Helsingin Työkanavan etätapahtumia vko 4 (25.1-29.1.2021).

Pääkaupunkiseudun koronavirustilanteen vuoksi Helsingin Työkanava on suljettu yleisöltä 31.1.2021 saakka.

Ryhmätoimintaa on etänä Zoomissa. Ryhmät ovat kaikille avoimia ja maksuttomia.

Etätapahtumiin pääset tästä Zoom-linkistä:

https://us04web.zoom.us/j/769755470?pwd=UE5iS3FkOU93Z1ZXVWYweUthN2dRQT09

Meeting ID: 769 755 470, Salasana: 508072

Tervetuloa!

Helsingin Työkanavan viikko-ohjelma 25.1.-29.1.2021

Etäperjantairetki jäänmurtajalle

Helsingin Työkanavan etäperjantairetki 22.1. suuntaa höyryjäänmurtaja Tarmolle 360-virtuaalikierroksella, joka esittelee aluksen tilat ja sen historiaa sekä tarjoaa syventävää tietoa laivasta ja miehistön arjesta.

Jäänmurtaja Tarmo rakennettiin 1907 Englannissa ja se saapui Suomeen tammikuussa 1908.  Tarmo edustaa teräväkeulaista, amerikkalaista jäämurtajatyyppiä. Ensimmäisessä maailmasodassa Tarmo palveli Venäjän Itämerenlaivastossa. Suomen itsenäistyttyä vuonna 1917 ja sisällissodan puhjettua tammikuussa 1918 alus oli venäläisten hallussa Helsingissä, mutta senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvudin käskystä Tarmo kaapattiin itsenäisyysaktivistien haltuun ja sitä käytettiin myöhemmin mm. talvisodassa. Tarmo oli käytössä vuoteen 1970 asti Apu-nimisenä, minkä jälkeen se on kunnostettu museoalukseksi ja sijaitsee nykyisin Kotkassa, Merikeskus Vellamossa.

Virtuaaliretkelle pääset tästä linkistä: https://tarmo.kansallismuseo.fi/

Hyvää viikonloppua!

Etäretki Suomen kansallismuseoon

Helsingin Työkanavan etäperjantairetki 15.1.2021 suuntaa Kansallismuseon Rohkeus, rakkaus, vapaus!  Muumit 75 –näyttelyyn. Näyttelyyn voi tutustua Alma Pöystin video-opastuksen avulla.

Tove Jansson loi Muumit jo 75 vuotta sitten, mutta tarinoiden välittämät arvot – ystävyys, rakkaus, luonnon kunnioittaminen, seikkailunhalu, tasavertaisuus, suvaitsevaisuus, vapaus ja rohkeus – ovat edelleen ajankohtaisia ja puhuttelevia. Kansallismuseon näyttely on taianomainen matka muumien elämänarvoihin ja filosofiaan.

Rohkeus, rakkaus, vapaus -näyttely antaa tilaa kokea erilaisia tunteita ja pohtia arvojen merkitystä niin itselle kuin yhteiskunnassa. Näyttely on samaan aikaan nostalginen, lohdullinen, ilahduttava. Tove Janssonin kirjojen tapaan kaikenikäisille tarkoitetun näyttelyn voi kokea ja tulkita monin eri tavoin.” (Kansallismuseo)

Tuotanto: Kansallismuseo & Pioneeri Production

Hetyn blogisivu

Tervetuloa lukemaan Helsingin Työkanavan blogisivua!

HeTyn blogissa julkaisemme kirjoituksia, joissa käsitellään työttömän tai työssäkäyvän elämää iloineen ja huolineen. Mukana on esimerkiksi ajankohtaisia, yhteiskunnallisia asioita, mutta myös pienen ihmisen mieltä askarruttavia arjen tapahtumia.

Tavoitteena on tuoda vaihtelua ja valonpilkahduksia lukijoille, tarjota samastumisen kokemuksia sekä herättää keskustelua. Kaikki asiat eivät aina ole pelkästään politiikkaa tai byrokratiaa; joskus kirjoitukset voivat vain antaa muuta ajattelemisen aihetta elämästä ja sen kummallisuuksista. Blogit ovat aina kirjoittajansa näkemyksiä. Kirjoituksia tekevät sekä HeTyn henkilökunta että lukijamme (HeTyllä on oikeus päättää tekstien julkaisemisesta ja editoimisesta). Kunnioitamme kirjoituksissa muita ihmisiä eli emme mene henkilökohtaisuuksiin.

Jouluyö sateenvarjon alla

Istun aattoillan viimeisessä bussissa, joka on tulossa hetken päästä sen päätepysäkille Kallahteen. Bussin pysähdyttyä astun sen lämmöstä koirani kanssa ulos viilenevään iltaan. Kello on nyt muutaman minuutin yli 18, tältä pysäkiltä lähtee seuraava vuoro joulun vuoksi vasta huomenna aamupäivällä klo 11.10. Siihen saakka meidän on oltava taivasalla ja löydettävä jokin suoja yllemme. Bussipysäkillä on tien viimeinen katulamppu, joka on kuin majakka alkavan pimeyden keskellä. Kaivan takintaskustani taskulampun ja napsautan sen päälle. Valonsäde valaisee pimeää tienpätkää, jota pitkin lähdemme päättäväisesti ja rohkeasti kävelemään. 

Tunnen yksittäisten sadepisaroiden osuvan takkiini ja posken päähän. Otan repun sivutaskusta kokoontaitettavan sateenvarjon, onneksi sain hankittua uuden sateenvarjon. Avaan varjon ja saamme siitä suojan yllemme. Nyt pitäisi löytää turvallinen paikka missä voisimme nukkua tulevan yön. Muistelen että tien päässä on rantakioski, joka on avoinna kesäisin ja kioskin edessä on iso katos ja terassi. Kävelemme kohti rantaa taskulampun antaman valon ohjatessa kulkuamme. Pimeyden varjot ja sadepisarat hyppivät taskulampun valokeilassa, ja sateenvarjon alle kuuluu vesipisaroiden ropinaa. Edessämme häämöttää puinen rakennus, tuolla on se kioski. 

Saavumme kioskille ja muistin aivan oikein, että sen edessä on katos ja porras, joka johtaa puiselle verannalle. Tuumaan, että nyt ei tarvitse nukkua kylmää maata vasten, kun alan rakentamaan tulevan yön nukkumispesää. Asetan aukinaisen sateenvarjon verannan avoimelle puolelle niin, että meillä on tuulelta ja sateelta suojattu nurkkaus. Oikealla puolella on seinänä kioskin lautaseinä, levitän lattialle repusta ottamani viltin. Viltti peittää puisen verannan lattian raot ja estää hyvin ilmavirran tulon. Nyt sade ei pääse kastelemaan meitä. Etsin repustani kynttilän, jonka sytytän valaisemaan ja hieman lämmittämään. Taskulampun voin nyt sammuttaa, jotta sen patterit säästyvät. 

Ennen nukkumista syömme iltapalaa, kaivan repustani vesipullon, kupin, rasian, jossa on kuivattua kanaa, coca-cola tölkin, täytetyn kinkkusämpylän, piparkakkupussin ja suklaapatukan. Asettelen eväät viltin päälle, koirani odottaa kieltään lipoen ruokaa ja kun annan luvan, alkaa kuulumaan rouskutus, kun hän poimii kananpaloja kipostaan. Itselleni avaan cokistölkin ja poistan sämpylän ympäriltä suojapakkauksen. Nautimme jouluateriaa kynttilän valaistessa terassia, sade rummuttaa verannan kattoa, kauempana aavalla merellä pimeyden keskeltä kajastaa valoa, väylämerkit siellä vilkuttavat meille ja horisontissa liikkuvan laivan valot tuikkivat kuin tähdet taivaalla. Jouluyö, juhlayö niinpä niin…

Väsymys alkaa painaa päälle, koirani juo vielä vettä ja kaivan taskustani pienen herkkupalan jälkiruuaksi. Itse syön vielä pari piparkakkua, olisipa lämmintä glögiä. Suklaapatukan säästän aamuksi. Ulkona kaikki maistuu niin hyvälle. Korjaan kipot ja purkit takaisin reppuuni ja otan esille paksumman viltin. Siirrän repun tyynyksi, ja levitän vilttiä yllemme. Puhallan kynttilän sammuksiin ja käperryn viltin alle sikiöasentoon. Koirani tulee viereeni viltin alle, lämmitämme toisiamme, nostan vielä viltin pääni ylitse, nyt olemme kokonaan suojassa. Uni on tulossa aivan juuri, nukahdamme. 

Jossain vaiheessa havahdun siihen, kun märkä vesipisara putoaa ohimolleni, unen keskellä ajattelen, että sateenvarjon on täytynyt tuulessa liikahtaa paikaltaan. Vesipisarat tuntuvat siltä kuin märkä rätti osuisi päähäni. Yritä kohottaa kättäni etsimään sateenvarjoa, mutta en tavoita sitä. Vesipisarat ovat muuttuneet lumihiutaleiksi ja niitä tulee tuulen mukana yhä enemmän päälleni. Tulee sittenkin valkea joulu. Tartun tiukemmin vilttiini, sitten kuuluu tömähdys, havahdun ja herään unestani. Olen pudonnut sohvalta lattialle. Sohvan päädyssä oleva ikkuna on jäänyt auki ja sieltä leijailee tuulen mukana lumihiutaleita sisälle. Suljen ikkunan, haen keittiöstä talouspaperirullan ja alan kuivaamaan lumihiutaleita tuuletusikkunan ympäriltä ja sohvan päädystä. Koirani nukkuu sohvan toisessa päädyssä tyynyjen ja vilttien keskellä. Sillä on kaikki hyvin. Jään istumaan ja miettimään näkemääni unta, se oli niin hämmästyttävän todellista, mutta silti vain unta. Onneksi. Sytytän kynttilän, nyt on jouluyö. Ajattelen heitä jotka tuolla jossain nukkuvat taivasalla.

Ville Sakko

Kuvat: Ville Sakko

VIIKKOTAPAAMINEN MAANANTAINA 7.12.2020 KLO 13.00 ETÄNÄ – AJANKOHTAISET ASIAT

Tervetuloa maanantaina 7.12. klo 13 Helsingin Työkanavan etänä pidettävään Viikkotapaamiseen. Aiheena ajankohtaiset asiat.

Pääkaupunkiseudun pahentuneen korovirustilanteen vuoksi tilaisuus järjestetään etänä!

Voit osallistua Viikkotapaamiseen etänä Zoomin kautta. Mukaan pääset tästä Zoom-linkistä:

https://us04web.zoom.us/j/769755470?pwd=UE5iS3FkOU93Z1ZXVWYweUthN2dRQT09

Meeting ID: 769 755 470, Salasana: 508072

Tervetuloa!

Kuva Hans Braxmeier Pixabaystä