Hyvää ystävänpäivää 14.2.2021

Ystävänpäivää on vietetty Suomessa 1980-luvulta alkaen ja suomalaiseen kalenteriin päivä tuli virallisesti vuonna 1996. Kansainvälisesti helmikuun 14. päivää juhlitaan Valentinuksen, rakastavaisten juhlapäivänä. Suomessa päivästä on muodostunut ystävien muistamisen päivä. Päivän tunnuksena kautta maailman on punainen sydän.

Ystävänpäivä, Valentinuksen päivä on mahdollisesti saanut alkunsa antiikin Rooman Lupercadia juhlasta, missä kunnioitettiin roomalaista naisten ja avioliiton jumalarta Junoa ja luonnon jumala Pania. Alkujaan juhlapäivä oli 15. helmikuuta. Kristityt siirsivät juhlan edelliselle 14. päivälle, jolloin vietettiin pyhän Valentinuksen päivää. Jo 1300-luvulla päivään on liittynyt romanttisen rakkauden uskomuksia ja sen juhlimisella on ollut pitkä historia mm. Englannissa. Viralliseksi juhlapäiväksi Valentinuksen päivä tuli Englannissa ja vuonna 1537.  

”Ystävän ajatus ja rohkaiseva hymy ovat lämpö ja valo, joita me kaikki tarvitsemme jaksaaksemme elämämme matkalla. Ystävän kanssa pitkäkin matka puolittuu.

Ystävän kanssa voi tehdä myös muuta, kuin silmät kirkkaina katsella kuuta, voi nauraa ja itkeä, murheita kitkeä, voi tukea antaa, voi taakkoja kantaa. Ystävän seurassa rohkenee olla oma itsensä”.

– Pam Brown –

Helsingin Työkanava toivottaa kaikille hyvää ystävänpäivää!

Hetyläisten tekemä Ystävänpäivätaulu 2021

Neljän tuulen tiellä – Vaiston varassa taidenäyttelyn avajaiset ma 24.8.2020 klo 13

Viikkotapaamisessa maanantaina 24.8.2020 klo 13 järjestetään Neljän tuulen tiellä – Vaiston varassa taidenäyttelyn avajaiset.

Näyttelyssä on esillä Jaana Rasinpuron, Anna Sainion, Annu Uomalan ja Kati Katajamäen taideteoksia.

Avajaisohjelmaa ja kahvitarjoilu.

Vapaa pääsy. Tervetuloa!

Helsingin Työkanava, Katajanokanlaituri 4, 2.krs

”Ole kuin vesi” – Jaana Rasinpuro

Hae mentorikoulutukseen – Ohjelmointia vasta-alkajille

Ohjelmointia vasta-alkajille ja pitkän linjan devaajille. Kiinnostaako sinua tai organisaatiosi jäsentä lähteä mukaan mentoriksi Farmi n3 toimintaan? Mentorit saavat perehdytyksen ryhmien ohjaukseen, valmiudet opastaa osallistujia ryhmien verkkoympäristöissä sekä vertaisverkoston Feeniks-hankkeen mentoreista. Voit hakea mentoriksi riippumatta ohjelmointitaidoista, sinut ohjataan omaa taitotasoasi vastaavaan ryhmään. Mentorikoulutuksen ensimmäinen tapaaminen pidetään 15.6 ja syvempi perehdyttäminen Farmi n3 toimintaan tapahtuu Elokuun 18-21 päivinä.

Linkki Farmi n3 mentorikoulutuksen hakulomakkeeseen: https://forms.office.com/Pages/ResponsePage.aspx?id=pZmRpOlNxEqIpj6BGU_6vww8ytnZTSJNvlt6NEw89U1UN1haR0RNSDVQN01UTE8zOTRZTlg3V1ZSNCQlQCN0PWcu

Lisätietoja: https://feenikshanke.fi/farmi/

Ohjelmoinnin oppimisen ruohonjuuriverkosto – osallistu infotapaamiseen 10.6. klo 15

Kiinnostaako ohjelmointiin tutustuminen vertaisten seurassa?

Koronan aikana yksi miettii uusia harrastuksia, toinen alanvaihtoa ja kolmas vapaaehtoistöitä. Uusi ohjelmoinnin oppimisen ruohonjuuriverkosto Farmi n3 tuo yhteen ohjelmoinnista kiinnostuneita, ohjelmistoyrityksiä ja yhdistyksiä. 


Tule mukaan toiminnan infotapaamiseen, joka järjestetään HeTy ry:n tiloissa 10.6. klo 15-16. Voit osallistua tapahtumaan myös etänä.

Ilmoittautuminen tapahtuu alla olevan linkin kautta. Saat etäosallistumislinkin sähköpostiisi tapahtumaa edeltävänä päivänä.
bit.ly/ip-farmin3

Tapaamiseen osallistuminen ei vielä sido mihinkään, joten mukaan voi tulla ihan puhtaasta uteliaisuudesta. Osallistuminen ei myöskään vaadi minkäänlaisia ohjelmoinnin ennakkotietoja – Farmi pyrkii murtamaan ohjelmoinnin vaikeuteen liittyviä ennakkokäsityksiä mentoreiden esimerkin ja ammattilaisohjelmoijien inspiraation kautta!

Toiminta on saanut nimensä NHL:n Farmi -liigasta, joka toimii askellautana tulevaisuuden kiekkotähdille. ”Farmi-mallin hienous on siinä, että se on konkreettinen askel kohti unelmia ja mahdollisuus päästää pelaamaan maailmantähtien kanssa. Sen heikkous on kuitenkin siinä, että sinne on lähes mahdotonta päästä. Halusimme muuttaa tuon jälkimmäisen ja luoda foorumin, joka ei riipu rahasta, lahjakkuudesta tai vahvoista olkapäistä, vaan yhteisöstä”, toteaa toimintaa koordinoivan Feeniks-hankkeen hankepäällikkö Miikka Vuorinen. 

Farmi n3 on osa Feeniks-hanketta, jota koordinoi Sosped-säätiö. Lisätietoja täällä:
www.feenikshanke.fi/farmi 

Suomi Café -keskusteluryhmä 13.6.

Suomi Café alkaa taas. Suomen kieltä maahanmuuttajille, tarkoitettu niin maahanmuuttajille kuin kantasuomalaisillekin. Torstaina 13.6.2019 12.30-14.00 Helsingin Työkanavassa, Katajanokanlaituri 4. Tule juttelemaan!

Valokuvanäyttely Katukuvia kumppanuustalo Hannassa

Helsingin Työkanavan valokuva- ja runoryhmän näyttely Katukuvia on avautunut Kumppanuustalo Hannassa, Sturenkatu 12. Runot ovat syntyneet suurimmaksi osaksi yhteistyössä runoryhmässä, niihin on tiivistynyt kuvan lailla olennainen ja rippunen jotain, joka on kuvan ulkopuolella. Katukuvissa ilmenee rosoisuutta, häkellyttävyyttä, yllättävyyttä…kaikkea mitä näemme kulkiessamme kaupungissa. Näyttely jatkuu 28.6 saakka ollen avoinna klo 9.00 – 15.00 arkisin. Tervetuloa näyttelyyn ja avajaisiin näkemään kanssamme maailma runoina ja kuvina, iloina, suruina, onnena. Näyttelyn valokuvaajat: Kirsi Huppunen, Anu Keskitalo, Lassi Kuusisto, Anne Limnell, Tiina Remes, Tuija Rossi, Jaana Saikkonen ja Anne Vepsä.

Tervetuloa!

Kuva: Kirsi Huppunen

Takuusäätiö auttaa rahahuolien keskellä

takuu

Aluekoordinaattori Hanna Pievilänen kertoi Takuusäätiön palveluista HeTyn viikkovieraana. 

Yhä useampi suomalainen kamppailee oman taloutensa kanssa. Seurauksena on pahimmillaan maksuhäiriömerkintöjä ja ulosottoja. Ennen kuin asiat kärjistyvät kovin pahaksi, olisi hyvä hakea neuvoa asiantuntijoilta esimerkiksi Takuusäätiöstä.

– Toimimme koko Suomessa. Pyrimme vaikuttamaan siihen, että ihmisten rahat riittäisivät ja oma talous olisi hallinnassa. Toisaalta annamme apua heille, joilla on vaikeuksia taloutensa kanssa, kertoo Takuusäätiön aluekoordinaattori Hanna Pieviläinen.

Takuusäätiöltä saa tarvittaessa neuvoja anonyymisti esimerkiksi neuvontapuhelimen tai chatin välityksellä. Jos asiat vaativat laajempaa perehtymistä, on hyvä varata aika.

– Ihminen voi olla velkaa moniin paikkoihin, ja tilanne on kestämätön. Jos ihmisellä on säännöllisiä eläke- tai työtuloja niin, että pystyy lyhentämään pankkilainaa, meiltä voi hakea sille takausta. Tilannetta helpottaa se, että voi maksaa vain yhtä lainaa pois. Kertaluonteisiin hankintoihin pienituloiset voi hakea meiltä pienlainaa.

Takuusäätiöllä on tarjolla oppaita ja materiaaleja rahakäytön tueksi. Se kouluttaa ihmisiä jakamaan valistusta toisille. Lisäksi se pyrkii vaikuttamaan lainsäädäntöön, jotta luottomarkkinat saataisiin järkevämmiksi.

– Nyt Suomessa on aika paljon pikalainafirmoja, jotka myöntävät kalliita luottoja. Toivomme, että lainsäädäntö suojaisi kuluttajia nykyistä enemmän esimerkiksi korkokaton avulla.

Velkavaikeuksiin voi olla monia syitä, esimerkiksi avioero, työttömyys, sairastuminen tai joku muu äkillinen tilanne. Riippuvuudet voivat myös aiheuttaa vaikeuksia.

Taustalla voi olla osaamattomuutta, mutta myös asioita, joihin ihminen ei pysty aina itse vaikuttamaan.

– Asuminen on kallista, kaikille ei riitä töitä, sosiaaliturva on matala. Tällaiset yhteiskunnalliset asiat ajavat ihmisiä vaikeuksiin, Pieviläinen sanoo.

Moni sanoo, että rahahuolet hävettävät eikä niistä haluta puhua. Yksin sinnittely voi pahentaa talousvaikeuksia ja henkistä kuormaa. Pieviläinen rohkaisee ihmisiä ottamaan ajoissa yhteyttä. Asian jakaminen helpottaa oloa, ja Takuusäätiöltä saa hyviä neuvoja ja muuta tukea.

Omien tulojen ja menojen kirjaaminen voi auttaa taloustilanteen hahmottamisessa. Takuusäätiöllä on Penno-palvelu netissä; lisäksi siitä on julkaistu oppaita. Se auttaa rahankäytön suunnittelussa ja seurannassa.

Takuusäätiön aluekoordinaattori Hanna Pieviläinen oli HeTyn viikkovieraana 22. lokakuuta.

Lisätietoja: www.takuusaatio.fi

 

 

Kaveriksi kehitysvammaiselle?

IMG_7144

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Veera Hietanen esitteli hetyläisille Kehitysvammatuki 57:n toimintaa lokakuun alussa.

Kehitysvammatuki 57:n vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Veera Hietanen kertoi HeTyn viikkovierailulla muun muassa yhdistyksen historiasta sekä tukihenkilötoiminnasta. Hietasen mukaan toiminta on tarkoitettu helsinkiläisille, joilla on kehitysvamma. Tukea tarjotaan kehitysvammaisille itselleen sekä heidän perheille ja läheisilleen. Lisäksi yhdistys voi tarjota erilaisia palveluja sekä tehdä edunvalvontaa.

– Tavoitteena on edistää tasa-arvoista yhteiskuntaa ja kaikkien ihmisten mahdollisuutta toimia siinä täysivaltaisina jäseninä, Hietanen tiivistää.

Yhdistyksellä on muun muassa kerhotoimintaa, lyhytkursseja, leirejä ja erilaisia harrastustoimintoja. Ystävätupa, avoin kahvila, seniori- ja teinitoiminnat sekä erilaiset retket ja matkat kuuluvat myös ohjelmaan.

Kaveritoiminnassa muodostetaan kaveripareja, joissa toisella on kehitysvamma ja heidän parinaan on vapaaehtoisia. Kaveriparit tekevät yhdessä asioita, mistä molemmat pitävät.

– Kaveritoiminta on hyvin kysyttyä ja jonot ovat tällä hetkellä pitkät, Hietanen mainitsee.

Kaveritoiminnan vapaaehtoiset saavat asianmukaisen koulutuksen ja tukea itse toimintaan. Palkkioita tai kulukorvauksia ei makseta.

IMG_7146

– Kaveritoiminta on hyvin kysyttyä ja jonot ovat tällä hetkellä pitkät, Hietanen mainitsee.

Vekkaritoiminta on vertaistoimintaa, jossa kehitysvammaiset itse toimivat vertaisryhmien vetäjinä. Ryhmät osallistuvat erilaisiin tapahtumiin (muun muassa Maailma kylässä). Heille koulutetaan taustatukihenkilöitä, jotka antavat tarvittaessa apua.

Yhdistyksellä on myös palkattua taustatukihenkilöitä, joilla on enemmän vastuuta toiminnasta. He antavat tukea muun muassa erilaisiin ryhmiin (esimerkiksi karaoke, luonto, naisten Doris-ryhmä ym.).

Kehitysvammatuki 57:n perustajina vuonna 1957 olivat äidit, joilla oli kehitysvammainen lapsi. He halusivat parantaa lastensa asemaa yhteiskunnassa. Ajat ovat muuttuneet ja edistystä on tapahtunut huimasti.

– Yhdistyksellämme on edelleen vahva rooli edunvalvojana. Lisäksi annamme ohjausta, neuvontaa, tukityötä ja vertaistukea muun muassa kurssien virkistyspäivien ja retkien muodossa. Välillä järjestämme lapsille ja heidän sisaruksilleen ohjelmaa, jotta vanhemmat saavat hetken omaa aikaa.

Yhdistyksellä on kolme eri kotiyhteisöä, joissa on eri tavoin tuettuja asumisen paikkoja, sekä päivätoimintaa vaikeasti kehitysvammaisille.

– Pyrimme siihen, että kaikilla ihmisillä on samanlaiset mahdollisuudet asioihin, on heillä kehitysvamma tai ei, korostaa Hietanen.

Kehitysvammatuki 57:ssä on yli 750 jäsentä. Työntekijöitä palvelu- ja tukitoiminnoissa on yhteensä noin 50.

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Veera Hietanen oli HeTyn viikkovieraana 1. lokakuuta.

Lisätietoja:

https://www.kvtuki57.fi/

 

Hyviä tuloksia The Nice Work Projectista maahanmuuttajanaisille

IMG_20181008_132943

Projektipäällikkö Aino Bain kannustaa maahanmuuttajanaisia osallistumaan  Diakonissalaitoksen The Nice Work Projectiin.

Diakonissalaitoksen The Nice Work Project on tuottanut yhden toimintavuotensa aikana hyviä tuloksia. Hankkeen tavoitteena on löytää työtä tai koulutusta työttömille maahanmuuttajanaisille.

– Meillä lopettaneista asiakkaista yli 30 prosenttia on päässyt töihin, 25 prosenttia kouluun ja 20–30 prosenttia johonkin muuhun toimntaan. Toki aina on myös ihmisiä, joille ei avaudu jatkoratkaisuja, toteaa projektipäällikkö Aino Bain Diakonissalaitokselta.

Kohderyhmänä ovat naiset, jotka ovat muuttaneet Suomeen muualta ja heidän kotoutumisvaiheensa on ohi. He ovat kenties olleet kotona lasten kanssa tai jääneet työllistymättä muista syistä. Suomen kielen osaamattomuus on heillä yleensä heikkoutena.

– Toive päästä töihin eli motivaatio itseltä riittää meille kriteeriksi. Omaakin aktiivisuutta on oltava ja työkykyä. Autamme osallistujia löytämään työ- tai opiskelupaikan. Suomalainen työelämä on tällä hetkellä kovin joustamatonta – työnantajat vaativat paljon. Yritämme olla työnhakijan puolella, mutta tuemme myös työnantajaa.

The Nice Work Project pitää joka maanantai haastattelupäivän. Sen perusteella asiakas ohjataan jatkossa kolme viikkoa kestäviin, keskiviikosta perjantaihin pidettäviin ryhmävalmennuksiin, jotka käynnistyvät viiden viikon välein.

– Käymme läpi erilaisia työelämän asioita, esimerkiksi suomalaista työkulttuuria ja sääntöjä. Sen jälkeen mietimme ihmisen omia vahvuuksia ja toiveita. Se on pohjana, kun lähdemme etsimään työpaikkoja.

Seuraavaksi asiakas saa nimetyn työvalmentajan, jonka kanssa lähdetään etsimään yksilöllistä polkua. Asiakas tapaa valmentajan noin kerran viikossa. Valmentaja voi auttaa esimerkiksi työhakemusten ja cv:n tekemisessä, jos asiakkaan suomen taito on heikko.

– Järjestämme myös pari kertaa vuodessa hygieniapassikoulutuksia selkosuomella.

Bain mainitsee, että Diakonissalaitoksen tytäryhtiö Diakonissalaitoksen Hoiva Oy on yksi ratkaisu maahanmuuttajanaisille, jotka haluavat tehdä töitä esimerkiksi siivouksen tai kotipalvelun parissa. Hoivan kanssa yhteistyötä tehdään muun muassa matalan kynnyksen työllistämisessä ja työkokeilujen hyödyntämisessä.

IMG_20181008_132959

– Ryhmävalmennuksen jälkeen asiakkailla on useita eri vaihtoehtoja, jotka voivat johtaa työllistymiseen tai koulutukseen, kertoo Aino Bain.

Asiakas voi mennä työkokeiluun ja suorittaa sen aikana hankkeen tuella ammatillisen tutkinnon osan ns valo-valmennuksen avulla. Suomen Diakoniaopiston kanssa on tehty yhteistyötä ja  opettaja voi työkokeilun jälkeen arvioida näytön. Suoritetusta ylläpitosiivouksen tutkinnon osasta on ollut asiakkaille hyötyä niin työllistymisessä kuin varsinaisiin ammattiopintoihin siirtymisessäkin.

– Lisäksi meillä on mentoritoimintaa. Vapaaehtoisten kanssa voi puhua suomea, hakea töitä, ystävystyä ja käydä vaikka kahvilla.

Ryhmävalmennuksen jälkeen asiakkaalla on mahdollisuus osallistua hankkeen suomen kielen ryhmiin tiistaisin. Kaiken toiminnan tavoitteena on työllistymisen tukeminen, koulutuspaikan löytäminen tai muu toiminta niin, ettei kenenkään tarvitsisi jäädä kotiin.

The Nice Work Projectiin pääsee mukaan esimerkiksi soittamalla, ajan varaamalla tai sähköpostitse. Kolmevuotisesta projektista on kaksi vuotta vielä jäljellä. Tulokset ovat olleet hyviä, ja kehitystyö jatkuu.

The Nice Work Projectia rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Toiminta on vapaaehtoista, ei velvoittavaa. Bain rohkaisee kaikkia kiinnostuneita ottamaan yhteyttä. (HM)

Projektipäällikkö Aino Bain oli Helsingin Työkanava HeTy ry:n viikkovieraana 8. lokakuuta. 

Lisätietoja: www.hdl.fi/the-nice-work-project