Runous on vahvassa nousussa, tietää Runosuonen vetäjä Anu Keskitalo

IMG_7710

Olen tyytyväinen, jos Runosuonen osallistujat kokevat runohetket vapauttaviksi ja antoisiksi. Kokemukset ovat hyviä. Tapaamiset ovat venyneet, kun osallistujilla on ollut niin paljon sanottavaa ja jaettavaa, riemuitsee Runosuonen vetäjä Anu Keskitalo. (kuvaaja: Sari Walden) 

Runoilla on monta merkitystä. Ne kuvaavat kirjoittajansa ajatusmaailmaa, mutta voivat myös olla avain minuuteemme. Tarjolla on oivalluksia, samastumisia, yllätyksiä, erilaisia tunteita. Runosuoni-ryhmän vetäjä Anu Keskitalo lisää listaan yhden näkökulman.

– Runotuokioiden jälkeen monet ovat kertoneet, kuinka he eivät ole osanneet pukea kokemuksiaan ja tuntemuksiaan sanoiksi. Kuultu runo on tehnyt sen. Siinä on se voima.

Keskitalo on esiintynyt runoineen monilla estradeilla ja eri kokoonpanoissa. Usein mukana on säestäjiä. Läheisistä kumppaneistaan Keskitalo mainitsee muun muassa Jarmo Luodon ja Turo Heralan. Ryhmien koko on vaihdellut kolmesta yli kymmenen. Esiintymispaikkona ovat olleet niin Kallion kuin Kontulan kapakat.

Yksi Keskitalon ryhmistä on Kontulan Runosade. Keskitalo kävi syksyllä 2017 mainostamassa Runosadetta Helsingin Työkanava HeTyssä. Samalla virisi ajatus runoryhmän perustamisesta koulutuskeskukseen. Hanke on mahdollistunut Keskitalon työkokeilun avulla. Ryhmä sai nimekseen Ruonosuoni.

Ensimmäisellä kerralla osallistujat toivat mukanaan toisen kirjoittaman runon, jonka kokevat lempirunokseen. Tapaamisessa luettiin runoja ja keskusteltiin niistä. Toisella kerralla perehdyttiin itse kirjoitettuihin runoihin. Tapaamiset jatkuvat maanantaisin eri muotoisina.

Keskitalo kokee, ettei runoryhmän toimintaa pidä sitoa tiettyihin teemoihin. On helpompaa, että rajaus kulkee omissa mielirunoissa. Kiinnostus runoryhmää kohti on ollut kiitettävää – mukana on ollut kymmenkunta runojen ystävää.

IMG_7696

Anu Keskitalo arvioi, että lähes jokainen on kirjoittanut joskus runoja. Jos ei muuta niin ainakin laulujen sanoja. (kuvaaja: Sari Walden)

Raahessa syntynyt ja Helsingissä pitkään asunut Keskitalo teki ensimmäiset runonsa heti kirjoitustaidon opittuaan. Aikuisena Keskitalo kouluttautui mielenterveyshoitajaksi, mutta työ ei vastannut odotuksia. Keskitalo koki, että hänen luovuutensa kärsi. Hän onkin keskittynyt viime vuosina runojen ja kirjallisuuden maailmaan.

Runoja Keskitalo on tehnyt vuosikymmenten aikana tuhansia. Niitä hän on julkaissut pääasiassa nettisivustoilla. Keskitalo kirjoittaa etenkin pitkiä runoja, joiden sävy voi olla synkkä. Runot perustuvat hänen huomioihinsa maailmasta.

– Teen runoja kuin kirjoittaisin itsestäni. Joskus kirjoitan runoa vuorokauden, joskus viikon. Puran kerralla näppäimistölle kaiken, mitä olen sitä ennen nähnyt ja kokenut. Runoissa huomaa omat muutokset – lukiessani vanhaa tuotantoani välillä ihmettelen, mitä päässäni on liikkunut.

Osana kokonaisuutta on luonnollisesti muiden tekemien runojen lukeminen. Keskitalo on lukenut paljon pienestä pitäen. Hän pitää niin romaaneista kuin runoteoksista.

Keskitalo nimeää mielirunoilijoikseen Tomi Kontion ja Risto Ahdin. Teininä hän luki Edith Södergranin runoja, mutta ne eivät enää tunnu samalta. Keskitalo huomauttaa, että omat ennakkoluulot osoittautuvat monesti vääriksi. Hän on saanut hyviä elämyksiä niin koti- kuin ulkomaisista teoksista.

– Itse lukiessa tilanteeseen ja tulkintaan jää tyhjää tilaa ja voin miettiä sitä. Toki kuuntelukin tarjoaa oman elämyksensä. Siinä näkee lukijan persoonan ja tulkinnan vivahteet. Kuka vaan voi lukea runoja ääneen.

Keskitalo korostaa, ettei lukeminen ja runojen kirjoittaminen ole hänelle harrastus, vaan elämäntapa. Hän on osallistunut myös monille kursseille esimerkiksi työväenopistossa ja Oriveden opistossa.

Luovuudella on monia muotoja, niinpä Keskitalo on toiminut myös näyttelijänä. Estradina on ollut muun muassa  TekoTeatteri.

– En tykkää kauheasti näyttelemisestä, mutta se on tullut vähitellen mukaan, kun olemme suunnitelleet Runosateen ja teattereiden yhteistyötä.

Pöytälaatikkorunoilijoita on Keskitalon arvion mukaan runsaasti. Kysyttäessä lähes jokainen kertoo kirjoittaneensa joskus runoja. Jos ei muuta niin laulun sanoja vaikkapa autotallibändin jäsenenä.

Kiinnostus runoja kohtaan ei ole sukupuolesta kiinni. Keskitalo on ollut runotapahtumissa, joissa kaikki muut osallistujat ovat olleet miehiä.

– Runous on vahvassa nousussa! Omakustanteita syntyy kuin sieniä sateella. Ihmiset haluavat henkisyyttä nykypäivään – runous on yksi tapa. Se näkyy kaikkialla Suomessa esimerkiksi lavarunotapahtumissa, Keskitalo pohtii.

Runosuoni-ryhmään Keskitalo toivottaa kaikki tervetulleiksi.

– Ota mukaan iloista mieltä, mielirunojasi tai itse kirjoittamiasi runoja. Vapautunein mielin mukaan – ketään ei lytätä ryhmässämme. Jokainen runo on tärkeä! (HM)

Runosuoni-ryhmä maanantaisin klo 13 (jos on viikkovieras, klo 14) HeTyn tiloissa (Katajanokanlaituri 4, K6, 2. krs). Runomatinea 16.4. klo 13 – haitarimusiikkia, runonkerrontaa, avoin lava omille runoille. Matinean järjestäjinä Runosuonen lisäksi Kallion Runotrio ja Kontulan Runosade.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s