Pala taivasta, pala kakkua

Etätyöpisteeni vasemmalla puolella on iso ikkuna, josta avautuu näkymät kerrostalon sisäpihalle ja vastapäisen talon parvekkeille sekä suoraan edessäni olevan asunnon keittiöön ja makuuhuoneeseen. Etäämpänä on rypäs muita kerrostaloja sekä Cirrus tornitalo. Näkymät ovat aika tylsät, paitsi silloin kuin naapurilla on valot päällä ja hän on jättänyt verhot auki. Tylsä näkymä muuttuu paremmaksi, kun nostan hieman päätäni ja katson ylös, edessäni kattojen yläpuolella on pala taivasta. Parvekepylväs jakaa palan kahteen osaan. Tällä hetkellä harmaa pilvimassa vyöryy kovaa vauhtia taivaalla, hetkittäin harmauden takana pilkistää kirkkaansininen taivas, mutta sitten harmaus peittää sen kokonaan alleen. Sadepilviä, ikkunaan tulevat ensimmäiset sadepisarat.

Pala taivasta ja pala maata oli televisiosarja 1980-luvun alkupuolella. Sarja perustui puolanjuutalaisen Janina Davidin omaelämänkertaan. Hän pääsi pakenemaan ghetosta, mutta hänen vanhempansa joutuivat natsien keskitysleirille. Janina kuvaa elämäänsä Puolassa juutalaisghetossa 2. maailmasodan aikana, huoneessa oli vain pieni yläikkuna, josta näkyi pala taivasta. Näkymä taivaalle on varmasti antanut hänelle lohdutusta ja voimaa kaiken pelon ja kärsimyksen keskellä. 

Kirkas sininen taivas, poutapilviä tai tummia pilviä taivaalla toimivat aivan kuin meidän mielentilamme. Kuinka vahvasti joko tiedostaen ja tiedostamatta taivas vaikuttaa mielialaamme. Taivaan väreillä ja pilvillä on suuri merkitys ja vaikutus, erityisesti nyt etänä työskennellessä olen huomannut kuinka ikkunasta näkyvä pala taivasta vaikuttaa minuun. Huomaan usein hakevani katseella taivaalle kiinni ajatuksistani tai kirjoittaessani tekstiä luon nopeasti katseen taivaalle aivan kuin hakeakseni varmistusta tekemiselleni. Se miltä pala taivasta ikkunasta milloinkin näyttää vaikuttaa vahvasti vireyteeni, tunnelmaan ja jopa inspiraatiooni. 

Päiväkahvihetken koettaessa laitan työvälineet hetkeksi syrjään. Otan kahvikupin käteeni, palan tiikerikakkua ja katson ikkunastani näkyvää taivasta. Tässä hetkessä elän ja olen miettien elämän palapeliä. Taivas on kyllä yksi oleellinen osa tässä elämän palapelissä, kakku on pieni pala, mutta silläkin on oma tehtävänsä. Kahvitauon jälkeen vielä vilkaisu taivaalle ja työt jatkuvat. Koen oloni hyväksi ja turvalliseksi kun tiedostan, että pienellä pään liikkeellä pala taivasta näkyy ikkunastani ja oikealla puolellani on etätyövahtini Bruno-mopsi, joka nyt nukkuu koiranunta. Tässä on hyvä olla ja kaikki on hyvin.

Ville Sakko

Kuva: Ville Sakko