Työttömien yhdistykset huolissaan julkispalvelujen yksityistämisestä

IMG_6662

– Sote-uudistuksessa on oltava tarkkana, ettei tule isompia vahinkoja kuin hallitus on suunnitellut, oikeustieteen tohtori Pentti Arajärvi tokaisee.

Sote- ja maakuntauudistus kaikkine sivujuonteineen on monelle yhä hepreaa. Sillä on vaikutuksensa myös työvoimapalveluihin. Uudistus tähtää TE-palvelujen yksityistämiseen, ja asiaa on puitu myös Helsingin Työkanava HeTy ry:n tapahtumissa.

Asiaan saatiin oikeustieteen tohtori Pentti Arajärven näkökulma 28. toukokuuta. Hän keskittyi alustuksessaan nimenomaan työvoimapalveluihin, joita ollaan siirtämässä maakunnille. Jatkossa niitä kutsutaan kasvupalveluiksi.

– Ilmeisesti ajatuksena on, että työllisyystoimet yrityksissä ja elinkeinoelämässä palvelevat talouden kasvua. Tämä on sitä uussalakieltä, jota julkisen vallan kaikkiin toimiin yritetään ujuttaa. Palvelujen virallisesta nimestä ei välttämättä enää näe, mistä on kysymys, Arajärvi pohtii.

Jos maakuntauudistus toteutuu, työvoimapalvelut siirtyvät maakuntien alaisuuteen vuoden 2019 aikana. Ja maakunnat siirtävät edelleen osan toimista yksityisille. Se johtaa väistämättä päätöksentekojärjestelmien säätämiseen.

Arajärvi korostaa, että perustuslakisäädöksellä määritellään, millä edellytyksillä julkisia tehtäviä voidaan antaa yksityisille. Tästä on myös kyse sote-uudistuksessa.

Aiempi hallituksen esitys perustui liian laajaan yksityistämiseen ja esitys kaatui. Perustuslakivaliokunta on jälleen tekemässä uutta esitystä. Arajärvi on ollut viidesti asiantuntijana kuultavana perustuslakivaliokunnassa – se osaltaan kertoo uudistuksen hankaluudesta.

IMG_6664

– Erilaisten karenssien määrääminen on muun muassa toimi, jota ei voida siirtää yksityisille, mainitsee Pentti Arajärvi.

Työvoimapalvelutehtävät voidaan jakaa julkisiin hallintotehtäviin sekä palvelutehtäviin. Ensin mainitut kuuluvat jatkossakin viranomaisille, jotka käyttävät päätösvaltaa. Palvelutehtävät voidaan kuitenkin tulevaisuudessa siirtää yritysten tai järjestöjen – esimerkiksi ammattiliittojen – tehtäväksi.

– Jos palvelu yksityistetään, muutos ei saa vaarantaa kansalaisten perusoikeuksia eikä heidän asemansa saa huonontua. Yksityispalvelujen on oltava puolueetonta siinä missä viranomaistenkin. Kyse on lähinnä avustavista ja täydentävistä tehtävistä, joilla lisätään tehokkuutta.

Yhteiskunnan on taattava sekä oikeusturva että hyvä hallinto. Jos yksityinen taho ottaa vastuun työvoimapalveluista, taholla on oltava riittävä pätevyys palvelun ylläpitämiseen. Kansalaisten on voitava luottaa yksityisiin siinä missä viranomaisiinkin. Tämä tarkoittaa sekä tietotaitoa että taloudellisia valmiuksia.

Vaikka byrokratia-sana nostaa monella niskavillat pystyyn, Arajärvi lausui muutaman sanan byrokratian tarpeellisuudesta.

– Ellei viranomaisilla ole mitään menettelytapoja asioiden käsittelemiseksi, on vaikea taata ihmisten samanlaista kohtelua samanlaisissa tapauksissa. Tietty määrä byrokratiaa tarvitaan mielivallan poistamiseksi.

Oikeusturvaa on kahta lajia. Ennakollisessa pyritään etukäteen päätöstä tehdessä varmistamaan ratkaisujen oikeellisuus. Jälkikäteisessä oikeusturvassa taataan mahdollisuus hakea muutosta päätökseen tuomioistuimesta tai muulta taholta, esimerkiksi työvoimakysymyksissä sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalta. Kansalainen voi lisäksi tietyissä asioissa valittaa vakuutusoikeuteen tai kannella oikeusasiamiehelle.

Jos ja kun työvoimapalveluja yksityistetään, vastuutahoilla on velvollisuus tarjota palvelua sekä suomeksi että ruotsiksi ja toisinaan myös saameksi. Maahanmuuttajilla on yhtä lailla tietyissä tilanteissa oikeus tulkkipalveluihin.

Julkisen vallan velvollisuus on edistää työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Se ei takaa työpaikkaa jokaiselle. Työttömältä edellytetään lisäksi aktiivisia työllistymistoimia.

– En halua yhtään puolustella aktiivimallia. Viimeisimmän havainnon mukaan työantajat ovat alkaneet tehdä pieniä paketteja, joilla täytetään aktiivimallin ehto työllisyysturvan takaamiseksi. Työnantajat eivät edes pyri työllistämään ihmisiä pysyvästi, kritisoi Arajärvi.

IMG_6623

– Kun palveluja siirtyy yksityisille, järjestelmä on huomattavasti korruptioalttiimpi, Pentti Arajärvi arvioi.

Lakimuutos aiheuttaa huolta työttömien yhdistyksissä. Arajärvi toteaa, että periaatteessa työttömien yhdistykset voivat toimia työvoimapalvelujen tuottamiseksi jatkossa samaan tapaan kuin nytkin. Asia riippuu maakuntatasolla tehtävistä päätöksistä.

– Kunnat ovat tähän asti tukeneet yhdistyksiä. Kun vastuu siirtyy maakunnille, riittävätkö niiden intressit saman jatkamiseen? On haasteellista osallistua kilpailutuksiin – palveluntarjoajat ovat jatkossa samalla viivalla.

Pitkäaikaistyöttömien työllistämistä on nyt tuettu sekä valtion että kunnan / kaupungin varoilla. Jatkossa tämä voi muuttua radikaalisti.

– Jos maakunta vastaa jatkossa kuluista, Helsingin kaupungin laskelmissa lienee yhdentekevää, ovatko ihmiset töissä vai työttöminä. Toki kuntien tulee muistaa, että työllistyvä ihminen maksaa enemmän veroja kuin työtön. Se puoltaa työmarkkinatuen rahoittamista, Arajärvi pohtii. (HM)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s