Merja Kyllönen: Neljäsosa eurooppalaisista elää köyhyydessä

IMG_7088

– Valta on teillä. Eniten päättäjät pelkäävät sitä, että kansa tulee kaduille. Jos torille kokoontuu enemmän kuin tuhat ihmistä, johan puntti tutisee. Vaatikaa ihmisarvoista elämää, neuvoo europarlamentaarikko Merja Kyllönen.

Köyhyys on ongelma, joka pahenee entisestään Euroopassa. Se koskettaa paitsi työttömiä, myös työelämässä mukana olevia. Europarlamentaarikko Merja Kyllösen mukaan työssä käyvien köyhien kokonaismäärä on Suomessa laskentatavasta riippuen 60 000 – 100 000.

– Neljäsosa eurooppalaisista ei voi elää ihmisarvoista elämää köyhyyden takia. Kyse on yli 500 miljoonan ihmisen joukosta. Vuonna 2009 EU asetti itselleen tavoitteen vähentää jäsenmaiden asukkaiden köyhyyttä. Toisin on käynyt, köyhyydessä elävien määrä on noussut tänä aikana yli 10 miljoonalla. Lisäksi Euroopassa on 124 miljoonaa ihmistä, joilla on riski ajautua köyhyyteen. Jos jatkamme tällä tiellä, kohta puolet eurooppalaisista on köyhiä, Kyllönen laskee.

Köyhyys on arkipäivää yhä useammalle perheelle. Molemmat vanhemmat voivat olla hyvin koulutettuja ja vakituisessa kokoaikatyössä, ja silti perheen elää niukasti.  Lasten koulutus vaatii varoja, samoin retket ja harrastukset. Elämä on jatkuvaa sinnittelyä ja taistelua – yksikin yllätysmeno voi romuttaa arjen talouden.

IMG_7114

-Mikä ratkaisee maailman tulevaisuuden? Ruoka, puhdas vesi ja turvallinen elintaso, kiteyttää Merja Kyllönen.

Osa poliitikoista väittää, että asiat ovat korjaantuneet, mutta totuus on toinen. Huono-osaisuus, pahoinvointi ja psyykkiset vaikeudet yleistyvät. Kyse on eriarvoistumisesta.

– Pätkätyöt, määräaikaisuudet, nollasopimukset ja muut ehtoihin ja rajoituksiin perustuvat sopimukset tekevät elämästämme epäsäännöllistä ja epävarmaa. Se heijastuu ennen kaikkea asumiseen ja elämiseen. Kukaan ei tänä päivää pärjää muutamalla satasella. Ruokaan, asumiseen ja eri velvoitteisiin ja kuluihin menee valtavan paljon enemmän rahaa.

Pohjoismaissa suhteellinen köyhyys lisääntyy ja syventyy vaivihkaa. Tilastojen mukaan olisi tapahtunut kohentumista, mutta järjestelmä ei tunnista niitä ihmisiä, jotka jo ovat siellä.

Kyllösen mukaan nykyiset käytännöt vievät takaisin luokkayhteiskuntaan. On ihmisiä, joilla ei ole ihmisarvoa eikä paikkaa mihin mennä. Vastapuolena ovat hyvin toimeentulevat, jotka porskuttavat turvallisesti eteenpäin.

Samanaikaisesti kaikkialla on enemmän rahaa kuin koskaan. Tulojaossa on epäonnistuttu perusteellisesti. Kyllönen lisää, että entistä isompi osa maailmalla liikkuvasta rahasta on peräisin harmaasta taloudesta. Sen ja veroparatiisien kautta kulkee vuodessa yli tuhat miljardia euroa Euroopassa. Vertailun vuoksi; Suomen budjetti on vuosittain noin 55 miljardia euroa.

– Rahat menevät kasvottomien porhojen taskuun. Sillä samalla rahalla hoidettaisiin köyhyyden, eriarvoistumisen, sosiaaliturvan, koulutuksen ja pakolaisuuden ongelmia. Rahakadolle ei ole laitettu sulkua. Kenen virsiä veisaat? Sitä on kysyttävä, kun mietimme, ketä äänestämme.

IMG_7123

Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston (EAPN-Fin) kansalaistoimintaryhmän koordinaattori Jouni Kylmälä otti osaa keskusteluun HeTyssä.

Kyllönen nostaa tarkasteltavaksi puolustusteollisuuden. Siihen laitetaan enemmän rahaa kuin kansalaisten tukemiseen ja eriarvoistumisen vähentämiseen.

– Mikä onkaan suurin turvallisuusriski? Ne nuoret miehet, jotka tippuvat kyydistä opiskella, asua ja elää yhteisössämme, vihaavat meitä niin paljon, että muodostavat uhan. Sisäinen hyvinvointi ja turvallisuus rakentuvat hyvinvoinnista ja kyvystämme toimia ja elää yhdessä. Jos tilalla on pahoinvointia, halu pitää huolta omasta maasta romuttuu. Kun valtiovalta ei välitä minusta, pitäisikö minun välittää valtiovallasta? Arvoilla ja asenteilla on iso vaikutus.

Perustuloa Kyllönen pitää osittain hyvänä ratkaisuna. Se ei silti poistaisi sitä ongelmaa, ettei pätkätöitä tekevälle juurikaan kerry eläkettä tai ansioturvaa.

– Miksi ihmisen pitäisi olla kerjuulla koko ikänsä? Meidän kaikkien toiveena on iloinen vanhuus vailla huolia. Asioita mietitään usein vain pala kerrallaan, hahmottamatta ihmisen koko elämänkaarta ja kokonaisuutta. Poliittisten päättäjien, elinkeinoelämän, ay-väen ja kaikkien toimijoiden pitäisi miettiä asioita toisella tavalla. Tavoitteena tulisi olla ihmisarvoinen elämä.

IMG_7124

Kuka kuuntelee köyhää -verkoston hankekoordinaattori Arja Tyynelä lahjoitti Merja Kyllöselle teemaa korostavan kassin.

Kyllönen kritisoi myös suomalaista byrokratiaa ja järjestelmien kankeutta. Myönteisenä hän pitää ajantasaista tulorekisteriä, jonka on suunniteltu tuleva käyttöön vuoden parin sisään. Silloin palkat, tuet ja muut viranomaisia kiinnostavat tiedot selviäisivät yhdestä rekisteristä työlästä dokumenttirumbaa.

Tietojärjestelmien yksinkertaistaminen olisi muutenkin tarpeen. Virossa käytössä olevaa yhden tietojärjestelmän systeemiä on tarjottu myös muille Euroopan maille. Kyllönen arvelee, että suomalaisista olisi nöyryyttävää vaihtaa miljardi euroa maksanut järjestelmä muutaman miljoonan euron vaihtoehtoon.

– Järjestelmät ovat usein kankeita, kun tilaajat suosivat samoja, suuria toimittajia.

Nälkäistä, nuorta it-väkeä olisi tarjolla vaihtoehdoksi. Kyllönen arvioi, että he kykenevät tekemään samat asiat usein nopeammin ja edullisemmin.

Osansa Kyllösen huomiosta saa asunnottomuus, joka on aina yhteiskunnan kannalta häpeällistä ja yksilön kannalta kohtuutonta. Vaikka Suomessa asunnottomuus on vielä suhteellisen pientä, siihen on puututtava.

– Brysselissä olen törmännyt työssä käyviin ja kokonaisiin perheisiin, jotka asuvat kesällä teltoissa kaupungin puistoissa. He yrittävät kerätä pääomaa saadakseen takuuvuokrat maksettua. Heillä saattaa olla koko omaisuus parissa matkalaukussa. Etelä- ja Keski-Euroopassa kirkot ovat avanneet ovensa kodittomille. Sei ei kuitenkaan poista itse ongelmaa, Kyllönen miettii. (HM)

Europarlamentaarikko Merja Kyllönen oli Helsingin Työkanava HeTy ry:n viikkovieraana maanantaina 17. syyskuuta. Tapahtuman muita järjestäjiä olivat Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston (EAPN-Fin) kansalaistoimintaryhmä, Työttömien keskusjärjestö ry ja Kuka Kuuntelee Köyhää? –verkosto.

Yksi kommentti artikkeliin ”Merja Kyllönen: Neljäsosa eurooppalaisista elää köyhyydessä

  1. PekkaNuuska sanoo:

    Kyllösen väitteet eivät pidä paikkaansa tai ovat ainakin epäselviä. Neljäsosa eurooppalaisista ei elä köyhyydessä, vaan köyhyys-ja syrjäytymisriskissä. Mittari ei suoranaisesti mittaa siis köyhyyttä, vaan myös vajaatyöllisyyttä.
    Toiseksi, suhteellinen köyhyys (tai tässä tapauksessa pienituloisuus) ei ole Suomessa lisääntynyt, vaan itse asiassa laskenut. Se mitä Kyllönen tarkoittaa, että järjestelmä ei tunnista nykyisellään köyhyydessä eläviä, jää epäselväksi. Köyhyys (=pienituloisuus) ei myöskään ole syventynyt, sillä köyhyysvaje (pienituloisten etäisyys köyhyysrajasta) on laskenut vuoden 2012 tasosta (15,0 %) vuoteen 2016 verrattuna (13,8 %).

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s