa. Jakson jälkeen voidaan jälleen arvioida omaa työkykyä ja miettiä jatkoa.

1423659689021_1_large

Kuva Uusix-pajalta vuodelta 2014. (www.u6.fi)

Lakisääteisessä kuntouttavassa työtoiminnassa on Helsingissä vuosittain 1800 työtöntä. Suurimpia toimipisteitä ovat Uusix-verstaiden Kyläsaari 300 paikalla ja Suvilahti 120 paikalla. Uusixilla on kaikkiaan 20 työpajaa, joissa voi tehdä monenlaisia kädentöitä penkkien ja fillarien korjaamisesta pintakäsittelyihin ja tekstiilitöihin.

Kaupunki lisäksi ostaa kuntouttavan työtoiminnan paikkoja erilaisilta järjestöiltä. Kuntouttavan työtoiminnan paikkoja on myös useissa eri yhdistyksissä ja seurakunnissa – niitä on esimerkiksi Myllypuron ruokajakelussa.

Sosiaalihuoltolain mukaisesta työtoiminnasta kerrotaan 27 e ja 27 d –kohdissa. Kyse on Uusimäen mukaan henkilöistä, jotka ovat alle 65-vuotiaita ja työkyvyttömyyseläkkeellä tai toimeentulotuen saajia. Heillä voi olla lääkärin toteama vika, vamma tai sairaus tai heillä voi olla mielenterveys- tai päihdeongelmia. Kriteerinä voi myös olla pitkä poissaolo työelämästä.

Sosiaalihuoltolain mukaisia työtoimintapaikkoja on 250–300. Nämä paikat räätälöidään asiakkaan tarpeen mukaan.  Vastineeksi he saavat 6 euron vuorokausikorvauksen, ruoan ja matkalipun. Tavoitteena on parantaa tai ylläpitää asiakkaan työ- ja toimintakykyä.

– Ihmiset haluavat tuntea olevansa hyödyksi. Samalla sosiaalisuus lisääntyy.

Työkyky ja terveydentila on hyvä selvittää

Työkykyselvitys on olennainen toimi, jotta ihmiset ohjautuvat oikeisiin palveluihin. Kaikilla ei ole tarvetta kuntouttavaan työtoimintaan, vaan työkyky voi olla työttömyydestä huolimatta ennallaan. Selvitys tehdään 18–63-vuotiaille lääketieteellisin perustein.

Toinen asia, josta on hyvä huolehtia, on työttömien ilmainen terveystarkastus. Kun se otettiin valtakunnallisesti käyttöön, huomattiin pitkäaikaistyöttömillä paljon sairauksia, joita ei ollut aiemmin huomioitu. Kun työttömät saavat terveyspalveluja, heidänkin elämänlaatunsa ja työkykynsä kohenee.

Oma lukunsa ovat henkilöt, jotka kaupungin erikoislääkärit ovat arvioineet työkyvyttömiksi, mutta Kelan asiantuntijat väittävät toisin. Tällaisia väliinputoajia on Uusimäen mukaan paljon. He eivät kelpaa työmarkkinoille eikä Kela suostu maksamaan heille työkyvyttömyyseläkettä.

– Monesti näillä ihmisillä on somaattisia sairauksia. Vuodesta toiseen he anovat turhaan uutta päätöstä.  Tässä kuten monessa muussakin asiassa pitäisi ottaa järki mukaan – työpaikat kuuluvat työkykyisille.

Työelämää pyöritetään yhä paljon ylitöillä. Tämäkin kaipaisi Uusimäen mielestä järkeistämistä. Silloin pitäisi rohkeasti palkata lisää väkeä. (HM)

Ari Uusimäki puhui Helsingin kaupungin työllistämistoimista HeTyn maanantaivieraana 26. helmikuuta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s