ITE TEIN

Korona-ajasta ovat ainakin hyötyneet villalankakauppiaat. Kaikkialla  on hurahdettu tosissaan neulomiseen; blogit ja instagramit pursuilee neuleita kun ihmiset kuvaavat ja esittelevät kättensä töitä. Viime talvena Suomen lankakaupoista loppuivat islantilaiset villalangat, koska jokaisen piti saada neuloa oma riddari eli islantilainen kaarrokeneule. Muita muotineuleita ovat olleet mm. muhkupipo ja tänä talvena erityisesti kauluri on ollut suosittu. Eikä neuloosi näytä laantuvan ollenkaan. Menkääpä kirjakauppaan, neulekirjoja löytyy enemmän kuin keittokirjoja!

Itse olen ollut ahkera neuloja jo vuosikymmenien ajan, kaapistani löytyy yli 20 vuotta sitten neulottuja paitoja. Tein juuri villasukkainventaarion, niitäkin löytyi 18 paria. Käsityöt ovat aina olleet minulle tapa rentoutua ja viettää omaa aikaa, telkkaria katsoessa sukkapari syntyy kuin itsestään.

Islantilaisilla on riddarinsa, norjalaisilla omat tyypilliset kuvionsa ja värinsä. Mutta on meillä suomalaisillakin upeita perinneneuleita! Hailuotolainen tikkuröijy, Vöyrin paita tai raikkaan värikäs Korsnäsin paita – Jussipaitaa unohtamatta. Nämä mallit ovat kyllä vaikeampia ja hitaampia toteuttaa kuin paksusta langasta pyöräytettävä islantilainen tai Strömsöneule. Tarvitaan vaan kärsivällisyyttä, ja jos käyttää aitoa suomenlampaan villaa niin lopputulos ei voi mennä pieleen. Uskon, että itse tehty aitosuomalainen neule ihastuttaa vielä vuosienkin jälkeen.

https://punomo.fi/kasityokulttuuri/kasityokulttuurin-osa-alueet/alueittain/suomi/suomalaisia-perinneneuleita-ja-lankatekniikoita/

https://yle.fi/uutiset/3-11301835

teksti ja kuva: Tiina Nevalampi

Neulomuksia viime vuosituhannelta.