Eläköityvä David Lee kannattaa kansalaispalkkaa ja lyhyempää työpäivää

IMG_6896

– Työttömän tilanteeseen tulisi perehtyä samoin kuin omalääkäri potilaaseen. Ei riitä, että TE-toimiston asiantuntija katsoo viimeisimmät faktat koneelta ja määrää toimet sen perusteella. Ihmistä on katsottava kokonaisuutena eikä hänen historiaansa ja arjen huolia voi noin vain sivuuttaa, tähdentää Maali-hankkeen koordinaattori David Lee.

Kansalaispalkka ja lyhyempi työpäivä. Siinä kaksi keskeistä yhteiskunnallista uudistusta, jotka saavat Helsingin Työkanava HeTy ry:n Maali-hankkeen koordinaattorin David Leen vankan tuen.

Lee tietää vuosikausien omakohtaisella kokemuksella, millaista on juosta luukulta luukulle anomassa tukia. Monelle työttömälle kaavakkeiden täyttäminen, selitysten ja selvitysten antaminen ja tukien odottelu on henkisesti raskasta aikaa. Tukiviidakko nakertaa energiaa, jonka mieluummin käyttäisi aktiiviseen työnhakuun.

– Kansalaispalkka takaisi jokaiselle perustoimentulon ja antaisi takuun, että elämä jatkuu huomennakin. Epävarmuus ja köyhyys ajavat ihmiset ruokajonoihin, jotka ovat häpeä Suomelle. Jokaisen itsenäisen valtion pitäisi pystyä takaamaan kansalaisilleen työ ja toimeentulo, Lee pohtii.

Työajan lyhentäminen helpottaisi osaltaan työttömyyttä. Se voisi merkitä paitsi työajan leikkausta, myös sitä, että huonoimmassa työkunnossa olevat päästettäisiin eläkkeelle.

– Yhteiskunta kiusaa työvelvoitteella ihmisiä, jotka ovat lähes sataprosenttisesti invalideja tai muuten pysyvästi työkyvyttömiä. Heidät tulisi vapauttaa tästä taakasta. Työt voitaisiin paremmin osoittaa nuorille, joiden työttömyydestä olen huolissani. On vaarana, että nuorilta menee usko yhteiskuntaan. Vaikutukset nuorten elämään ja asenteisiin voivat olla pysyviä.

IMG_6874

Elämä on tarjonnut David Leelle ylä- ja alamäkiä. Vaikka vastoinkäymiset ovat välillä tuntuneet loputtomilta, hän on taistellut tiensä takaisin sujuvaan arkeen. Lee korostaa rytmin tärkeyttä; työttömänäkin on hyvä harrastaa säännöllisesti jotakin, joka houkuttelee ihmisen kodin ulkopuolelle. Silloin paluu työelämään ei ole niin suuri haaste.

David Lee on syntynyt Helsingissä – hän on silti saanut varsin kansainvälisen kasvatuksen. Lapsena Lee näki ja koki konkreettisesti, kuinka perheen arki muovautui työelämän vaatimuksiin. Sähköinsinööriksi kouluttautunut Davidin isä työskenteli useamman jakson Iso-Britanniassa, ja perhe muutti aina hänen mukanaan.

– Varhaislapsuuden vuodet elin Iso-Britanniassa. Kävin siellä myös esikoulun. Suomessa kävin ruotsinkielistä koulua Topeliuksenkadulla. Välillä olin koulussa Kannelmäessä. Ruotsinkielistä lyseota kävin Sturenkadulla. Äidin kanssa puhuin ruotsia, isän kanssa englantia ja kavereiden kanssa suomea. Näin sain laajan kielipohjan.

Leen ensimmäinen työpaikka oli Suomi-Salama –vakuutusyhtiössä. Sen jälkeen hän suoritti varusmiespalveluksensa Dragsvikissa. Lee koki armeijakäyttäytymisen käskyineen ja huutamisineen aivopesuksi. Palveluksen loppuaika toimistotöissä sujui rauhallisesti.

Armeijan jälkeen Lee pyrki sisustusarkkitehtilinjalle Ateneumiin, mutta joutui niukasti karsituksi. Sen jälkeen hän sai töitä Karttakeskuksesta.

– Olin vahtimestarina, lähettinä ja painotyöntekijänä. Myin karttoja Pohjoisesplanadilla. Avustin tuotesuunnittelijaa, joka vastasi esitteistä, kansikuvista ja messuosastoista. Hän kiinnostui kyvyistäni ja opiskelin vuoden verran mainosalaa työn ohessa. Tein sitä työtä Karttakeskuksessa yli 10 vuotta.

david taulut

– Puhun samaa kieltä kissojen ja koirien kanssa, naurahtaa David Lee. Luova työskentely on ollut hänelle mieluista. Lee on maalannut runsaasti eläinaiheisia tauluja ja esitellyt niitä näyttelyissä.

Työ kuormitti David Leetä niin, että burn out iski ja hän irtisanoutui. Seuraavan vuoden aikana Lee hyödynsi luovuuttaan piirtämällä sekä maalaamalla eläinaiheisia tauluja.  Se oli myös tapa purkaa stressiä. Lee piti näyttelyitä julkisissa tiloissa ja myi teoksiaan.

Seuraavina vuosina Leen työtilanne vaihteli suhdanteiden mukaan. Välillä hän teki useita töitä päällekkäin, toisinaan töitä ei ollut lainkaan. Hän muun muassa opetti painotekniikkaa, hoiti arkistoja ja teki töitä jopa krematoriossa.

– Helsingin Työttömiin (nyk. Helsingin Työkanava) sain ensikosketuksen, kun se toimi Tennispalatsissa. Näin mainoksen ja tulin toimistolle, ja tapasin Pirkko Kycklingin. Pidin näyttelyn HeTyn tiloissa.  Opetin ryhmissä mainostekstausta ja maalausta. Oli fantastista jakaa omia tietojaan ja taitojaan toisille. Samankaltaista työtä jatkoin Tietopaja Mesta ry:ssä Albertinkadulla.

Lee hakeutui Helsingin kaupungin vuorovaikutuskoulutukseen, joka antoi valmiuksia ryhmien vetämiseen. Sitä seurasi niin töitä kuin työttömyyttä.

– Minulle oli tärkeää löytää rytmi päivilleni, jotta aika ei kuluisi kotona makoillessa. Kävin kirjastossa päivittäin lukemassa lehtiä ja käyttämässä tietokonetta. Näin valmiudet työelämään säilyivät paremmin. Äitini poismeno oli myös raskasta aikaa, negatiivisuutta tuntui tulevan joka puolelta.

– Työvoimatoimistossa yhteyshenkilöni oli kokenut samoja asioita ja se kevensi tuntemuksia. Hänen avullaan pääsin Uusix-verstaalle kouluttajaksi. Vedin kulttuurien välistä viestintää, taideopetusta ja mainostekstausta. Projekti päihdehuollon asiakkaiden parissa oli vaativaa aikaa. Sittemmin pääsin Horisontti ry:hyn vapaaehtoiseksi ja työllistetyksi. Opetin kieliä, pidin kirpputoria ja vedin jopa yhden atk-kurssin ennen kuin jäin jälleen työttömäksi.

IMG_6864

David Lee arvioi, että mielenosoitukset ja marssit ovat mennyttä aikaa. Nykyisin keskustelut ja jopa päätökset tapahtuvat sosiaalisessa mediassa. Some-maailman vahvuus tulee huomioida myös työttömien toimintojen markkinoinnissa.

Jatkoa miettiessään Lee muisti HeTyn ja vieraili uudessa paikassa Nokiantiellä. Hän kohtasi jälleen Kycklingin, mutta myös puheenjohtaja Maija Makkosen ja toiminnanjohtaja Anna-Maria Kantolan. Lämmin vastaanotto sai Leen uskomaan, että siinä on hänen tulevaisuutensa.

HeTylle Lee ideoi perjantairetket ja uutisryhmän. Hän hoiti hetken kirjastoa ja veti kuvataideryhmää. Sitten tuli Maali-hanke, jonka alaisuuteen ryhmät siirrettiin. Leen avuksi tulivat Sari Dvoracek ja joukko muita innostuneita ihmisiä.

– Ilman heidän apuaan tulokset eivät olisi näin hyviä. Olemme saaneet ryhmät aktiivisiksi ja ihmiset mukaan matalan kynnyksen periaatteella.

HeTyn toimintaa David Lee pitää tärkeänä ja tarkoituksenmukaisena. Kaikki asiat vaativat pientä ravistelua, jotta pysyy ajan mukana. Lee mainitsee muun muassa markkinoinnin tärkeyden. Se on kipupiste, joka korostuu entistä enemmän sosiaalisen median vahvistuessa.

– On tärkeää, että voi uudistua ja erottua joukosta. Meidän on tarjottava enemmän toimintaa nuorille työttömille. Ikuinen kysymys on raha. On vaikeaa ylläpitää toimintoja pienellä budjetilla – toiminnanjohtajan ja puheenjohtajan taakka on varmasti raskas.

IMG_6866

Helsingin Työkanavan koulutuskeskus toimii Katajanokalla maailmanpyörän vieressä. Vaikka paikka on keskeinen, se ei riitä. Lee kohtaa edelleenkin ihmisiä, jotka eivät tiedä, mikä HeTy on – vaikka yhdistys on ollut olemassa jo 25 vuotta. Siksi markkinointia on tehostettava.

HeTyssä on onnistuttu hienosti tavoitteissa niukoillakin määrärahoilla. Ryhmät ovat aktiivisia ja vetävät hyvin väkeä, ajankohtaisia kuulumisia on kuultu useilta asiantuntijoilta viikkovierailuilla. Lee toivoo, että rahoitus järjestyisi tulevaisuudessa varmemmin, jotta toiminta ei olisi joka vuosi vaakalaudalla.

– Epävarmuus heijastuu jokaiseen ihmiseen. On vaikea keskittyä tekemisiin, jos ei tiedä tulevaisuutta.

Heinäkuussa lomaileva ja elokuusta alkaen eläkepäivistä nauttiva David Lee on toiminut HeTyssä muun muassa kuoron vetäjänä, ja hän aikoo ylläpitää lauluharrastusta jatkossakin. Leelle läheistä on myös luonnossa ja metsissä vaeltelu. Yhtenä haaveena on ruskamatka Lappiin.

– Eläkkeelle jääminen tuo mieleen paljon muistoja. Mitä työ on antanut, mitä olen saanut? Olen saanut paljon. Olen tyytyväinen myös epäonnistumisiin – ne ovat osa elämää, Lee korostaa. (teksti ja kuvat: Heikki Merihaara)

IMG_6894

–  HeTyssä asiat ovat hyvällä mallilla. Puu kasvaa ja tuottaa satoa. Siitä on hyvä jatkaa. Ihminen tekee vain sen, mihin hän pystyy, tuleva eläkeläinen David Lee tuumaa.

 

Helmessä tuoksuivat bibimbap ja korealaiset kasvisherkut

IMG_6756

Panku Kim ohjeistaa kokkausryhmää korealaisen ruoan pariin Helmen keittiössä. 

Kesäkurpitsaa, porkkanoita, sipulia, sieniä, naudanlihaa ja paljon muita ainesosia on listalla, kun Monikulttuurinen keittiö –ryhmä valmistaa korealaista ruokaa Mielenterveysyhdistys Helmen keittiössä nostalgisessa puutalossa Pasilassa.

Ryhmä perehtyy korealaisen keittiön saloihin Panku Kimin johdolla. Iltapäivä sujuu uusien työskentelytapojen, mausteiden ja herkullisten tuoksujen parissa. Pohjaksi työskentelylle Kim jakaa kopiot bibimbapin reseptistä.

IMG_6757

Naudanliha suikaloidaan tasaiseksi bibimbapiin.

-Ohjeessa mainittu siitakesieni on niin kallista, että korvaamme sen herkkusienillä, Kim huomauttaa.

Ulkokengät vaihtuvat jo taloon tullessa sisäkenkiin ja vaatteet suojataan esiliinoilla. Hygieenisyys on tärkeää ja kädet pestään moneen kertaan kokkauksen edetessä.

IMG_6783

Kim siirtää paistinpannulla kypsyneet kasvikset lautaselle.

Työnjako sujuu vaivattomasti ja astiat alkavat täyttyä siivutetuilla tai suikaloiduilla kasviksilla. Kim korostaa huolellista työskentelyä. Niinpä kasvikset pilkotaan tasamuotoisiksi ja ohuiksi – näin ne imevät parhaiten maut itseensä. Kim pilkkoo itse naudanlihan bibimbapiin soveltuvaksi.

IMG_6775

Salaperäinen mauste on pienenpienessä pullossa.

Mausteita tulee niin kastikkeisiin, tahnoihin kuin suoraan ainesosiin. Soijan, seesamiöljyn, valkosipulin, mustapippurin ja salaisen nestemäisen maustetiivisteen aromit täyttävät ilman viimeistään silloin, kun ruoat kypsentyvät liedellä. Puuroriisi pestään kolmeen kertaan ennen kypsentämistä.

IMG_6767

Riisinjyvät muuttavat olemustaan kolmessa pesussa ennen painekattilakypsennystä.

-Riisistä tulee esiin eri värejä, kun se aukeaa pesussa. Kypsentäminen tapahtuu painekattilassa merilevän ja suolan kera, Kim neuvoo ja pyytää jakoavainta löysätäkseen painekattilan venttiiliä.

Välillä kokit hörppivät kahvia saaden lisäpotkua aterian tekoon. Kun ruoat alkavat valmistua, osallistujille selviää korealaisen aterian luonne. Pöytä täyttyy useista kipoista, joissa kussakin on tiettyä ainesosaa. Kastike- ja maustekulhot täydentävät kokonaisuuden.

IMG_6799

Kelmuilla peitetyt lämpimät ruoat saapuvat pöytään. Kaikki osallistuvat kattauksen viimeistelyyn. Kim tekee valmiit annokset lautasille.

Kim huolehtii ruoan asettelusta lautasille. Jokainen saa eteensä värien ja makujen ilotulituksen. Naudanlihan ja kasvisten päälle asetetaan paistettu kanamuna, nokare korealaista tahnaa, maustekastiketta sekä seesaminsiemeniä.

-Parhaita ruokia, mitä täällä on tehty, osallistujat ylistävät ja syövät itsensä kylläisiksi.

IMG_6815

Opettaja Panku Kim ja ahkerat oppilaat esittelevät ensimmäistä valmista annosta.

Korealaiset syövät Kimin mukaan bibimbapia lounaalla tai illallisella ja erilaisten juhlien yhteydessä. Korealainen ruoka on vahvasti maustettua ja terveellistä. Siinä käytetään paljon kasviksia. Leipää Koreassa syödään vähän.

-Ihmiset kerääntyvät yhteen ruokaillessaan. Se on vahvasti sosiaalinen tapahtuma, Kim toteaa.

IMG_6817

Bibimbap on yhdistelmä kasviksia, naudanlihaa ja gochujang-chilitahnaa. Paistettu kananmuna kruunaa annoksen.

Kim muutti Suomeen vuonna 2000. Hänellä on monipuolinen ravintola-alan koulutus. Kim on toiminut muun muassa sushimestarina Stockmannilla sekä Finnairin Japanin-lennoilla. Olkapäävamman vuoksi hän joutui jättämään keittiötyön. Ruoanlaitto on silti säilynyt hänellä vahvana ja mieluisana harrastuksena.

Kimin oma korealainen suosikkiruoka on grillattu porsaankylki eli samgyeopsal. Suomalaista ruoista hän nostaa suosikikseen lohikeiton.

IMG_6755

Panku Kim on ollut keittiöalan ammattilaisena muun muassa Stockmannilla ja Finnairin Japanin-lennoilla.

Maali-hanke – Matala Kynnys, Helsingin Työkanava HeTy ry ja Mielenterveysyhdistys Helmi ry aloittivat Monikulttuurinen keittiö –toiminnan runsas vuosi sitten. Ideana on tutustuttaa osallistujat kerran kuukaudessa jonkun maan ruokakulttuuriin.

IMG_6740

Monikulttuurinen keittiö kokoontuu Mielenterveysyhdistys Helmen idyllisessä puutalossa Länsi-Pasilassa kerran kuukaudessa.

– Vetäjinä on aina ulkomaalaistaustaisia henkilöitä, jotka esittelevät oman maansa ruokia. Osallistujia on yleensä ollut 8–10. Ihmiset tykkäävät kokata yhdessä. Fiilis on aina loistava, ylistää Helmen keittiötyön ohjaaja Marita Hardén.

-Noin ihanan iloisen miehen ottaisin tänne mielelläni toistekin, Hardén huudahtaa kiittäessään ja halatessaan Kimiä.

Hyvän suosion saaneen Monikulttuurisen keittiön toiminta jatkuu jälleen syksyllä. (HM)

  • Korealainen ruoka on kehittynyt Korean niemimaalla ja eroaa japanilaisesta ruoasta. Koreassa korostuu makujen vahvuus, kuten tulisuus. Japanilaisessa ruoassa suolainen ja makea maku tuntuvat kielessä paremmin.
  • Tyypillinen korealainen ruokapöytä täyttyy lukuisista astioista, joissa on aterian eri ainesosia ja runsaasti pieniä kippoja, joissa on kastikkeita ja tahnoja. Niissä hyödynnetään etenkin soijaa sekä seesamiöljyä. Merilevällä on iso merkitys korealaisessa keittiössä. Illallinen koostuu yleensä riisistä, keitosta, 2–3 pääruoasta sekä kasvislisukkeista.
  • Kimchi on Korean kansallisruoka. Se on hapatettua ja voimakkaasti maustettua kiinankaalia. Sitä nautitaan sellaisenaan sekä erilaisten ruokien lisukkeena. Muita tunnettuja korealaisruokia ovat bulgogi, kalbi, muyeok-guk, japchae, kimbap ja bibimbap.

 

Työttömien yhdistykset huolissaan julkispalvelujen yksityistämisestä

IMG_6662

– Sote-uudistuksessa on oltava tarkkana, ettei tule isompia vahinkoja kuin hallitus on suunnitellut, oikeustieteen tohtori Pentti Arajärvi tokaisee.

Sote- ja maakuntauudistus kaikkine sivujuonteineen on monelle yhä hepreaa. Sillä on vaikutuksensa myös työvoimapalveluihin. Uudistus tähtää TE-palvelujen yksityistämiseen, ja asiaa on puitu myös Helsingin Työkanava HeTy ry:n tapahtumissa.

Asiaan saatiin oikeustieteen tohtori Pentti Arajärven näkökulma 28. toukokuuta. Hän keskittyi alustuksessaan nimenomaan työvoimapalveluihin, joita ollaan siirtämässä maakunnille. Jatkossa niitä kutsutaan kasvupalveluiksi.

– Ilmeisesti ajatuksena on, että työllisyystoimet yrityksissä ja elinkeinoelämässä palvelevat talouden kasvua. Tämä on sitä uussalakieltä, jota julkisen vallan kaikkiin toimiin yritetään ujuttaa. Palvelujen virallisesta nimestä ei välttämättä enää näe, mistä on kysymys, Arajärvi pohtii.

Jos maakuntauudistus toteutuu, työvoimapalvelut siirtyvät maakuntien alaisuuteen vuoden 2019 aikana. Ja maakunnat siirtävät edelleen osan toimista yksityisille. Se johtaa väistämättä päätöksentekojärjestelmien säätämiseen.

Arajärvi korostaa, että perustuslakisäädöksellä määritellään, millä edellytyksillä julkisia tehtäviä voidaan antaa yksityisille. Tästä on myös kyse sote-uudistuksessa.

Aiempi hallituksen esitys perustui liian laajaan yksityistämiseen ja esitys kaatui. Perustuslakivaliokunta on jälleen tekemässä uutta esitystä. Arajärvi on ollut viidesti asiantuntijana kuultavana perustuslakivaliokunnassa – se osaltaan kertoo uudistuksen hankaluudesta.

IMG_6664

– Erilaisten karenssien määrääminen on muun muassa toimi, jota ei voida siirtää yksityisille, mainitsee Pentti Arajärvi.

Työvoimapalvelutehtävät voidaan jakaa julkisiin hallintotehtäviin sekä palvelutehtäviin. Ensin mainitut kuuluvat jatkossakin viranomaisille, jotka käyttävät päätösvaltaa. Palvelutehtävät voidaan kuitenkin tulevaisuudessa siirtää yritysten tai järjestöjen – esimerkiksi ammattiliittojen – tehtäväksi.

– Jos palvelu yksityistetään, muutos ei saa vaarantaa kansalaisten perusoikeuksia eikä heidän asemansa saa huonontua. Yksityispalvelujen on oltava puolueetonta siinä missä viranomaistenkin. Kyse on lähinnä avustavista ja täydentävistä tehtävistä, joilla lisätään tehokkuutta.

Yhteiskunnan on taattava sekä oikeusturva että hyvä hallinto. Jos yksityinen taho ottaa vastuun työvoimapalveluista, taholla on oltava riittävä pätevyys palvelun ylläpitämiseen. Kansalaisten on voitava luottaa yksityisiin siinä missä viranomaisiinkin. Tämä tarkoittaa sekä tietotaitoa että taloudellisia valmiuksia.

Vaikka byrokratia-sana nostaa monella niskavillat pystyyn, Arajärvi lausui muutaman sanan byrokratian tarpeellisuudesta.

– Ellei viranomaisilla ole mitään menettelytapoja asioiden käsittelemiseksi, on vaikea taata ihmisten samanlaista kohtelua samanlaisissa tapauksissa. Tietty määrä byrokratiaa tarvitaan mielivallan poistamiseksi.

Oikeusturvaa on kahta lajia. Ennakollisessa pyritään etukäteen päätöstä tehdessä varmistamaan ratkaisujen oikeellisuus. Jälkikäteisessä oikeusturvassa taataan mahdollisuus hakea muutosta päätökseen tuomioistuimesta tai muulta taholta, esimerkiksi työvoimakysymyksissä sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalta. Kansalainen voi lisäksi tietyissä asioissa valittaa vakuutusoikeuteen tai kannella oikeusasiamiehelle.

Jos ja kun työvoimapalveluja yksityistetään, vastuutahoilla on velvollisuus tarjota palvelua sekä suomeksi että ruotsiksi ja toisinaan myös saameksi. Maahanmuuttajilla on yhtä lailla tietyissä tilanteissa oikeus tulkkipalveluihin.

Julkisen vallan velvollisuus on edistää työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Se ei takaa työpaikkaa jokaiselle. Työttömältä edellytetään lisäksi aktiivisia työllistymistoimia.

– En halua yhtään puolustella aktiivimallia. Viimeisimmän havainnon mukaan työantajat ovat alkaneet tehdä pieniä paketteja, joilla täytetään aktiivimallin ehto työllisyysturvan takaamiseksi. Työnantajat eivät edes pyri työllistämään ihmisiä pysyvästi, kritisoi Arajärvi.

IMG_6623

– Kun palveluja siirtyy yksityisille, järjestelmä on huomattavasti korruptioalttiimpi, Pentti Arajärvi arvioi.

Lakimuutos aiheuttaa huolta työttömien yhdistyksissä. Arajärvi toteaa, että periaatteessa työttömien yhdistykset voivat toimia työvoimapalvelujen tuottamiseksi jatkossa samaan tapaan kuin nytkin. Asia riippuu maakuntatasolla tehtävistä päätöksistä.

– Kunnat ovat tähän asti tukeneet yhdistyksiä. Kun vastuu siirtyy maakunnille, riittävätkö niiden intressit saman jatkamiseen? On haasteellista osallistua kilpailutuksiin – palveluntarjoajat ovat jatkossa samalla viivalla.

Pitkäaikaistyöttömien työllistämistä on nyt tuettu sekä valtion että kunnan / kaupungin varoilla. Jatkossa tämä voi muuttua radikaalisti.

– Jos maakunta vastaa jatkossa kuluista, Helsingin kaupungin laskelmissa lienee yhdentekevää, ovatko ihmiset töissä vai työttöminä. Toki kuntien tulee muistaa, että työllistyvä ihminen maksaa enemmän veroja kuin työtön. Se puoltaa työmarkkinatuen rahoittamista, Arajärvi pohtii. (HM)

Työllisyyspalvelujen yksityistäminen ei juurikaan herätä luottamusta

_MG_3246

Paneelikeskustelua TE-palvelujen yksityistämisestä kävivät Jukka Haapakoski, Mari Ahonen-Walker, Raisa Lehtomäki ja Alli Tiensuu. Tilaisuus pidettiin HeTyn lounaskahvilassa Katajanokalla. (kuva: Jarmo Laakso)

Hallituksen kaavailut TE-palvelujen siirtämisestä yksityissektorin hoidettavaksi osana kasvupalvelulakia oli kuumana keskustelunaiheena työttömiä edustavien järjestöjen kutsumassa paneelissa Katajanokalla 21. toukokuuta.

Kaikki paneelikeskusteluun osallistujat eli Työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, Valtakunnallisen Työpajayhdistyksen TPY:n toiminnanjohtaja Mari Ahonen-Walker, Joukkovoima-verkoston aktivisti Raisa Lehtomäki sekä SAK:n työvoimapoliittinen asiantuntija Alli Tiensuu olivat yhtä mieltä siitä, että lakimuutos johtaa kohti huonompaa. Tätä näkökulmaa tukevat myös kokemukset maailmalta.

Keskustelijat aikovat toimia pian herättääkseen keskustelua kasvupalvelulain epäkohdista. He toivovat myös mielipiteiden esilletuloa tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa.

Tapahtuman järjestivät Työttömien Keskusjärjestö ry, Uudenmaan Työttömien Yhdistysten Aluejärjestö Uutta ry sekä Helsingin Työkanava HeTy ry. (HM)

Tiedonantaja teki laajemman jutun tapahtumasta. Se on luettavissa verkkolehdestä osoitteessa:

http://www.tiedonantaja.fi/artikkelit/hyppy-tuntemattomaan

Yleissivistäviin sekä ammatti­opintoihin on tarjolla monia eri vaihtoehtoja

 

20180514_150536

– Ikärasismia ei oppilaitoksissa harjoiteta – esimerkiksi Helsingin kaupungilla lasketaan, että jos hakijalla on valmistumisen jälkeen kolme vuotta työaikaa vielä jäljellä, hänet kannattaa kouluttaa, toteaa Kirsi Lattu-Viljakka.

Stadin ammatti- ja aikuisopistoa edustava koordinoiva asiakkuusvastaava Kirsi Lattu-Viljakka esitteli hetyläisille oppilaitoksensa palveluja ja erilaisten koulutusten hakuprosesseja ja vaatimuksia viikkovierailullaan.

Lattu-Viljakka tähdentää, että opiskelemaan aikovan kannattaa perehtyä terminologiaan. Esimerkkinä hän mainitsee osaamisen tunnustamisen ja tunnistamisen. Koulutuksen järjestäjä tunnistaa opiskelijan aiemmin hankkiman osaamisen asiakirjojen perusteella. Sen jälkeen voidaan tunnustaa se osaaminen, joka vastaa opiskelijan tavoitteena olevan tutkinnon ammattitaito- ja osaamisvaatimuksia.

– Jos olet aiemmin opiskellut jotakin, sinun ei tarvitse opiskella uudelleen samaa asiaa. Ammatinvaihtajia on paljon ja aiempien opintojen hyväksi lukeminen on erityisen tärkeää heidän kohdallaan, Lattu-Viljakka sanoo.

Erilaisia opiskeluvaihtoehtoja on paljon. Tarjolla on ammatillista koulutusta: perustutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto, ammattikorkeakoulututkinto sekä yliopistotutkinto. Yleissivistävään koulutukseen luetaan aikuislukio, peruskouluaineet, työväenopisto sekä kansanopistot.

Lattu-Viljakka kävi läpi esimerkkien avulla eri tutkintojen eroja. Tutkintojärjestelmä on muuttunut ja siksi on hyvä tarkistaa, mitä entiset ammatti- tai tutkintonimikkeet nykypäivänä ovat. Nimikkeitä on vähemmän ja osaamisalat laajemmat.

20180514_132611

Stadin aikuis- ja ammattiopiston koordinoiva asiakkuusvastaava Kirsi Lattu-Viljakka korostaa, että nykyinen tutkintojärjestelmä ottaa hyvin huomioon henkilön aiemmat opiskelut. Opiskeluhistoria voi korvata nykytutkinnon osia.

Työväenopistoissa työtön työnhakija voi opiskella edullisempaan hintaan. Tarjolla on suuri määrä erilaisia yleissivistäviä kursseja.

Huomionarvoista opiskelua tarjoaa Valma, joka on tarkoitettu myös maahanmuuttajataustaisille henkilöille. Valmaan kuuluvia opiskeluvaihtoehtoja on tarjolla esimerkiksi Stadin aikuisopistossa. Silloin opiskelija voi saada opintotukea, mutta ei työttömyysturvaa. Valman tavoitteena on toimia reittinä ammatillisiin opintoihin.

– Työväenopisto tarjoaa yleissivistävyyden lisäksi uusia kontakteja, Valma suuntaa enemmän ammatillisiin opintoihin, vertaa Lattu-Viljakka.

Vaikka opinnot ovat menossa yhä enemmän verkkoon, kasvotusten tapahtuvia opiskeluja yhä tarvitaan. Esimerkiksi lääkepistoksen antamista tai hitsaamista ei voi oppia ilman käytännön harjoitteluja.

Aiemmin kevään ja syksyn yleishaku koski kaikkia ammatillisia opintoja, nykyisin se on tarkoitettu pääasiassa 9.-luokkalaisille. Kaikki muut voivat hakea koulutuksiin ympäri vuoden ns. jatkuvan haun kautta. Koulutusta järjestetään eri tahtiin alasta riippuen. Harvinaisemmissa ammattitutkinnoissa (esimerkiksi valokuvaaja) opintojen alkamisväli voi olla pidempi.

Opintojen osuvuutta, mielekkyyttä ja soveltuvuutta on syytä arvioida monin tavoin. Hakijalla tulee olla hyvä motivaatio kyseiselle alalle. Luontaisista kiinnostuksen kohteista ja erityistaidoista voi olla etua alalla. Terveydentilallakin on oma vaikutuksensa – värisokea ei voi hakea linja-autonkuljettajaksi tai päihdeongelmainen lähihoitajaksi.  Osatyökyvyttömyys vaikuttaa valintamahdollisuuksiin.

TE-palvelujen kautta tarjotaan koulutusta etenkin aloille, joissa on työvoimapulaa. Näihin työvoimakoulutuksiin saa aina työttömyysturvan sekä 9 euron kulukorvauksen. Haku hoituu TE-palvelujen sivuilta. Nettipankkitunnusten käyttäminen hakemuksia jätettäessä helpottaa asiointia – silloin perustiedot siirtyvät automaattisesti lomakkeeseen eikä erillistä ilmoittautumista tarvita.

20180514_131406

– Ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkintoja ei voi opiskella oppisopimuksella, mutta kaikkea muuta voi, Kirsi Lattu-Viljakka huomauttaa.

Stadin aikuisopistossa on vuosittain noin 4 000 henkilöä oppisopimuskoulutuksissa. Oppisopimuskoulutuksen ideana on, että hakijalla on työpaikka, ja hän opiskelee alaa samanaikaisesti. Käytännössä lyhin oppisopimuskoulutus voi olla neljä kuukautta. Koko tutkintoa ei tarvitse opiskella, vaan osatutkinto riittää, jos hakija niin haluaa ja se työantajalle sopii.

Työpaikalla on oltava nimetty työpaikkakouluttaja. Koulutustarkastajat huolehtivat, että oppisopimus vastaa vaatimuksia. Arviointi tehdään näyttöjen kautta.

Jos oppisopimukseen pyrkivä on työtön työnhakija, hänen työnantajallaan voi olla mahdollisuus palkkatukeen ja koulutuskorvaukseen. Helsinkiläisillä on lisäksi mahdollisuus Helsinki-lisään. Silloin työnantajan palkkakustannukset jäävät pieniksi. Opiskelija voi tilanteesta riippuen olla oikeutettu päivärahaan, perheavustuksiin tai majoituskorvauksiin teoriaopintopäivien aikana, muuten oppisopimuksessa maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

Oppisopimusten perusteella Helsingin kaupunki rekrytoi vuosittain noin sata henkilöä. Suurin osa näistä on varhaiskasvatuksessa sekä sosiaali- ja terveystoimialla. Lisäksi yksittäisiä paikkoja on kulttuurin ja liikunnan parissa.

– Oppisopimuskoulutukseen tulevalla ei tarvitse olla suomalaista peruskoulua taustalla. Jos hän osaa lukea ja kirjoittaa niin, että selviää opinnoista, se riittää.

Lattu-Viljakka suosittelee lisäksi erilaisia korttikoulutuksia, jotka ovat helsinkiläisille työllisyydenhoidon asiakkaille maksuttomia. Näitä ovat esimerkiksi anniskelupassi, tulityökortti, työturvallisuuspassi, hygieniapassi sekä ensiapu I ja II. Korttikoulutuksiin haetaan nettisivujen kautta. Maksuttomuudesta poikkeavat poliisin myöntämät luvat, joista peritään viranomaismaksu. (HM)

Helsingin ammatillisia oppilaitoksia:

Stadin ammatti- ja aikuisopisto, SDO, Amiedu, Edupoli, Suomen Liikemiesten Kauppaopisto, TTS Työtehoseura, Keskuspuiston ammattiopisto, AEL, Ammattiopisto Luovi, Helsingin Maalariammattikoulu, kansanopistot.

Lisätietoja:

Helsingin työväenopisto www.hel.fi/sto/fi

Kieliopinnot: www.finnishcourses.fi

Ammatillinen koulutus, yliopisto- ja korkeakoulututkinnot: www.opintopolku.fi

Työvoimakoulutus: www.te-palvelut.fi

Kansanopistot: www.kansanopistot.fi

InPromptu tarjoaa yhdistyksille tukea digiosaamiseen

IMG_6427

Tietotekniikka uudistuu jatkuvasti. Muutokset aiheuttavat omat paineensa tehokkaaseen työskentelyyn. Taitonsa voi päivittää InPromptu-hankkeeseen osallistumalla.  Kouluttajat Rauno Haapanen ja Pentti Peltola uskovat, että vanhoista rutiineista luopuminen johtaa tehokkaampiin toimintatapoihin ja viestintään.

Helsingin Työkanava HeTy ry ja TIEKE Tietoyhteiskunnan Kehittämiskeskus ry käynnistävät InPromptu-hankkeen. Erilaisille yhdistyksille suunnatussa hankkeessa kohennetaan digiosaamista. Kynnys käyttää tietotekniikkaa eri tilanteissa alenee, samoin paranevat taidot etsiä, hyödyntää ja jakaa tietoa.

– Kuvitellaan yhdistys X, jonka toimintaa vanhentuneet käytännöt ja hitaat tietokoneet haittaavat. Ongelmia voi aiheuttaa esimerkiksi tiedon levittäminen yhdistyksen sisällä sekä sen välittäminen sidosryhmille. InPromptu-koulutuksen avulla lisäämme tietoteknistä osaamista yhdistyksissä. Tavoitteena on saada aikaan ajallisia säästöjä ja sujuvuutta arjen rutiineihin, kiteyttää hankekoordinaattori Rauno Haapanen.

Alkuvaiheessa InPromptuun pyritään saamaan mukaan 5–6 yhdistystä. Painopiste on työttömien yhdistyksissä.  Sopivia yhdistyksiä etsitään muun muassa Työttömien Keskusjärjestön kautta.

Hankkeeseen valittujen yhdistysten kanssa tehdään aiesopimukset. Koulutus räätälöidään yhdistyksen tarpeiden mukaiseksi. Koulutus voi olla kestoltaan muutaman tunnin tai koko päivän. Jotkut asiakokonaisuudet voivat vaatia useampia tapaamiskertoja. Kotitehtävät kuuluvat koulutukseen.

Ikärajoja hankkeessa ei ole. Osallistujilta edellytetään kuitenkin tietotekniikan perusosaamista. Ihanteellista olisi, että osallistujilla on omat kannettavat tietokoneet. Tablettien ja älypuhelinten hyötykäyttöön tutustutaan myös osana koulutusta.

IMG_6409

InPromptu tarkoittaa käsillä olevaa tai käytettävissä olevaa. Sana kuvaa Rauno Haapasen mielestä mainiosti hankkeen tavoitteita – tarkoituksena on tehdä digiosaamisesta jokapäiväistä rutiinia. Yhdistyksille suunnattu digiopetus täydentää Haapasen mukaan HeTyn aiempaa koulutustarjontaa, joka on sisältänyt muun muassa tietokoneiden alkeis- ja ajokorttikursseja.

Kurssien alkuosa on lähiopetusta, joka toteutetaan joko HeTyn koulutuskeskuksessa Helsingissä Katajanokalla tai muissa koulutettavia lähellä olevissa paikoissa. Jatko voidaan tarvittaessa hoitaa myös etäopetuksena, esimerkiksi webinaarin tai Skype-kokouksen muodossa. Vaikka läsnäolo koulutuksessa on toivottavaa, välimatka ei ole este osallistumiselle.

Alkuvaiheessa kartoitetaan koulutustarpeita. Kyselyn tulosten perusteella määritellään koulutusten sisältö ja toteutusmuodot. Samassa päätetään, mitä välineitä koulutuksissa tarvitaan. Seuraavaksi yhdistyksiä aktivoidaan mukaan valtakunnalliseen toimijaverkostoon, jossa vaihdetaan tietoja ja kokemuksia sekä jalostetaan toimintamalleja edelleen.

Kouluttajat seuraavat yhdistysten toimintaa ja kartoittavat alueellisia tarpeita.  Havaintojen ja saadun palautteen mukaan tuotetaan ohjeita ja tukimateriaalia. Materiaalit ovat myöhemminkin kaikkien vapaasti hyödynnettävissä. Lopputuloksena on paikallista pätevyyttä, jota on helppo jakaa eteenpäin.

– Sen sijaan, että jokainen erikseen keksisi toimintatavat ja ratkaisut samoihin ongelmiin, on järkevää jakaa jo hyväksi havaittu tieto muillekin.

IMG_6420.JPG

Pentti Peltola kuuluu InPromptun kouluttajakolmikkoon. Peltola on ollut vuosia HeTyssä tietokonekurssien vetäjänä. Hän on opettanut myös kansanopistossa ja kauppaoppilaitoksessa.

Hankkeen päätoteuttaja TIEKEstä InPromptuun tulee kolme edustajaa ja HeTystä kolme käytännön toteuttajaa. Haapanen on vetänyt tietokoneen alkeiskursseja. Hänellä on markkinointi-, tiedotus- ja viestintätaustaa sekä kouluttajakoulutusta. Koulutusvastaava Pentti Peltolalla on pitkä historia tietokonekurssien vetäjänä sekä HeTyssä että ulkopuolella. Kolmantena ryhmässä on järjestelmäasiantuntija Jarmo Laakso; hän tuntee laitteet ja järjestelmät.

Kaikki hankkeen koulutukset ovat ilmaisia. Haapanen tähdentää, että vastaavaa koulutusta on tarjolla monillakin tahoilla, mutta ne maksavat helposti satoja euroja. Maksuttomuus alentaa osallistumiskynnystä. Osallistujat maksavat itse matkakulunsa ja mahdolliset ruokailunsa.

Koulutuksiin osallistuvat saavat OpenBadge-osaamismerkit ja todistuksen. OpenBadget ovat digitaalisia osaamismerkkejä, joilla voidaan osoittaa myös koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankittua osaamista.

InPromptu-hanke kestää 2,5 vuotta. Rahoitus tulee Euroopan sosiaalirahasto ESR:ltä.

– Meillä on kovat odotukset tulosten suhteen. Toivomme, että yhdistykset saavat konkreettista hyötyä ja lisäpotkua toimintoihinsa. Silloin he voivat keskittyä varsinaiseen tehtäväänsä ilman, että toimistorutiinien ja tekniikan pähkäily vie turhaan energiaa, Haapanen toteaa. (HM)

 

 

Helsingissä useita työllistymistapoja oppisopimuksista työkokeiluihin

Ari-Uusimäki_wp

– Helsinki käyttää alueellaan enemmän rahaa työllisyyden hoitoon kuin valtio. Näin kaupunki osoittaa sosiaalista vastuuta työttömistä. Sama ei toteudu kaikkialla Suomessa, toteaa Helsingin lännen aikuissosiaalityön kuntoutusohjaaja Ari Uusimäki.

Työttömien helsinkiläisten palveluista on päävastuussa Uudenmaan TE-toimisto. Kaupunki tarjoaa kuitenkin lakisääteisen monialaisen yhteispalvelun (TYP) ja velvoitetyöllistämisen lisäksi erilaisia työllistämistä edistäviä palveluita valituille kohderyhmille, joita ovat nuoret, maahanmuuttajat ja pitkäaikaistyöttömät.

Helsingin kaupungin työllistämistoimissa on useita vaihtoehtoja: oppisopimuskoulutus, palkkatukityö (8 kk), työkokeilu (6 kk), kuntouttava työtoiminta (väh. 3 kk) sekä sosiaalihuoltolain 27 e ja 27 d -pykälien mukainen työtoiminta. Ihmisten kyvyt ja tarpeet ovat yksilöllisiä, siksi kaikki ratkaisut eivät sovi jokaiselle työnhakijalle.

Sanktiot lisäävät ahdinkoa entisestään

Helsingin työttömyysaste on 10,3 prosenttia. Työttömiä työnhakijoita on 34825 ja avoimia työpaikkoja 9962 (tiedot tammikuulta 2018). Työttömien määrä on laskenut ja avoimien paikkojen määrä noussut. Kehitys on ollut myönteistä. Pääsyynä on Uusimäen mukaan TE-toimistojen määräaikaishaastattelut, joissa pitkäaikaistyöttömien määrä on selvästi pudonnut. Työttömiä on silti edelleen runsaasti.

– Työvoimatoimistot sanovat työttömälle, että hänen velvollisuutensa on hakea työtä. Kun katsoo lukuja, näkee tilanteen kestämättömyyden. Aktiivimalli on otettu käyttöön ja siksi monet jo valmiiksi talousvaikeuksissa olevat työttömät kokevat entistä suurempaa hätää. Miten täyttää ehdot, jotta ei tulisi taloudellisia sanktioita, Uusimäki miettii.

Kaikki koulutuskaan ei takaa työpaikkoja. Uusimäki kertoo, miten 2000-luvun puolivälissä valmistui runsaasti media-assistentteja – olihan kyse nuorten trendikkääksi kokemasta ammatista. Kaikki siirtyivät suoraan työttömyyskortistoon. Samoin kävi Helsingissä puuveneen veistokurssin suorittaneille. Kukaan heistä ei halunnut muuttaa Pohjanmaalle, jossa olivat alan ainoat työpaikat.

– Poliitikot sanovat, että muuttakaa työn perässä, mutta ei se ole niin yksinkertaista.

Töitä on tällä hetkellä tarjolla etenkin rakennusmiehille, vartijoille, siivoojille, tarjoilijoille, myyjille, lähihoitajille, ravintola- ja suurkeittiötyöntekijöille sekä kuljettajille.

Yksityisellä sektorilla enemmän joustoa

Joillekin hyvän vaihtoehdon tarjoaa oppisopimuskoulutus, joissa koulutuksen jälkeen on mahdollisuus työpaikkaan; esimerkiksi Helsingin kaupunki palkkaa kaupngilla oppisopimuskoulutuksen suorittaneen vakituiseen työsuhteeseen. Tällaisia paikkoja on kuitenkin suhteellisen vähän ja niihin on runsaasti hakijoita. Esimerkiksi eläköityvän tilalle voidaan etsiä oppisopimuksella työn jatkajaa. Oppisopimuskoulutus on hyvä vaihtoehto – siitä saa pätevyyden itselleen ja on työmarkkinoilla paremmassa asemassa.

Uusimäki lisää, että yksityinen puoli on kaikkiaan joustavampi työhönotossa kuin kaupunki – työnhakija voi saada töitä, vaikka paikkoja ei olisi vapautunutkaan, ja jatkokin usein onnistuu jouhevammin kuin kaupungin palkkatuki- tai työkokeilupaikoissa. Yksityisillä on kaupunkia enemmän joustavuutta myös työajoissa.

– Työtöntä kohdellaan monesti kovemmin kuin työsuhteessa olevaa. Työkokeilussa tai palkkatuella oleva ei esimerkiksi voi saada vapaata mennäkseen katsomaan sairasta sisartaan eri paikkakunnalle. Oma tai alle 10-vuotiaan lapsen sairastuminen, pääsykoe ja työhaastattelu ovat ainoat hyväksyttävät syyt poissaoloon. Muuten tulee sanktioita. Se ei ole minun mielestäni oikein.

Palkkatukipaikkoja vain passiivisille

Monet katsovat epäoikeudenmukaiseksi Helsingin tavan ottaa palkkatukipaikoille vain työttömiä, jotka ovat olleet vähintään 300 päivää passiivisena. Näin Helsinki saa vähennettyä vuotuisia osuuksiaan, joilla valtio rankaisee kuntia pitkäaikaistyöttömistä. Helsingissä sakko on vuositasolla ollut jopa noin 50 miljoonaa euroa (2016). Kuulijoissa herätti ihmetystä se, että kaupunki mieluummin maksaa sakkoja kuin työllistää ihmisiä.

– Tuntuu nurinkuriselta, että aktiivinen työnhakija ei voi saada tällaista paikkaa, Uusimäki lisää.

Helsingissä on yhä paljon työnantajia, jotka eivät tunne koko palkkatukijärjestelmää. Uusimäki kehottaakin työnhakijoita mainitsemaan työhakemuksissa mahdollisuuden palkkatukeen, jos asia on vahvistettu TE-toimistosta.

Uusimäki tähdentää, että palkkatuki- ja työkokeilusuhteiden aikana kannattaa hakea parempia työpaikkoja. Työstä toiseen siirtyvä valitaan usein mieluummin tehtävään kuin kokonaan työtön. Palkkatukipaikan saaminen onnistuu parhaiten alkuvuodesta, kun määrärahoja on vielä runsaasti jäljellä.

Työkokeilut voivat Helsingin kaupungilla koostua myös kahdessa eri virastossa työskentelystä. Yleensä työkokeilussa voi olla yhdellä työnantajalla 6 kuukautta, mutta Helsinki on niin suuri työnantaja, että eri virastot katsotaan erillisiksi työnantajiksi. Yhteensä työtön voi olla työkokeilussa 12 kuukautta.

– Työkokeilun aikana henkilö saa työmarkkinatukea sekä 9 euroa ylläpitokorvausta päivää kohti. Työkokeiluun ei sisälly matkalippua, toisin kuin kuntouttavassa työtoiminnassa. Sosiaalitoimisto voi kuitenkin matkalipun harkinnanvaraisesti silloinkin kustantaa.

Kuntouttavaa työtoimintaa erilaisissa työpajoissa

Kuntouttava työtoiminta oli aluksi sosiaalipoliittinen toimenpide, jota tarjottiin pitkään työelämästä poissa olleille. Sopimus oli kolmen kuukauden mittainen ja sen saattoi halutessaan keskeyttää ilman taloudellisia sanktioita.

– Työ- ja elinkeinoministeriössä haluttiin tehdä kuntouttavasta työtoiminnasta työvoimapoliittinen toimenpide sanktioineen. Me Helsingin sosiaalivirastossa vastustimme muutosta, mutta hävisimme lopulta väännön.

– Tarkoituksena on katkaista työttömyys ja saada ihmiset mukaan aktiviteetteihin. Kuntouttavassa työtoiminnassa voi työskennellä 1–4 päivää viikossa. Kuntoutus kasvattaa uskoa itseensä ja taitoihinsa. Jakson jälkeen voidaan jälleen arvioida omaa työkykyä ja miettiä jatkoa.

1423659689021_1_large

Kuva Uusix-pajalta vuodelta 2014. (www.u6.fi)

Lakisääteisessä kuntouttavassa työtoiminnassa on Helsingissä vuosittain 1800 työtöntä. Suurimpia toimipisteitä ovat Uusix-verstaiden Kyläsaari 300 paikalla ja Suvilahti 120 paikalla. Uusixilla on kaikkiaan 20 työpajaa, joissa voi tehdä monenlaisia kädentöitä penkkien ja fillarien korjaamisesta pintakäsittelyihin ja tekstiilitöihin.

Kaupunki lisäksi ostaa kuntouttavan työtoiminnan paikkoja erilaisilta järjestöiltä. Kuntouttavan työtoiminnan paikkoja on myös useissa eri yhdistyksissä ja seurakunnissa – niitä on esimerkiksi Myllypuron ruokajakelussa.

Sosiaalihuoltolain mukaisesta työtoiminnasta kerrotaan 27 e ja 27 d –kohdissa. Kyse on Uusimäen mukaan henkilöistä, jotka ovat alle 65-vuotiaita ja työkyvyttömyyseläkkeellä tai toimeentulotuen saajia. Heillä voi olla lääkärin toteama vika, vamma tai sairaus tai heillä voi olla mielenterveys- tai päihdeongelmia. Kriteerinä voi myös olla pitkä poissaolo työelämästä.

Sosiaalihuoltolain mukaisia työtoimintapaikkoja on 250–300. Nämä paikat räätälöidään asiakkaan tarpeen mukaan.  Vastineeksi he saavat 6 euron vuorokausikorvauksen, ruoan ja matkalipun. Tavoitteena on parantaa tai ylläpitää asiakkaan työ- ja toimintakykyä.

– Ihmiset haluavat tuntea olevansa hyödyksi. Samalla sosiaalisuus lisääntyy.

Työkyky ja terveydentila on hyvä selvittää

Työkykyselvitys on olennainen toimi, jotta ihmiset ohjautuvat oikeisiin palveluihin. Kaikilla ei ole tarvetta kuntouttavaan työtoimintaan, vaan työkyky voi olla työttömyydestä huolimatta ennallaan. Selvitys tehdään 18–63-vuotiaille lääketieteellisin perustein.

Toinen asia, josta on hyvä huolehtia, on työttömien ilmainen terveystarkastus. Kun se otettiin valtakunnallisesti käyttöön, huomattiin pitkäaikaistyöttömillä paljon sairauksia, joita ei ollut aiemmin huomioitu. Kun työttömät saavat terveyspalveluja, heidänkin elämänlaatunsa ja työkykynsä kohenee.

Oma lukunsa ovat henkilöt, jotka kaupungin erikoislääkärit ovat arvioineet työkyvyttömiksi, mutta Kelan asiantuntijat väittävät toisin. Tällaisia väliinputoajia on Uusimäen mukaan paljon. He eivät kelpaa työmarkkinoille eikä Kela suostu maksamaan heille työkyvyttömyyseläkettä.

– Monesti näillä ihmisillä on somaattisia sairauksia. Vuodesta toiseen he anovat turhaan uutta päätöstä.  Tässä kuten monessa muussakin asiassa pitäisi ottaa järki mukaan – työpaikat kuuluvat työkykyisille.

Työelämää pyöritetään yhä paljon ylitöillä. Tämäkin kaipaisi Uusimäen mielestä järkeistämistä. Silloin pitäisi rohkeasti palkata lisää väkeä. (HM)

Ari Uusimäki puhui Helsingin kaupungin työllistämistoimista HeTyn maanantaivieraana 26. helmikuuta.

Työttömyys ja ulosotto puhuttivat HeTyn vierailulla eduskunnassa

eduskunta_retki_1

Eduskunnan istuntosalia hetyläiset pääsivät tarkastelemaan lehteriltä.

Hetyläisillä oli tilaisuus tutustua juuri remontoituun Eduskuntataloon ja tavata samalla kansanedustaja Satu Taavitsainen (sd.). Taavitsainen on jo tuttu monelle työttömälle.  Hän on Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja ja tekee sekä eduskunnassa että kaupunginvaltuustossa työtä edistääkseen työllisyyttä, parantaakseen pieni- ja keskituloisten palkan- ja eläkkeensaajien, yksinyrittäjien, opiskelijoiden, lapsiperheiden, vanhusten ja vammaisten arkea sekä kehittääkseen julkisia palveluita.

Tilaisuus alkoi turvatarkastuksella ja meitä oli vastassa eduskunnan opas. Hän kertoi lyhyesti talon historiasta. Vuonna 1924 järjestettiin kilpailu eduskuntatalon sijainnista. Paikaksi valittiin Arkadianmäki  Etu-Töölössä. Seuraavana vuonna järjestettiin eduskuntatalon suunnittelukilpailu, jossa voiton vei arkkitehtitoimisto Borg-Sirén-Åberg ehdotuksellaan Oratoribus. Kilpailuehdotuksen varsinaisesti laatinut arkkitehti sai lopullisen suunnittelutyön hoidettavakseen. Talon rakennustyöt aloitettiin 1926 ja se valmistui vuonna 1931. Käyttöön Eduskuntatalo vihittiin 7. maaliskuuta 1931.

eduskunta_retki_3

Eduskunnan valtiosalin juhlavuutta.

Hetyläiset pääsivät kokeilemaan kuuluisia hissejä. Ensimmäisenä pääsimme upeaan valtiosaliin. Valtiosalissa eduskunnan puhemies vastaanottaa vierailevat ulkomaiset valtionpäämiehet. Siellä järjestetään valtiopäivien avajaisten ja vaalikauden päättäjäisten kahvitilaisuudet.

Salin lattia on ruotsalaista Kolmårdenin ja italialaista Carraran marmoria. Ovilla on korkeutta kuusi metriä ja painoa noin 500 kiloa. Niiden yllä olevat yhdeksän Gunnar Finnen suunnittelemaa kullattua heraldista ruusua edustavat Suomen historiallisia maakuntia.

Seuraava kohde olikin kuuluisa istuntosali. Istuntosalissa eduskunta pitää täysistuntonsa. Sali on muodoltaan pyöreä, halkaisijaltaan 25 metriä ja korkeudeltaan 24 metriä. Lähes koko rakennuksen läpi pystysuunnassa ulottuva sali saa luonnonvalon pyöreästä lanternimaisesta kattoikkunasta.

eduskunta_retki_2

Hetyläiset vierailivat eduskunnassa 22. helmikuuta.

Kierroksen lopussa kansanedustaja Taavitsainen tarjosi meille pullakahvit ja kertoi viikon aikataulustaan. Ajankohtaisena asiana hän kertoi, että hän ja Maria Tolppanen (sd.) ovat perustaneet eduskuntaan Ulosottoon joutuneiden tukijat eduskunnassa -ryhmän. He haluavat parantaa ulosottoon joutuneiden asemaa ja helpottaa heidän elämäänsä. Tilapäinen rahapula, sairastuminen taikka työttömyys eivät saa johtaa elinikäiseen velkavankeuteen. (SW)

Whittakeria, Vesalaa ja Gagaa kuunneltiin HeTyn levyraadissa

LR

Levyraadissa kuunneltiin ensimmäisellä kerralla osallistujien vapaasti valitsemia kappaleita. Tarjolla oli monipuolinen kattaus eri aikojen ja tyylisuuntien musiikkia.

Musiikki herättää tunteita. Puolesta tai vastaan. Toisinaan välinpitämättömyyttä ja yhdentekeväisyyttä, jotka nekin kuvaavat ajatusmaailmaamme. Musiikki voi olla itsessään elämys. Se voi myös olla osa isompaa kokonaisuutta, ajatellaan vaikkapa elokuvia, teatteriesityksiä ja performansseja.

Jokainen meistä tietää ja tuntee musiikin voiman. Se auttaa irtautumaan arjen huolista; silloin kokemus on yleensä myönteinen. Se voi myös aiheuttaa ärtymystä ja kielteisiä tunteita – esimerkiksi silloin, kun se tulee vastoin tahtoamme naapuriasunnosta seinän takaa tai on viraston puhelinlinjalla loputtomalta tuntuvana odotusmusiikkina. Musiikkiin liittyy usein muistoja ja siksi miellämme tietyt artistit ja kappaleet läheisiksi.

VESALA PROMO

Vesalan kappale jakoi raadin mielipiteet. Monet pitävät tiukasti suomalaisten arjessa ja ongelmissa pitäytyvistä sanoituksista. Joillekin laulut ovat liian ahdistavia. Kuva: Juha Mustonen.

Näitä tunteita hyödynnetään Metropolia Ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden vetämissä kokoontumisissa HeTyssä. Ensimmäisellä kerralla opiskelijat järjestivät levyraadin. Kukin osallistuja valitsi yhden kappaleen listalle, ja ne arvioitiin yhdessä.

Listasta tuli monipuolinen ja mielenkiintoinen. Sille nousivat Roger Whittaker, Otis Redding, Vesala, ZZ Top, The Blackwater Fever, Jarkko Ahola, Tony Bennett & Lady Gaga, Pink Floyd sekä Lisa Nilsson & Aki Sirkesalo.

Arvioissa mietittiin esimerkiksi laulajan historiaa ja ammattitaitoa, biisin sopivuutta artistille, tyylisuunnan purevuutta ja sanoitusten ajankohtaisuutta.

Nilssonin ja Sirkesalon kaksikielinen duetto sai runsaasti sympatioita, samoin konkarilaulaja Whittakerin haikeaa lähtöä kuvaava kappale. Gagan ja Bennettin yhteinen big band –biisi oli monille yllätys – onhan laulajillakin lähes 60 vuotta ikäeroa. Vesala jakoi mielipiteitä. Toiset pitävät sanoitusten realismista, joillekin laulujen synkkyys on liikaa.

Laulut herättivät muistoja nuoruudesta ja palauttivat mieleen lapsuuskodin musiikkivalinnat. Kommenteissa sivuttiin niin baaritunnelmia kuin konserttikokemuksia. Kuulijat heittäytyivät levyraatiin hienosti mukaan, vaikka artisti tai kappale olisi ollut tuntemattomampi

Lady_Gaga_&_Tony_Bennett_(17172379719)_pienempi

Tony Bennett ja Lady Gaga. Kuva: Sarah Ackerman.

Metropolian sosiaalialan opiskelijoiden vetämänä pidetään kaikkiaan viisi ohjauskertaa.

– Tavoitteena on luoda narratiivista elämäkertatyöskentelyä. Sen kautta saamme ryhmäläiset pohtimaan ja sanoittamaan omaa tarinaansa. Ohjattava kertoo tarinansa ja ohjaaja esittää vaihtoehtoisia huomioita. Niiden avulla ohjattava voi nähdä itsensä eri lailla. Ohjattava saa positiivisista huomioista voimaa mahdollisiin vaikeisiin aikoihin, muotoilevat opiskelijat Jon Tikander, Eetu Tiainen ja Juuso Frilander.

Ensimmäinen tapaaminen sujui levyraadin merkeissä, ja musiikki on mukana ainakin osittain tulevissa kokoontumisissa.

– Kappaleiden on tarkoitus herättää muistoja kuulijassa. Ajatuksia ja tuntemuksia jakamalla lisätään osallisuutta ja sosiaalisuutta. Myönteisten kokemusten jakaminen lisää osaltaan hyvän olon tunnetta ja on voimaannuttavaa, opiskelijat sanovat.

Seuraavat neljä tapaamista toteutetaan Metropolian opiskelijoiden opintosuunnitelman mukaisesti. Levyraati osoittautui niin suosituksi, että sitä jatketaan Maali-hankkeen osana myöhemminkin. (HM)

Pandat, Ekberg ja taitoluistelu HeTyn uutisryhmän puheenaiheina

uutiset_uutisryhmä_ekberg

Perinteikkään Ekbergin myymälä koki melkoisen muodonmuutoksen juuri valmistuneessa remontissa. Monet kanta-asiakkaat ovat kauhistelleet, miten historiallinen, tunnelmallinen myymälä on muutettu moderniksi liiketilaksi vanhaa säästämättä. (Kuvassa Ekbergin kahvila. Kuva: Wikipedia)

Etelä-Korean talviolympialaiset, Ekbergin myymälän interiöörin tuhoaminen, Ähtärin pandat, Trumpin kansallispuistojen kaivossuunnitelmat. Nämä ja joukko muita aiheita nousi keskusteluihin Maali-hankkeen uutisryhmän maanantaitapaamisessa HeTyssä. Ryhmässä oli vetäjä David Leen lisäksi mukana kuusi ajankohtaisten asioiden keskustelijaa.

Uutisryhmän tapaamiset aloitetaan leppoisasti tulijoiden kuulumisista. Niitä voi kertoa, jos haluaa. David kertoi siivonneensa lauantaina. Hän oli saanut uudet naapurit ja katseli viikonloppuna etenkin taitoluistelua. Luistelijakaunottarien lumoissa oli myös George, joka ei malttanut jättää tv-ruutua kuin pikkutunneilla.

Sari tutustui Sinebrychoffin museoon ja kokeili itämaista tanssia. Kirsi oli käynyt Kulttuuritalon Tonefest-tapahtumassa ja pääsi juttusille Ile Kallion, Erja Lyytisen ja Juha Torvisen kanssa. Brandon perehtyi viikonloppuna paperianimaatioihin. George vietti viikonlopun Lappeenrannassa ja tapasi Venäjältä tulleita ystäviään. Anne ja Meeri käyttivät vapaat rentoutumiseen. Molempien tekemisiin liittyivät koirat; Anne ulkoilutti ”terapiakoiraansa” ja Meeri trimmasi lemmikkejään.

uutinen_uutisryhmä_panda

Uutisryhmässä keskustellaan niin henkilökohtaisista kuulumisista kuin ajankohtaisista asioista. Yksi viime aikojen puheenaiheista on ollut pandakaksikon vuokraaminen Kiinasta Ähtärin eläinpuistoon. Uutinen herätti ryhmässä pohdiskelua pandojen koosta ja eläinten olosuhteista Ähtärissä. Kuvan panda ei liity juttuun. (Kuva: Wikipedia)

Maailma seuraa mielenkiinnolla, sallivatko jenkit kaivostoiminnan kansallispuistoissaan, kuten presidentti Donald Trump on kaavaillut. Vastakkain ovat ympäristön suojeleminen ja talous työpaikkoineen. Anne muistutti, että Suomessakin on saatu kaivoksilla tuhoa aikaan. Ihmeellisesti Suomi on päästänyt ulkomaiset yritykset möyrimään maaperässään. Isäntämaa ei saa silloin maksimaalista hyötyä. Globaalisuus on olennainen osa nykypäivää.

Uutisissa on seurattu myös kiinalaispandojen kotoutumista Suomeen. Pyry ja Lumi ovat asettuneet Ähtärin eläinpuistoon. Monet odottavat pääsevänsä katsomaan karvatassuja; karanteeni jatkuu 17. helmikuuta asti. Uutisryhmässä pandaa googletettiin heti ja jäsenille selvisi, että pandat ovat selvästi suomalaiskarhuja pienempiä, aikuisina pyöreästi sadan kilon painoisia.

Suomalaiskarhut ovat tyypillisesti lähempänä 200 kiloa – suurin luonnonvarainen karhu on painanut 373 kiloa. Esiin nousi myös Kuusamon suurpetokeskus ja ”karhuemo” Sulo Karjalainen, jonka karhukatras on saanut maailmanlaajuista mainetta televisio-ohjelmissa. Juuso-karhun taidetta on jopa myyty huutokaupoissa. (dokumentti Ylen Elävässä arkistossa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/09/28/karhuemo-sulo-karjalainen)

Ryhmäläisten muistissa oli aiempia retkiä Ähtäriin. Joku oli kokenut aitauksessa 1990-luvulla ympyrää kiertäneet sudet ahdistuneiksi ja jopa häiriintyneiksi. Uutisryhmässä mietittiin, että ehkä tilat ovat tänä päivänä suuremmat ja eläinten viihtyvyys parempi.

Ekbergin myymälän sisustuksen tuhoaminen saneerauksessa aiheutti monessa närää. Ihmetystä herätti, miksei Museovirasto ole listannut Ekbergiä suojeltaviin kohteisiin. Kömmähdyksen vuoksi 1900-luvun alusta oleva ainutlaatuinen kauppamiljöö on nyt tuhottu ja tilalle on tehty moderni liiketila.

uutiset_uutisryhmä_HeTy_David_Lee

– Yksi uutisryhmän rikkauksista on se, että saamme tietoa eri kulttuureista tulevien kotimaan asioista. Samat uutiset eivät välttämättä nouse meillä tiedotusvälineisiin, pohtii David Lee. (Kuva: Antti Mutta)

HeTyn uutisryhmä sai alkunsa vuonna 2015 Metropolian opiskelijoiden projektista. David Leen mukaan nykyinen toiminta on rennompaa, mutta noudattaa samoja periaatteita. Uutisryhmässä sivutaan maailman asioita ja kerrotaan mielipiteitä puolesta tai vastaan.

-Keskustelut ovat hyvin opettavaisia. Mukana on ollut maahanmuuttajia, jotka ovat kertoneet oman kulttuurinsa puheenaiheista. Ne eivät välttämättä nouse esiin meidän medioissamme. Tällaiset hetket ovat hyvin valaisevia, Lee sanoo.

Välillä tulijat kertovat omakohtaisia kokemuksiaan eri aiheista, ja osa muisteluista on hyvin koskettavia. Henkilökohtaisiin tarinoihin ei silti tarvitse mennä – tarvittaessa pontta keskusteluihin haetaan lehtiä ja älypuhelimen uutissovelluksia selaamalla.

-Kaikki mukaan avoimin mielin. Juteltavaa varmasti riittää, Lee kannustaa. (HM)

Uutisryhmä maanantaisin klo 1011 Helsingin Työkanava HeTy ry:n tiloissa (Katajanokanlaituri 4, K6, 2. krs). Lisätiedot: david.lee@hety.fi, 045 694 3060.