Neljän tuulen tiellä – Vaiston varassa taidenäyttelyn avajaiset ma 24.8.2020 klo 13

Viikkotapaamisessa maanantaina 24.8.2020 klo 13 järjestetään Neljän tuulen tiellä – Vaiston varassa taidenäyttelyn avajaiset.

Näyttelyssä on esillä Jaana Rasinpuron, Anna Sainion, Annu Uomalan ja Kati Katajamäen taideteoksia.

Avajaisohjelmaa ja kahvitarjoilu.

Vapaa pääsy. Tervetuloa!

Helsingin Työkanava, Katajanokanlaituri 4, 2.krs

”Ole kuin vesi” – Jaana Rasinpuro

Hae mentorikoulutukseen – Ohjelmointia vasta-alkajille

Ohjelmointia vasta-alkajille ja pitkän linjan devaajille. Kiinnostaako sinua tai organisaatiosi jäsentä lähteä mukaan mentoriksi Farmi n3 toimintaan? Mentorit saavat perehdytyksen ryhmien ohjaukseen, valmiudet opastaa osallistujia ryhmien verkkoympäristöissä sekä vertaisverkoston Feeniks-hankkeen mentoreista. Voit hakea mentoriksi riippumatta ohjelmointitaidoista, sinut ohjataan omaa taitotasoasi vastaavaan ryhmään. Mentorikoulutuksen ensimmäinen tapaaminen pidetään 15.6 ja syvempi perehdyttäminen Farmi n3 toimintaan tapahtuu Elokuun 18-21 päivinä.

Linkki Farmi n3 mentorikoulutuksen hakulomakkeeseen: https://forms.office.com/Pages/ResponsePage.aspx?id=pZmRpOlNxEqIpj6BGU_6vww8ytnZTSJNvlt6NEw89U1UN1haR0RNSDVQN01UTE8zOTRZTlg3V1ZSNCQlQCN0PWcu

Lisätietoja: https://feenikshanke.fi/farmi/

Ohjelmoinnin oppimisen ruohonjuuriverkosto – osallistu infotapaamiseen 10.6. klo 15

Kiinnostaako ohjelmointiin tutustuminen vertaisten seurassa?

Koronan aikana yksi miettii uusia harrastuksia, toinen alanvaihtoa ja kolmas vapaaehtoistöitä. Uusi ohjelmoinnin oppimisen ruohonjuuriverkosto Farmi n3 tuo yhteen ohjelmoinnista kiinnostuneita, ohjelmistoyrityksiä ja yhdistyksiä. 


Tule mukaan toiminnan infotapaamiseen, joka järjestetään HeTy ry:n tiloissa 10.6. klo 15-16. Voit osallistua tapahtumaan myös etänä.

Ilmoittautuminen tapahtuu alla olevan linkin kautta. Saat etäosallistumislinkin sähköpostiisi tapahtumaa edeltävänä päivänä.
bit.ly/ip-farmin3

Tapaamiseen osallistuminen ei vielä sido mihinkään, joten mukaan voi tulla ihan puhtaasta uteliaisuudesta. Osallistuminen ei myöskään vaadi minkäänlaisia ohjelmoinnin ennakkotietoja – Farmi pyrkii murtamaan ohjelmoinnin vaikeuteen liittyviä ennakkokäsityksiä mentoreiden esimerkin ja ammattilaisohjelmoijien inspiraation kautta!

Toiminta on saanut nimensä NHL:n Farmi -liigasta, joka toimii askellautana tulevaisuuden kiekkotähdille. ”Farmi-mallin hienous on siinä, että se on konkreettinen askel kohti unelmia ja mahdollisuus päästää pelaamaan maailmantähtien kanssa. Sen heikkous on kuitenkin siinä, että sinne on lähes mahdotonta päästä. Halusimme muuttaa tuon jälkimmäisen ja luoda foorumin, joka ei riipu rahasta, lahjakkuudesta tai vahvoista olkapäistä, vaan yhteisöstä”, toteaa toimintaa koordinoivan Feeniks-hankkeen hankepäällikkö Miikka Vuorinen. 

Farmi n3 on osa Feeniks-hanketta, jota koordinoi Sosped-säätiö. Lisätietoja täällä:
www.feenikshanke.fi/farmi 

Suomi Café -keskusteluryhmä 13.6.

Suomi Café alkaa taas. Suomen kieltä maahanmuuttajille, tarkoitettu niin maahanmuuttajille kuin kantasuomalaisillekin. Torstaina 13.6.2019 12.30-14.00 Helsingin Työkanavassa, Katajanokanlaituri 4. Tule juttelemaan!

Valokuvanäyttely Katukuvia kumppanuustalo Hannassa

Helsingin Työkanavan valokuva- ja runoryhmän näyttely Katukuvia on avautunut Kumppanuustalo Hannassa, Sturenkatu 12. Runot ovat syntyneet suurimmaksi osaksi yhteistyössä runoryhmässä, niihin on tiivistynyt kuvan lailla olennainen ja rippunen jotain, joka on kuvan ulkopuolella. Katukuvissa ilmenee rosoisuutta, häkellyttävyyttä, yllättävyyttä…kaikkea mitä näemme kulkiessamme kaupungissa. Näyttely jatkuu 28.6 saakka ollen avoinna klo 9.00 – 15.00 arkisin. Tervetuloa näyttelyyn ja avajaisiin näkemään kanssamme maailma runoina ja kuvina, iloina, suruina, onnena. Näyttelyn valokuvaajat: Kirsi Huppunen, Anu Keskitalo, Lassi Kuusisto, Anne Limnell, Tiina Remes, Tuija Rossi, Jaana Saikkonen ja Anne Vepsä.

Tervetuloa!

Kuva: Kirsi Huppunen

Takuusäätiö auttaa rahahuolien keskellä

takuu

Aluekoordinaattori Hanna Pievilänen kertoi Takuusäätiön palveluista HeTyn viikkovieraana. 

Yhä useampi suomalainen kamppailee oman taloutensa kanssa. Seurauksena on pahimmillaan maksuhäiriömerkintöjä ja ulosottoja. Ennen kuin asiat kärjistyvät kovin pahaksi, olisi hyvä hakea neuvoa asiantuntijoilta esimerkiksi Takuusäätiöstä.

– Toimimme koko Suomessa. Pyrimme vaikuttamaan siihen, että ihmisten rahat riittäisivät ja oma talous olisi hallinnassa. Toisaalta annamme apua heille, joilla on vaikeuksia taloutensa kanssa, kertoo Takuusäätiön aluekoordinaattori Hanna Pieviläinen.

Takuusäätiöltä saa tarvittaessa neuvoja anonyymisti esimerkiksi neuvontapuhelimen tai chatin välityksellä. Jos asiat vaativat laajempaa perehtymistä, on hyvä varata aika.

– Ihminen voi olla velkaa moniin paikkoihin, ja tilanne on kestämätön. Jos ihmisellä on säännöllisiä eläke- tai työtuloja niin, että pystyy lyhentämään pankkilainaa, meiltä voi hakea sille takausta. Tilannetta helpottaa se, että voi maksaa vain yhtä lainaa pois. Kertaluonteisiin hankintoihin pienituloiset voi hakea meiltä pienlainaa.

Takuusäätiöllä on tarjolla oppaita ja materiaaleja rahakäytön tueksi. Se kouluttaa ihmisiä jakamaan valistusta toisille. Lisäksi se pyrkii vaikuttamaan lainsäädäntöön, jotta luottomarkkinat saataisiin järkevämmiksi.

– Nyt Suomessa on aika paljon pikalainafirmoja, jotka myöntävät kalliita luottoja. Toivomme, että lainsäädäntö suojaisi kuluttajia nykyistä enemmän esimerkiksi korkokaton avulla.

Velkavaikeuksiin voi olla monia syitä, esimerkiksi avioero, työttömyys, sairastuminen tai joku muu äkillinen tilanne. Riippuvuudet voivat myös aiheuttaa vaikeuksia.

Taustalla voi olla osaamattomuutta, mutta myös asioita, joihin ihminen ei pysty aina itse vaikuttamaan.

– Asuminen on kallista, kaikille ei riitä töitä, sosiaaliturva on matala. Tällaiset yhteiskunnalliset asiat ajavat ihmisiä vaikeuksiin, Pieviläinen sanoo.

Moni sanoo, että rahahuolet hävettävät eikä niistä haluta puhua. Yksin sinnittely voi pahentaa talousvaikeuksia ja henkistä kuormaa. Pieviläinen rohkaisee ihmisiä ottamaan ajoissa yhteyttä. Asian jakaminen helpottaa oloa, ja Takuusäätiöltä saa hyviä neuvoja ja muuta tukea.

Omien tulojen ja menojen kirjaaminen voi auttaa taloustilanteen hahmottamisessa. Takuusäätiöllä on Penno-palvelu netissä; lisäksi siitä on julkaistu oppaita. Se auttaa rahankäytön suunnittelussa ja seurannassa.

Takuusäätiön aluekoordinaattori Hanna Pieviläinen oli HeTyn viikkovieraana 22. lokakuuta.

Lisätietoja: www.takuusaatio.fi

 

 

Kaveriksi kehitysvammaiselle?

IMG_7144

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Veera Hietanen esitteli hetyläisille Kehitysvammatuki 57:n toimintaa lokakuun alussa.

Kehitysvammatuki 57:n vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Veera Hietanen kertoi HeTyn viikkovierailulla muun muassa yhdistyksen historiasta sekä tukihenkilötoiminnasta. Hietasen mukaan toiminta on tarkoitettu helsinkiläisille, joilla on kehitysvamma. Tukea tarjotaan kehitysvammaisille itselleen sekä heidän perheille ja läheisilleen. Lisäksi yhdistys voi tarjota erilaisia palveluja sekä tehdä edunvalvontaa.

– Tavoitteena on edistää tasa-arvoista yhteiskuntaa ja kaikkien ihmisten mahdollisuutta toimia siinä täysivaltaisina jäseninä, Hietanen tiivistää.

Yhdistyksellä on muun muassa kerhotoimintaa, lyhytkursseja, leirejä ja erilaisia harrastustoimintoja. Ystävätupa, avoin kahvila, seniori- ja teinitoiminnat sekä erilaiset retket ja matkat kuuluvat myös ohjelmaan.

Kaveritoiminnassa muodostetaan kaveripareja, joissa toisella on kehitysvamma ja heidän parinaan on vapaaehtoisia. Kaveriparit tekevät yhdessä asioita, mistä molemmat pitävät.

– Kaveritoiminta on hyvin kysyttyä ja jonot ovat tällä hetkellä pitkät, Hietanen mainitsee.

Kaveritoiminnan vapaaehtoiset saavat asianmukaisen koulutuksen ja tukea itse toimintaan. Palkkioita tai kulukorvauksia ei makseta.

IMG_7146

– Kaveritoiminta on hyvin kysyttyä ja jonot ovat tällä hetkellä pitkät, Hietanen mainitsee.

Vekkaritoiminta on vertaistoimintaa, jossa kehitysvammaiset itse toimivat vertaisryhmien vetäjinä. Ryhmät osallistuvat erilaisiin tapahtumiin (muun muassa Maailma kylässä). Heille koulutetaan taustatukihenkilöitä, jotka antavat tarvittaessa apua.

Yhdistyksellä on myös palkattua taustatukihenkilöitä, joilla on enemmän vastuuta toiminnasta. He antavat tukea muun muassa erilaisiin ryhmiin (esimerkiksi karaoke, luonto, naisten Doris-ryhmä ym.).

Kehitysvammatuki 57:n perustajina vuonna 1957 olivat äidit, joilla oli kehitysvammainen lapsi. He halusivat parantaa lastensa asemaa yhteiskunnassa. Ajat ovat muuttuneet ja edistystä on tapahtunut huimasti.

– Yhdistyksellämme on edelleen vahva rooli edunvalvojana. Lisäksi annamme ohjausta, neuvontaa, tukityötä ja vertaistukea muun muassa kurssien virkistyspäivien ja retkien muodossa. Välillä järjestämme lapsille ja heidän sisaruksilleen ohjelmaa, jotta vanhemmat saavat hetken omaa aikaa.

Yhdistyksellä on kolme eri kotiyhteisöä, joissa on eri tavoin tuettuja asumisen paikkoja, sekä päivätoimintaa vaikeasti kehitysvammaisille.

– Pyrimme siihen, että kaikilla ihmisillä on samanlaiset mahdollisuudet asioihin, on heillä kehitysvamma tai ei, korostaa Hietanen.

Kehitysvammatuki 57:ssä on yli 750 jäsentä. Työntekijöitä palvelu- ja tukitoiminnoissa on yhteensä noin 50.

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Veera Hietanen oli HeTyn viikkovieraana 1. lokakuuta.

Lisätietoja:

https://www.kvtuki57.fi/

 

Hyviä tuloksia The Nice Work Projectista maahanmuuttajanaisille

IMG_20181008_132943

Projektipäällikkö Aino Bain kannustaa maahanmuuttajanaisia osallistumaan  Diakonissalaitoksen The Nice Work Projectiin.

Diakonissalaitoksen The Nice Work Project on tuottanut yhden toimintavuotensa aikana hyviä tuloksia. Hankkeen tavoitteena on löytää työtä tai koulutusta työttömille maahanmuuttajanaisille.

– Meillä lopettaneista asiakkaista yli 30 prosenttia on päässyt töihin, 25 prosenttia kouluun ja 20–30 prosenttia johonkin muuhun toimntaan. Toki aina on myös ihmisiä, joille ei avaudu jatkoratkaisuja, toteaa projektipäällikkö Aino Bain Diakonissalaitokselta.

Kohderyhmänä ovat naiset, jotka ovat muuttaneet Suomeen muualta ja heidän kotoutumisvaiheensa on ohi. He ovat kenties olleet kotona lasten kanssa tai jääneet työllistymättä muista syistä. Suomen kielen osaamattomuus on heillä yleensä heikkoutena.

– Toive päästä töihin eli motivaatio itseltä riittää meille kriteeriksi. Omaakin aktiivisuutta on oltava ja työkykyä. Autamme osallistujia löytämään työ- tai opiskelupaikan. Suomalainen työelämä on tällä hetkellä kovin joustamatonta – työnantajat vaativat paljon. Yritämme olla työnhakijan puolella, mutta tuemme myös työnantajaa.

The Nice Work Project pitää joka maanantai haastattelupäivän. Sen perusteella asiakas ohjataan jatkossa kolme viikkoa kestäviin, keskiviikosta perjantaihin pidettäviin ryhmävalmennuksiin, jotka käynnistyvät viiden viikon välein.

– Käymme läpi erilaisia työelämän asioita, esimerkiksi suomalaista työkulttuuria ja sääntöjä. Sen jälkeen mietimme ihmisen omia vahvuuksia ja toiveita. Se on pohjana, kun lähdemme etsimään työpaikkoja.

Seuraavaksi asiakas saa nimetyn työvalmentajan, jonka kanssa lähdetään etsimään yksilöllistä polkua. Asiakas tapaa valmentajan noin kerran viikossa. Valmentaja voi auttaa esimerkiksi työhakemusten ja cv:n tekemisessä, jos asiakkaan suomen taito on heikko.

– Järjestämme myös pari kertaa vuodessa hygieniapassikoulutuksia selkosuomella.

Bain mainitsee, että Diakonissalaitoksen tytäryhtiö Diakonissalaitoksen Hoiva Oy on yksi ratkaisu maahanmuuttajanaisille, jotka haluavat tehdä töitä esimerkiksi siivouksen tai kotipalvelun parissa. Hoivan kanssa yhteistyötä tehdään muun muassa matalan kynnyksen työllistämisessä ja työkokeilujen hyödyntämisessä.

IMG_20181008_132959

– Ryhmävalmennuksen jälkeen asiakkailla on useita eri vaihtoehtoja, jotka voivat johtaa työllistymiseen tai koulutukseen, kertoo Aino Bain.

Asiakas voi mennä työkokeiluun ja suorittaa sen aikana hankkeen tuella ammatillisen tutkinnon osan ns valo-valmennuksen avulla. Suomen Diakoniaopiston kanssa on tehty yhteistyötä ja  opettaja voi työkokeilun jälkeen arvioida näytön. Suoritetusta ylläpitosiivouksen tutkinnon osasta on ollut asiakkaille hyötyä niin työllistymisessä kuin varsinaisiin ammattiopintoihin siirtymisessäkin.

– Lisäksi meillä on mentoritoimintaa. Vapaaehtoisten kanssa voi puhua suomea, hakea töitä, ystävystyä ja käydä vaikka kahvilla.

Ryhmävalmennuksen jälkeen asiakkaalla on mahdollisuus osallistua hankkeen suomen kielen ryhmiin tiistaisin. Kaiken toiminnan tavoitteena on työllistymisen tukeminen, koulutuspaikan löytäminen tai muu toiminta niin, ettei kenenkään tarvitsisi jäädä kotiin.

The Nice Work Projectiin pääsee mukaan esimerkiksi soittamalla, ajan varaamalla tai sähköpostitse. Kolmevuotisesta projektista on kaksi vuotta vielä jäljellä. Tulokset ovat olleet hyviä, ja kehitystyö jatkuu.

The Nice Work Projectia rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Toiminta on vapaaehtoista, ei velvoittavaa. Bain rohkaisee kaikkia kiinnostuneita ottamaan yhteyttä. (HM)

Projektipäällikkö Aino Bain oli Helsingin Työkanava HeTy ry:n viikkovieraana 8. lokakuuta. 

Lisätietoja: www.hdl.fi/the-nice-work-project

 

 

MVT:n Kari Honkanen: arvo ihmisille, ei nollatuntisopimuksille

IMG_7258

Toiminnanjohtaja Kari Honkanen kiinnitti KIERTUE 2018 -tapahtuman tervehdyksessään  huomiota nollatuntisopimuksiin.

Mitä työttömyys on tänä päivänä? Meri-Vuosaaren Työttömien (MVT) toiminnanjohtajan Kari Honkasen mielestä se on monen kohdalla krooninen tila. MVT:n ja Elämänlaatu ry:n ylläpitämällä Myllypuron kierrätyskirppiksellä on jatkuvasti työkokeiluissa tai kuntouttavassa työtoiminnassa ihmisiä, jotka ovat ahkeria ja tunnollisia työntekijöitä.

– Hävettää maksaa yhdeksän euron päivittäistä kulukorvausta heille tehdystä työstä. Jos minulla olisi joku yritys, palkkaisin nämä kaverit heti töihin, Honkanen tokaisee.

Yhteiskunnassa on jotain mätää, kun työnhakijoille tarjotaan usein vain nollatuntisopimusta. Siitä Honkanen mainitsi jo tervehdyssanoissaan, kun kierrätyskirppiksellä vietettiin KIERTUE 2018 -päivää.  Honkanen kertoo tarjonneensa tuntemiaan soveltuvia työnhakijoita isolle organisaatiolle, joka kärsii työvoimapulasta.

– Vastaus oli: ”Totta kai voit lähettää heidät tänne, mutta emme voi tarjota kuin nollatuntisopimusta”. Tee työsopimus etkä saa välttämättä yhtään tuntia töitä. Ei kuulosta houkuttelevalta. Työntekijälle olisi annettava joku takuu edes pienestä työtuntimäärästä. Se lisäisi sopimuksen houkuttelevuutta.

Uusi toimintamalli tarpeen

Kari Honkanen puhuu asioista kaunistelematta. Sillä hän on saavuttanut sekä työttömien että työnantajien luottamuksen. Toisinaan ajatukset herättävät laajempaa keskustelua, jopa poliittisella rintamalla.

– Monelle ihmiselle, jotka eivät itse ole kokeneet työttömyyttä, pitkäaikaistyötön ja alkoholisti ovat synonyymejä toisilleen. Se ei pidä lainkaan paikkaansa ja voin esittää siitä lukuisia esimerkkejä. Työllistymisen esteet ovat usein muualla. Esimerkiksi yksi tuntemani kaveri on loistava kokki. Hänellä on kuitenkin merkittävät, kipeät kulumat käsissä, eikä hän pysty tekemään kuin 2-3 työpäivää viikossa. Etukäteen ei tiedä, milloin. Kuka sellaisen palkkaisi töihin?

Yhteiskunnassa on yhä enemmän vallalla malli, ettei ihmisille haluta maksaa normaalia palkkaa työnteosta. Halvempia työllistettyjä kierrätetään vakityöntekijöiden korvikkeena. Kuntouttavassa työtoiminnassa ja työkokeiluissa olevat henkilöt tekevät usein työpaikoilla samaa työtä samalla ahkeruudella kuin he, jotka saavat siitä täyden palkan. Se ei kuulosta tasa-arvoiselta.

Jos Honkasella olisi kaikki valta, mitä hän tekisi työttömyyden poistamiseksi?

– Haluaisin luoda työnteon ja työttömyyden väliin uuden toimintamallin. Siinä otettaisiin huomioon yksilö omine ongelmineen, on sitten kyse fyysisestä sairaudesta tai tuurijuoppoudesta. Monet ryyppäävät aikansa, mutta ovat selvinä aikoina hyviä työntekijöitä. He voisivat tehdä esimerkiksi erilaisia purkutöitä. Romut kyllä odottavat käsittelyä, vanhukset eivät. Siksi heitä ei voisi käyttää palveluissa, jossa on vastuu ihmisten arjesta.

Kiertue2018_Myllypuro_1110_valokuvat_F-56

Kari Honkanen toivoisi kierrätys-sanan tarkempaa analyysiä – tuhottavaksi menevillä laitteilla olisi usein mahdollisuus elinkaaren pidentämiseen. (kuva: Antti Mutta)

Tuhoaminen ei ole kierrätystä

Aiemmin Honkanen teki menestyksekkäästi töitä Työ & Toiminta ry:n toiminnanjohtajana. Nykyisessä pestissään hän hankkii tietokoneita, elektroniikkaa, polkupyöriä, huonekaluja ja muuta tavaraa Myllypuron kierrätyskirppiksellä korjattavaksi tai kierrätettäväksi.

MVT:llä ja Elämänlaadulla on Myllypurossa tällä hetkellä kymmenisen henkilöä työkokeiluissa ja noin 15 kuntouttavassa työtoiminnassa.

– Ei tämä lepokoti ole, vaan täällä joutuu tosissaan tekemään töitä. Suomen kieli on yleensä edellytys työllistymiselle, ja siksi puhun sitä myös maahanmuuttajille. Yritän pitää hyvää fiilistä yllä. Ettei töihin lähtö jurppisi aamulla mieltä.

Elokuinen vakava liikenneonnettomuus on jättänyt jälkensä Honkaseen ja siksi hän toivoo yhdistyksen löytävän pian kuskin tavaroiden noutamiseen. Silloin Honkasella jäisi enemmän aikaa hallinnollisiin töihin.

– Olen joskus ollut ihan rahakkaissakin töissä, mutta ei se raha aina motivaatiota tuo. Minulle merkitsee se, että voin auttaa jotenkin ihmisiä ja he saavat paikan, johon tuntevat kuuluvansa. Palkitseminen ja palaute tulee myös muistaa, pienillä teoilla on suuri vaikutus. Jos firmalla menee hyvin, työntekijät ovat ansainneet bonuksensa.

Kierrätys-sanaa käytetään Honkasen mielestä nykyään väärin. On olemassa suuria metallinjalostusyrityksiä, jotka vastaanottavat toimintakuntoisia ja käyttökelpoisia laitteita (esimerkiksi tietokoneita), joille olisi vielä markkinat, ja nämä laitteet tuhotaan ja murskataan metallit talteenottaen. Keräysjärjestelmässä on silloin vikaa.

– Onhan tämäkin kierrätystä – metallit kiertävät, mutta onko siinä jotain järkeä vaikkapa luonnon kannalta, onkin toinen kysymys. Toivonkin, että tulevaisuudessa annettaisiin esimerkiksi kolmannen sektorin työllistäville organisaatioille mahdollisuus läpikäydä nuo laitteet ennen niiden tuhoamista eli ns. kierrätystä. Ne voivat tehdä sen pienemmin kustannuksin, Honkanen huomauttaa. (HM)

(Haastattelu on tehty Myllypuron kierrätyskirppiksellä KIERTUE 2018 -tapahtumassa 10. lokakuuta. Tapahtuman järjestivät Meri-Vuosaaren Työttömät ry ja Elämänlaatu ry, promoottorina oli UUTTA ry)

Lue myös:

Työttömät saivat Myllypurossa tiiviin tietoiskun eduista ja käytännöistä