Sanktioita epäkelvoille päättäjille?

gavel-2492011_1920

Nykyinen yhteiskuntamme perustuu pitkälti sanktioille, kun on kyse vastuista, velvollisuuksista tai muuten yhteiskuntakelpoisuuden ylläpitämisestä. Sen ovat saaneet kokea kaikki vähäosaiset – vanhukset, invalidit, lapsiperheet, vähätuloiset, työttömät ja niin edelleen.

Järjestelmään luodaan menettelytapoja, joilla ei ole aina mitään tekemistä terveen järjen tai oikeudenmukaisuuden kanssa. Näiden menettelytapojen luojat saavat porskuttaa turvallisesti eteenpäin ja heille suodaan oikeus uusiin päähänpistoihin, joilla hankaloitetaan entisestään tavallisten ihmisten elämää.

Kuvitellaan yhteiskunta, jossa asiat käännettäisiin päälaelleen. Sanktiot kohdistettaisiin ennen kaikkea typerien menettelytapojen ideoijiin, ei tietenkään perusteetta, vaan käytännön osoittamana.  Virkanimityksen, palkkatason ja yhteiskunnallisen aseman turvaamat henkilöt saisivat hetkeksi asettua niiden ihmisten asemaan, joita heidän päätöksensä koskevat.

labor-3485805_1920

Päättäjien sanktiot voisivat perustua moniin eri seurantamenetelmiin yhteiskunnan eri tasoilla. Otetaan esimerkiksi kansalaisaloitteet. Jos voimassa oleva laki tai toimintatapa herättää niin suurta vastustusta, että se kerää uuteen käsittelyyn vaadittavat 50 000 nimeä, keskeytetään lain alkuperäisen ehdottajan toimeentulo tutkinnan ajaksi. Asiaan nimettävä elin saa tutkia, onko lain ehdottaja osoittanut epäpätevyyttä tai erityisen huonoa harkintakykyä silloisessa työssään.

Jos näin todetaan, pienennettäköön lain ehdottajan tulotasoa rangaistuksena 20 prosenttia seuraavien puolen vuoden ajalta.  Ja jos kansalaisaloite vielä johtaa lainmuutokseen, erotettakoon lain ehdottaja määräajaksi tehtävästään. Erityistarkasteluun voitaisiin ottaa kansanedustajat – ne jotka ovat puoltaneet aikanaan huonoksi osoittautunutta lakia, saisivat osakseen vaikkapa 10 prosentin palkanalennuksen määräajaksi.  Toisikohan menettely uudenlaista harkintaa lakiprosesseihin?

Tuskailemme byrokratian kanssa, erityisesti silloin, kun haemme lain meille suomia yhteiskunnan tukia. Kyse voi olla työttömyysajan korvauksista, sairausajan päivärahoista, lapsilisistä tai vaikkapa asumistuista. Tyypillistä on, että asian käsittely kestää pitkään, nykyisin monesti yli määriteltyjen ohjeaikojen. Määrättäköön viranomaistahon vastuuhenkilöille (asian käsittelijät ja heidän esimiehensä) portaittain nouseva palkanvähennys ohjeajan ylityshetkestä siihen asti, kunnes he tekevät asiaa koskevat päätökset.

justice-2071539_1920

Monilla viranomaisilla tuntuu olevan tapana tehdä päätökset hakemuksiin ensin kielteisesti ja vasta valitusten kautta kansalainen voi saada hänelle kuuluvaa oikeutta. Rangaistusmenettely voitaisiin ulottaa myös näihin tapauksiin. Jos viranomainen on tehnyt aiheettoman kielteisen päätöksen, hänhän osoittaa silloin epäpätevyyttä tehtäväänsä ja aiheuttaa vain huomattavia lisäkuluja järjestelmälle valitusten ja oikaisuvaatimusten myötä. Siitä rangaistuksena pienennettäköön hänen palkkaansa määräajaksi vaikkapa samalla 20 prosentilla kuten edellä olevissa tapauksissa. Ja jos tapaukset toistuvat, palkanalennusta kovennetaan asteittain.

Jos työvoimaviranomainen perusteetta määrää sanktioita työnhakijalle, alennettakoon myös hänen palkkaansa 20 prosentilla. Lisäksi hänet voidaan määrätä osallistumaan kurssille, jossa opetellaan kohtelemaan työnhakijoita ihmisarvoisella ja kunnioittavalla tavalla. Jos työvoimaviranomainen kieltäytyy ilman pätevää syytä kurssista, asetettakoon hänen palkanmaksuunsa parin viikon karenssi.

Meitä kyykytetään monin tavoin. Miltä tuntuisi, jos epäkelpoja päättäjiä ja viranomaisia kohdeltaisiin samoin periaattein? Onko kyse päättäjien ammattitaidottomuudesta vai hiljaisesti hyväksytystä järjestelmästä, jossa ensin hutkitaan, sitten tutkitaan? Tai joka tapauksessa rangaistaan – ihan vain varmuuden vuoksi? (HAM)


HeTyn blogissa julkaisemme kirjoituksia, joissa käsitellään työttömän tai työssäkäyvän elämää iloineen ja huolineen. Mukana on esimerkiksi ajankohtaisia, yhteiskunnallisia asioita, mutta myös pienen ihmisen mieltä askarruttavia arjen tapahtumia.

Tavoitteena on tuoda vaihtelua ja valonpilkahduksia lukijoille, tarjota samastumisen kokemuksia sekä herättää keskustelua. Kaikki asiat eivät aina ole pelkästään politiikkaa tai byrokratiaa; joskus kirjoitukset voivat vain antaa muuta ajattelemisen aihetta elämästä ja sen kummallisuuksista. Blogit ovat aina kirjoittajansa näkemyksiä. Kirjoituksia tekevät sekä HeTyn henkilökunta että lukijamme (HeTyllä on oikeus päättää tekstien julkaisemisesta ja editoimisesta). Kunnioitamme kirjoituksissa muita ihmisiä eli emme mene henkilökohtaisuuksiin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s