Maailma kääriytyy pimeyteen

relaxing-1979674_1920 Lokakuu alkoi, se sai minut miettimään tulevaa pimeää aikaa. Ajatus tulevasta sekä kiehtoo että kauhistuttaa. On mukava unelmoida koti-illoista lämpimään peittoon kääriytyneenä, sohvan nurkassa, sylissä keskeneräinen kirja. Tai ehkä televisiosta on alkamassa lempisarja tai leffa, olo on lokoisa. Maailma ympärillä on kääriytynyt pimeyteen kuin minä peittooni. Mikä ihana idylli!

Mutta…

Samaan aikaan aamut ovat pimeitä, illat ovat pimeitä ja yöt ovat todella pimeitä. Välissä olevaa muutaman tunnin hämäryyttä kutsutaan päiväksi. Napapiirin pohjoispuolella päivä katoaa kokonaan. Suomen pohjoisimmassa kunnassa Utsjoella kaamos kestää 52 vuorokautta. Etelässä varsinaista kaamosta ei onneksi ole. Vuoden lyhyin päivä, talvipäivän seisaus, on kuluvana vuonna lauantaina 22. joulukuuta. Silloin päivän pituus on 5 tuntia 49 minuuttia.

Pimeys on näkyvän valon puuttumista

”Tähtitieteellisen pimeyden katsotaan vallitsevan silloin, kun Aurinko on yli 18 astetta horisontin alapuolella. Silloin Auringon valoa ei siroa ilmakehän molekyyleistä juuri lainkaan ja yötaivaan kirkkaus on vain 1/400 000-osa siitä, mitä se on Auringon ollessa juuri horisontissa. Kun Aurinko on 12–18 astetta horisontin alapuolella, vallitsee tähtitieteellinen hämärä, jolloin on käytännössä myös jo täysin pimeää.”

”Suomessa ei tule missään täyttä pimeyttä toukokuun ja heinäkuun välillä. Suomessa kaikkein pimeimmät yöt esiintyvät alkusyksyllä elokuun lopun ja syyskuun aikana. Silloin maa on tumma ja lumeton, ja puiden lehdet vähentävät ulkovalaistuksen leviämistä taivaalle. Päiväntasaajalla pimeys (astronominen hämärä) kestää joka yö vuoden ympäri vähän yli 10 tuntia.”

Näinhän tämä toistuu, vuodesta toiseen. Olemme täällä pohjoisella pallonpuoliskolla tähän sopeutuneet, kuka hyvin, kuka vähän huonommin. Mutta yhtä kaikki, aina se valo voittaa. Peittojen alta sohvan nurkasta, horroksesta, kuoriutuu levännyt ihminen toivottavasti täynnä uutta puhtia ja valoisia ajatuksia. (AKV)

(Lainaukset Wikipediasta)


HeTyn blogissa julkaisemme kirjoituksia, joissa käsitellään työttömän tai työssäkäyvän elämää iloineen ja huolineen. Mukana on esimerkiksi ajankohtaisia, yhteiskunnallisia asioita, mutta myös pienen ihmisen mieltä askarruttavia arjen tapahtumia.

Tavoitteena on tuoda vaihtelua ja valonpilkahduksia lukijoille, tarjota samastumisen kokemuksia sekä herättää keskustelua. Kaikki asiat eivät aina ole pelkästään politiikkaa tai byrokratiaa; joskus kirjoitukset voivat vain antaa muuta ajattelemisen aihetta elämästä ja sen kummallisuuksista. Blogit ovat aina kirjoittajansa näkemyksiä. Kirjoituksia tekevät sekä HeTyn henkilökunta että lukijamme (HeTyllä on oikeus päättää tekstien julkaisemisesta ja editoimisesta). Kunnioitamme kirjoituksissa muita ihmisiä eli emme mene henkilökohtaisuuksiin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s