Miltä innostus tuntuu?

Hyvä lukija! Ihmetteletkö, miksi kirjoitan innostuksesta? No, siihen on muutama syy. Ensinnä, tunteet ovat tärkeitä eikä niistä ei puhuta tarpeeksi. Innostusta ei lähtökohtaisesti yhdistetä senioriin, ei ainakaan ikääntyneeseen työnhakijaan. Viimeisin vaikkei vähäisin syy on se, että innostus on niin ihana koukuttava tunne.

Innostus tuntuu sekä henkisesti että fyysisesti. Innostus on pulppuileva myönteinen tunne, joka antaa energiaa ja auttaa viemään tärkeitä asioita eteenpäin. 

Pientä innostusta voi kokea lähes päivittäin. Pienenkin innostuksen kohdalla sydän hypähtää, hymy nousee huulille, uteliaisuus nostaa päätään. Uuden asian oppiminen, oivallus, tekemisen riemu voivat aikaansaada innostusta.   

Suuren innostuksen kohdalla tuntemuksetkin ovat isoja, suorastaan valtavia. Tuntuu, että sydän pakahtuu ilosta ja riemusta. Innostuminen tulee sydämestä, tekemisen motivaatio on aitoa. Vatsassa nipistelee. Tekee mieli hyppiä ja pomppia, kiljahdella riemusta. Sydän poksahtelee ideoiden paljoudesta. Oivalluksia vaan pulppuilee, niitä ei pysty käsittelemään niin nopeasti kuin niitä pulpahtelee saatikka sitten, että ideoita pystyisi kirjaamaan ylös. Tuon valtaisan tunteen voi aiheuttaa ryhmässä työskenteleminen tai tavoitteen toteutuminen. Yleensä suuren innostuksen hetken takana on paljon työtä.

Voimakkaan innostuksen tunteen käsittely vie yleensä muutamia päiviä. Jopa yöunet häiriintyvät. Ajatukset pörräävät asian ympärillä tai ainakin palaavat aiheeseen tuon tuostakin. Ilon poreet tanssahtelevat vatsassa monen päivän ajan. Hymy nousee huulille: Minä tein sen! 

Suuria tunteita ei koe kovin usein. Niitä ei edes jaksaisi kohdata viikoittain, sen verran paljon ne vievät energiaa. Toki antavat tuplasti enemmän.

Miten innostusta voisi käyttää hyväksi? Innostus ja motivaatio kulkevat käsi kädessä. Soisikin, että TE-hallinto hyödyntäisi työttömien työnhakijoiden motivaatiota työttömyyden alussa nykyistä tehokkaammin. 

Työnantajien tulisi panostaa työntekijän perehdytykseen voimallisesti ja siten sitouttaa innokas työntekijä taloon. Työpaikalla on monia tilanteita, joissa tarvitaan innostunutta työntekijää kuten uusien toimintatapojen jalkauttaminen. Voi, kun esimiehillä ja johtajilla olisi enemmän ihmistuntemusta ja osaamista valjastaa nämä työpaikan edelläkävijät ”oikeanlaiseen” työhön. 

Taannoin pidin esitelmän Ruotsissa. Aihe oli minulle erityisen tärkeä, suorastaan sydämen asia. Ruotsalainen kollega taputti olalle ja kehui esitystäni. Suomalainen kollega kysyi, olenko kopioinut esitykseni? Olen muutaman kerran mennyt kävelemään tai itkemään ilosta naisten huoneeseen, jotta tympeä kollega ei pääse latistamaan riemullista fiilistä ja onnistumisen kokemusta. 

Innostus yleensä liitetään nuoriin ihmisiin. Ikääntyneen ei edes odoteta innostuvan, mikä on perin surullista. Tunteet eivät katoa mihinkään, päinvastoin ne syvenevät iän karttuessa. Näin koen. Voi miten monia oivalluksia yhteiskunta menettääkään kapea-alaisella katsontakannallaan.

Innostumisen iloa!

Maija-Liisa Honkola

Kuva John Hain Pixabaystä