HYVÄ CV – KLINIKKA / CV CLINIC NOW

Haasteita CV:n ja hakukirjeiden teossa? työhaastattelussa ajatus karkaa? puhelinkontaktointi ontuu? hakemuksiin ei vastata? ei hätää sillä erittäin hyvä CV- KLINIKKA käytössänne keskiviikkoisin ja torstaisin klo 10-14 14.11.2018-31.1.2019 á 30 min sessiot (viikko 48 vain PE 30.11. klo 10-14, vko 49 PE 7.12. klo 10-14):

  • Työnhakukirjeiden oikoluku ja konsultointi
  • CV:n oikoluku ja konsultointi
  • Puhelinsoittojen simulaatio ja konsultointi
  • Todellisten työhaastattelutilanteiden konsultointi ja simulointi
  • Pukeutumis- ja käyttäytymisen konsultointi haastattelutilanteessa
  • Työmahdollisuuksien kokonaisvaltainen kartoitus ja konsultointi
  • Työsuhde-, työsopimus- ja työehtosopimuslain konsultointi

Difficulties to write applications? Uncomfortable in job interviews? Telephone calls to employers hard to make? No problems due excellent CV CLINIC NOW available during wed-thu from 10 am to 2 pm during 14.11.2018-31.1.2019 á 30 min sessions ( week 48 only fri 30.11. and week 49 also fri 7.12.)

  • Consulting of job applications
  • Proofreading and consulting of CVs
  • Real simulations of job application calls
  • Simulations of real job interviews
  • Dress codes in job interviews
  • Consulting and scanning of job opportunities
  • Consulting of Finnish Job Employment Contract act and Finnish Collective Bargain

Takuusäätiö auttaa rahahuolien keskellä

takuu

Aluekoordinaattori Hanna Pievilänen kertoi Takuusäätiön palveluista HeTyn viikkovieraana. 

Yhä useampi suomalainen kamppailee oman taloutensa kanssa. Seurauksena on pahimmillaan maksuhäiriömerkintöjä ja ulosottoja. Ennen kuin asiat kärjistyvät kovin pahaksi, olisi hyvä hakea neuvoa asiantuntijoilta esimerkiksi Takuusäätiöstä.

– Toimimme koko Suomessa. Pyrimme vaikuttamaan siihen, että ihmisten rahat riittäisivät ja oma talous olisi hallinnassa. Toisaalta annamme apua heille, joilla on vaikeuksia taloutensa kanssa, kertoo Takuusäätiön aluekoordinaattori Hanna Pieviläinen.

Takuusäätiöltä saa tarvittaessa neuvoja anonyymisti esimerkiksi neuvontapuhelimen tai chatin välityksellä. Jos asiat vaativat laajempaa perehtymistä, on hyvä varata aika.

– Ihminen voi olla velkaa moniin paikkoihin, ja tilanne on kestämätön. Jos ihmisellä on säännöllisiä eläke- tai työtuloja niin, että pystyy lyhentämään pankkilainaa, meiltä voi hakea sille takausta. Tilannetta helpottaa se, että voi maksaa vain yhtä lainaa pois. Kertaluonteisiin hankintoihin pienituloiset voi hakea meiltä pienlainaa.

Takuusäätiöllä on tarjolla oppaita ja materiaaleja rahakäytön tueksi. Se kouluttaa ihmisiä jakamaan valistusta toisille. Lisäksi se pyrkii vaikuttamaan lainsäädäntöön, jotta luottomarkkinat saataisiin järkevämmiksi.

– Nyt Suomessa on aika paljon pikalainafirmoja, jotka myöntävät kalliita luottoja. Toivomme, että lainsäädäntö suojaisi kuluttajia nykyistä enemmän esimerkiksi korkokaton avulla.

Velkavaikeuksiin voi olla monia syitä, esimerkiksi avioero, työttömyys, sairastuminen tai joku muu äkillinen tilanne. Riippuvuudet voivat myös aiheuttaa vaikeuksia.

Taustalla voi olla osaamattomuutta, mutta myös asioita, joihin ihminen ei pysty aina itse vaikuttamaan.

– Asuminen on kallista, kaikille ei riitä töitä, sosiaaliturva on matala. Tällaiset yhteiskunnalliset asiat ajavat ihmisiä vaikeuksiin, Pieviläinen sanoo.

Moni sanoo, että rahahuolet hävettävät eikä niistä haluta puhua. Yksin sinnittely voi pahentaa talousvaikeuksia ja henkistä kuormaa. Pieviläinen rohkaisee ihmisiä ottamaan ajoissa yhteyttä. Asian jakaminen helpottaa oloa, ja Takuusäätiöltä saa hyviä neuvoja ja muuta tukea.

Omien tulojen ja menojen kirjaaminen voi auttaa taloustilanteen hahmottamisessa. Takuusäätiöllä on Penno-palvelu netissä; lisäksi siitä on julkaistu oppaita. Se auttaa rahankäytön suunnittelussa ja seurannassa.

Takuusäätiön aluekoordinaattori Hanna Pieviläinen oli HeTyn viikkovieraana 22. lokakuuta.

Lisätietoja: www.takuusaatio.fi

 

 

Kaveriksi kehitysvammaiselle?

IMG_7144

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Veera Hietanen esitteli hetyläisille Kehitysvammatuki 57:n toimintaa lokakuun alussa.

Kehitysvammatuki 57:n vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Veera Hietanen kertoi HeTyn viikkovierailulla muun muassa yhdistyksen historiasta sekä tukihenkilötoiminnasta. Hietasen mukaan toiminta on tarkoitettu helsinkiläisille, joilla on kehitysvamma. Tukea tarjotaan kehitysvammaisille itselleen sekä heidän perheille ja läheisilleen. Lisäksi yhdistys voi tarjota erilaisia palveluja sekä tehdä edunvalvontaa.

– Tavoitteena on edistää tasa-arvoista yhteiskuntaa ja kaikkien ihmisten mahdollisuutta toimia siinä täysivaltaisina jäseninä, Hietanen tiivistää.

Yhdistyksellä on muun muassa kerhotoimintaa, lyhytkursseja, leirejä ja erilaisia harrastustoimintoja. Ystävätupa, avoin kahvila, seniori- ja teinitoiminnat sekä erilaiset retket ja matkat kuuluvat myös ohjelmaan.

Kaveritoiminnassa muodostetaan kaveripareja, joissa toisella on kehitysvamma ja heidän parinaan on vapaaehtoisia. Kaveriparit tekevät yhdessä asioita, mistä molemmat pitävät.

– Kaveritoiminta on hyvin kysyttyä ja jonot ovat tällä hetkellä pitkät, Hietanen mainitsee.

Kaveritoiminnan vapaaehtoiset saavat asianmukaisen koulutuksen ja tukea itse toimintaan. Palkkioita tai kulukorvauksia ei makseta.

IMG_7146

– Kaveritoiminta on hyvin kysyttyä ja jonot ovat tällä hetkellä pitkät, Hietanen mainitsee.

Vekkaritoiminta on vertaistoimintaa, jossa kehitysvammaiset itse toimivat vertaisryhmien vetäjinä. Ryhmät osallistuvat erilaisiin tapahtumiin (muun muassa Maailma kylässä). Heille koulutetaan taustatukihenkilöitä, jotka antavat tarvittaessa apua.

Yhdistyksellä on myös palkattua taustatukihenkilöitä, joilla on enemmän vastuuta toiminnasta. He antavat tukea muun muassa erilaisiin ryhmiin (esimerkiksi karaoke, luonto, naisten Doris-ryhmä ym.).

Kehitysvammatuki 57:n perustajina vuonna 1957 olivat äidit, joilla oli kehitysvammainen lapsi. He halusivat parantaa lastensa asemaa yhteiskunnassa. Ajat ovat muuttuneet ja edistystä on tapahtunut huimasti.

– Yhdistyksellämme on edelleen vahva rooli edunvalvojana. Lisäksi annamme ohjausta, neuvontaa, tukityötä ja vertaistukea muun muassa kurssien virkistyspäivien ja retkien muodossa. Välillä järjestämme lapsille ja heidän sisaruksilleen ohjelmaa, jotta vanhemmat saavat hetken omaa aikaa.

Yhdistyksellä on kolme eri kotiyhteisöä, joissa on eri tavoin tuettuja asumisen paikkoja, sekä päivätoimintaa vaikeasti kehitysvammaisille.

– Pyrimme siihen, että kaikilla ihmisillä on samanlaiset mahdollisuudet asioihin, on heillä kehitysvamma tai ei, korostaa Hietanen.

Kehitysvammatuki 57:ssä on yli 750 jäsentä. Työntekijöitä palvelu- ja tukitoiminnoissa on yhteensä noin 50.

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Veera Hietanen oli HeTyn viikkovieraana 1. lokakuuta.

Lisätietoja:

https://www.kvtuki57.fi/

 

Hyviä tuloksia The Nice Work Projectista maahanmuuttajanaisille

IMG_20181008_132943

Projektipäällikkö Aino Bain kannustaa maahanmuuttajanaisia osallistumaan  Diakonissalaitoksen The Nice Work Projectiin.

Diakonissalaitoksen The Nice Work Project on tuottanut yhden toimintavuotensa aikana hyviä tuloksia. Hankkeen tavoitteena on löytää työtä tai koulutusta työttömille maahanmuuttajanaisille.

– Meillä lopettaneista asiakkaista yli 30 prosenttia on päässyt töihin, 25 prosenttia kouluun ja 20–30 prosenttia johonkin muuhun toimntaan. Toki aina on myös ihmisiä, joille ei avaudu jatkoratkaisuja, toteaa projektipäällikkö Aino Bain Diakonissalaitokselta.

Kohderyhmänä ovat naiset, jotka ovat muuttaneet Suomeen muualta ja heidän kotoutumisvaiheensa on ohi. He ovat kenties olleet kotona lasten kanssa tai jääneet työllistymättä muista syistä. Suomen kielen osaamattomuus on heillä yleensä heikkoutena.

– Toive päästä töihin eli motivaatio itseltä riittää meille kriteeriksi. Omaakin aktiivisuutta on oltava ja työkykyä. Autamme osallistujia löytämään työ- tai opiskelupaikan. Suomalainen työelämä on tällä hetkellä kovin joustamatonta – työnantajat vaativat paljon. Yritämme olla työnhakijan puolella, mutta tuemme myös työnantajaa.

The Nice Work Project pitää joka maanantai haastattelupäivän. Sen perusteella asiakas ohjataan jatkossa kolme viikkoa kestäviin, keskiviikosta perjantaihin pidettäviin ryhmävalmennuksiin, jotka käynnistyvät viiden viikon välein.

– Käymme läpi erilaisia työelämän asioita, esimerkiksi suomalaista työkulttuuria ja sääntöjä. Sen jälkeen mietimme ihmisen omia vahvuuksia ja toiveita. Se on pohjana, kun lähdemme etsimään työpaikkoja.

Seuraavaksi asiakas saa nimetyn työvalmentajan, jonka kanssa lähdetään etsimään yksilöllistä polkua. Asiakas tapaa valmentajan noin kerran viikossa. Valmentaja voi auttaa esimerkiksi työhakemusten ja cv:n tekemisessä, jos asiakkaan suomen taito on heikko.

– Järjestämme myös pari kertaa vuodessa hygieniapassikoulutuksia selkosuomella.

Bain mainitsee, että Diakonissalaitoksen tytäryhtiö Diakonissalaitoksen Hoiva Oy on yksi ratkaisu maahanmuuttajanaisille, jotka haluavat tehdä töitä esimerkiksi siivouksen tai kotipalvelun parissa. Hoivan kanssa yhteistyötä tehdään muun muassa matalan kynnyksen työllistämisessä ja työkokeilujen hyödyntämisessä.

IMG_20181008_132959

– Ryhmävalmennuksen jälkeen asiakkailla on useita eri vaihtoehtoja, jotka voivat johtaa työllistymiseen tai koulutukseen, kertoo Aino Bain.

Asiakas voi mennä työkokeiluun ja suorittaa sen aikana hankkeen tuella ammatillisen tutkinnon osan ns valo-valmennuksen avulla. Suomen Diakoniaopiston kanssa on tehty yhteistyötä ja  opettaja voi työkokeilun jälkeen arvioida näytön. Suoritetusta ylläpitosiivouksen tutkinnon osasta on ollut asiakkaille hyötyä niin työllistymisessä kuin varsinaisiin ammattiopintoihin siirtymisessäkin.

– Lisäksi meillä on mentoritoimintaa. Vapaaehtoisten kanssa voi puhua suomea, hakea töitä, ystävystyä ja käydä vaikka kahvilla.

Ryhmävalmennuksen jälkeen asiakkaalla on mahdollisuus osallistua hankkeen suomen kielen ryhmiin tiistaisin. Kaiken toiminnan tavoitteena on työllistymisen tukeminen, koulutuspaikan löytäminen tai muu toiminta niin, ettei kenenkään tarvitsisi jäädä kotiin.

The Nice Work Projectiin pääsee mukaan esimerkiksi soittamalla, ajan varaamalla tai sähköpostitse. Kolmevuotisesta projektista on kaksi vuotta vielä jäljellä. Tulokset ovat olleet hyviä, ja kehitystyö jatkuu.

The Nice Work Projectia rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Toiminta on vapaaehtoista, ei velvoittavaa. Bain rohkaisee kaikkia kiinnostuneita ottamaan yhteyttä. (HM)

Projektipäällikkö Aino Bain oli Helsingin Työkanava HeTy ry:n viikkovieraana 8. lokakuuta. 

Lisätietoja: www.hdl.fi/the-nice-work-project

 

 

MVT:n Kari Honkanen: arvo ihmisille, ei nollatuntisopimuksille

IMG_7258

Toiminnanjohtaja Kari Honkanen kiinnitti KIERTUE 2018 -tapahtuman tervehdyksessään  huomiota nollatuntisopimuksiin.

Mitä työttömyys on tänä päivänä? Meri-Vuosaaren Työttömien (MVT) toiminnanjohtajan Kari Honkasen mielestä se on monen kohdalla krooninen tila. MVT:n ja Elämänlaatu ry:n ylläpitämällä Myllypuron kierrätyskirppiksellä on jatkuvasti työkokeiluissa tai kuntouttavassa työtoiminnassa ihmisiä, jotka ovat ahkeria ja tunnollisia työntekijöitä.

– Hävettää maksaa yhdeksän euron päivittäistä kulukorvausta heille tehdystä työstä. Jos minulla olisi joku yritys, palkkaisin nämä kaverit heti töihin, Honkanen tokaisee.

Yhteiskunnassa on jotain mätää, kun työnhakijoille tarjotaan usein vain nollatuntisopimusta. Siitä Honkanen mainitsi jo tervehdyssanoissaan, kun kierrätyskirppiksellä vietettiin KIERTUE 2018 -päivää.  Honkanen kertoo tarjonneensa tuntemiaan soveltuvia työnhakijoita isolle organisaatiolle, joka kärsii työvoimapulasta.

– Vastaus oli: ”Totta kai voit lähettää heidät tänne, mutta emme voi tarjota kuin nollatuntisopimusta”. Tee työsopimus etkä saa välttämättä yhtään tuntia töitä. Ei kuulosta houkuttelevalta. Työntekijälle olisi annettava joku takuu edes pienestä työtuntimäärästä. Se lisäisi sopimuksen houkuttelevuutta.

Uusi toimintamalli tarpeen

Kari Honkanen puhuu asioista kaunistelematta. Sillä hän on saavuttanut sekä työttömien että työnantajien luottamuksen. Toisinaan ajatukset herättävät laajempaa keskustelua, jopa poliittisella rintamalla.

– Monelle ihmiselle, jotka eivät itse ole kokeneet työttömyyttä, pitkäaikaistyötön ja alkoholisti ovat synonyymejä toisilleen. Se ei pidä lainkaan paikkaansa ja voin esittää siitä lukuisia esimerkkejä. Työllistymisen esteet ovat usein muualla. Esimerkiksi yksi tuntemani kaveri on loistava kokki. Hänellä on kuitenkin merkittävät, kipeät kulumat käsissä, eikä hän pysty tekemään kuin 2-3 työpäivää viikossa. Etukäteen ei tiedä, milloin. Kuka sellaisen palkkaisi töihin?

Yhteiskunnassa on yhä enemmän vallalla malli, ettei ihmisille haluta maksaa normaalia palkkaa työnteosta. Halvempia työllistettyjä kierrätetään vakityöntekijöiden korvikkeena. Kuntouttavassa työtoiminnassa ja työkokeiluissa olevat henkilöt tekevät usein työpaikoilla samaa työtä samalla ahkeruudella kuin he, jotka saavat siitä täyden palkan. Se ei kuulosta tasa-arvoiselta.

Jos Honkasella olisi kaikki valta, mitä hän tekisi työttömyyden poistamiseksi?

– Haluaisin luoda työnteon ja työttömyyden väliin uuden toimintamallin. Siinä otettaisiin huomioon yksilö omine ongelmineen, on sitten kyse fyysisestä sairaudesta tai tuurijuoppoudesta. Monet ryyppäävät aikansa, mutta ovat selvinä aikoina hyviä työntekijöitä. He voisivat tehdä esimerkiksi erilaisia purkutöitä. Romut kyllä odottavat käsittelyä, vanhukset eivät. Siksi heitä ei voisi käyttää palveluissa, jossa on vastuu ihmisten arjesta.

Kiertue2018_Myllypuro_1110_valokuvat_F-56

Kari Honkanen toivoisi kierrätys-sanan tarkempaa analyysiä – tuhottavaksi menevillä laitteilla olisi usein mahdollisuus elinkaaren pidentämiseen. (kuva: Antti Mutta)

Tuhoaminen ei ole kierrätystä

Aiemmin Honkanen teki menestyksekkäästi töitä Työ & Toiminta ry:n toiminnanjohtajana. Nykyisessä pestissään hän hankkii tietokoneita, elektroniikkaa, polkupyöriä, huonekaluja ja muuta tavaraa Myllypuron kierrätyskirppiksellä korjattavaksi tai kierrätettäväksi.

MVT:llä ja Elämänlaadulla on Myllypurossa tällä hetkellä kymmenisen henkilöä työkokeiluissa ja noin 15 kuntouttavassa työtoiminnassa.

– Ei tämä lepokoti ole, vaan täällä joutuu tosissaan tekemään töitä. Suomen kieli on yleensä edellytys työllistymiselle, ja siksi puhun sitä myös maahanmuuttajille. Yritän pitää hyvää fiilistä yllä. Ettei töihin lähtö jurppisi aamulla mieltä.

Elokuinen vakava liikenneonnettomuus on jättänyt jälkensä Honkaseen ja siksi hän toivoo yhdistyksen löytävän pian kuskin tavaroiden noutamiseen. Silloin Honkasella jäisi enemmän aikaa hallinnollisiin töihin.

– Olen joskus ollut ihan rahakkaissakin töissä, mutta ei se raha aina motivaatiota tuo. Minulle merkitsee se, että voin auttaa jotenkin ihmisiä ja he saavat paikan, johon tuntevat kuuluvansa. Palkitseminen ja palaute tulee myös muistaa, pienillä teoilla on suuri vaikutus. Jos firmalla menee hyvin, työntekijät ovat ansainneet bonuksensa.

Kierrätys-sanaa käytetään Honkasen mielestä nykyään väärin. On olemassa suuria metallinjalostusyrityksiä, jotka vastaanottavat toimintakuntoisia ja käyttökelpoisia laitteita (esimerkiksi tietokoneita), joille olisi vielä markkinat, ja nämä laitteet tuhotaan ja murskataan metallit talteenottaen. Keräysjärjestelmässä on silloin vikaa.

– Onhan tämäkin kierrätystä – metallit kiertävät, mutta onko siinä jotain järkeä vaikkapa luonnon kannalta, onkin toinen kysymys. Toivonkin, että tulevaisuudessa annettaisiin esimerkiksi kolmannen sektorin työllistäville organisaatioille mahdollisuus läpikäydä nuo laitteet ennen niiden tuhoamista eli ns. kierrätystä. Ne voivat tehdä sen pienemmin kustannuksin, Honkanen huomauttaa. (HM)

(Haastattelu on tehty Myllypuron kierrätyskirppiksellä KIERTUE 2018 -tapahtumassa 10. lokakuuta. Tapahtuman järjestivät Meri-Vuosaaren Työttömät ry ja Elämänlaatu ry, promoottorina oli UUTTA ry)

Lue myös:

Työttömät saivat Myllypurossa tiiviin tietoiskun eduista ja käytännöistä

 

Työttömät saivat Myllypurossa tiiviin tietoiskun eduista ja käytännöistä

Kiertue2018_Myllypuro_1110_valokuvat_F-34

UUTTA ry:n promotoiman, Myllypurossa järjestetyn KIERTUE 2018 -tapahtuman tarkoituksena oli tarjota infoa ja verkostoitumismahdollisuuksia uusmaalaisille työttömille. Tarjolla oli luentoja ja esittelypisteitä. (kuva: Antti Mutta)

Myllypuron kierrätyskirppiksellä järjestetty KIERTUE 2018 –tapahtuma tarjosi mittavan ja hyödyllisen tietoiskun uusmaalaisille työttömille. Luennoilla osallistujat perehtyivät Helsingin kaupungin aikuissosiaalityöhön ja TYP-palveluihin, tulevaisuuden työllisyyspalveluihin, Isän näköinen -hankkeeseen, talous- ja velkaneuvontaan, päihdetyöhön sekä Kelan kuntoutuspalveluihin. Isäntinä toimivat Meri-Vuosaaren Työttömät ry (MVT) sekä Elämänlaatu ry. Helsingin Työkanava HeTy ry vastasi ruokatarjoiluista.

Tervehdyssanoissa MVT:n toiminnanjohtaja Kari Honkanen ja puheenjohtaja Ari Koskinen korostivat Myllypuron kierrätyskirppiksen merkitystä kuntouttavan työtoiminnan ja työkokeilujen tarjoajana. Honkasen mukaan kierrätyskirppiksen on tarkoitus olla paikka, mihin ihmisen on hyvä tulla ja siellä voi oppia jotakin, kenties päästä pysyvämmin työelämään. Honkanen kritisoi nollatuntisopimuksia, joita työttömille usein tarjotaan.

– Edesmenneen asianajaja Matti Wuoren sanoin työttömyys on ainoa rikos, missä uhrista tehdään syyllinen, Honkanen totesi.

– Ryhdyin kolmisen vuotta sitten MVT:n puheenjohtajaksi. Mietin, millaiseen pyöritykseen ryhdyn. Kehitys on ollut hyvää ja toiminta on laajentunut. Olen ylpeä jokaisesta, joka on tekemässä täällä töitä, tähdensi Koskinen.

IMG_7275

Toiminnanjohtaja Mika Ryhänen kertoi Elämänlaatu ry:n keinoista tarjota parempaa arkea ihmisille.

Toiminnanjohtaja Mika Ryhäsen mukaan Elämänlaadun tavoitteena on parantaa vaikeassa elämäntilanteessa olevien ihmisten elämälaatua yhteisöllisellä ja tavoitteellisella toiminnalla. Keinoja ovat muun muassa kuntouttava työtoiminta, Vaateri-hanke sekä Ankkuri-hanke.

– Pienillä asioilla voimme lisätä onnellisuutta elämässä. Käykää metsässä kävelyllä, lukekaa kirjastossa lehtiä, rentoutukaa uimahallissa ja saunassa tai pistäytykää kahvilla. Työtoiminta on hyvä keino saada uusia kavereita ja mukavaa tekemistä, sanoi Ryhänen.

Mia Ekholm kertoi Ankkuri-hankkeesta, jossa tarjotaan tukea muun muassa sähköisiin asiointeihin ja viranomaiskontakteihin. Ankkurin väki järjestää tarvittaessa aiheista kursseja eri järjestöissä.

Aikuissosiaalityö

Johtava sosiaalityöntekijä Henna Niiranen valotti yleisölle aikuissosiaalityön palveluja. Palvelun tarkoituksena on vahvistaa ja ylläpitää ihmisten toimintakykyä ja tarjota apua esimerkiksi työllistymiseen, asumiseen, perhe-elämän sujumiseen, raha-asioihin ja kriisitilanteisiin niin, että selviää itse arjesta.

IMG_7189

Johtava sosiaalityöntekijä Henna Niiranen rohkaisi ihmisiä ottamaan yhteyttä aikuissosiaalityöhön, jos heillä on vaikeuksia elämänhallinnassa tai kriisitilanteissa.

Asiakkaita voivat olla esimerkiksi päihteiden käyttäjät, ikäihmiset, velkaantuneet, työttömät, koulutusta vailla olevat ja maahanmuuttajat. Prosessi käynnistyy yleensä yhteydenotolla oman alueen aikuissosiaalityön tiimiin. Kontaktin tekee asiakas itse, joku hänen läheisensä tai viranomainen, jonka kanssa palvelun tarve on tullut ilmi.  Tarkempaa perehtymistä vaativissa asioissa varataan aika. Neuvoja voi saada myös ilman ajanvarausta, puhelimitse sekä chatissa.

Niiranen korosti, että vaikka Kela nykyisin vastaakin kaikista perustoimeentulotukiasioista, kaupungin sosiaalityön kautta voi saada täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea.

TYPin palvelut

TYP on monelle vielä vieras käsite – sillä tarkoitetaan kaupungin järjestämää, työllistymistä edistävää monialaista yhteistyöpalvelua. TYP on lakisääteistä ja tavoitteena on tarjota asiakkaalle yksilöllisiä palveluja, jotka johtavat työhön tai koulutukseen.

– Asiakkaita varten on laaja verkosto eri alojen osaajia kaupungin työntekijöistä TE-toimiston asiantuntijoihin, opinto-ohjaajiin, psykologeihin ja terveydenhoitajiin, mainitsi Helsingin kaupungin elinkeino-osaston uraohjaaja Veera Wikberg.

IMG_7201

Uraohjaaja Veera Wikberg kertoi osallistujille TYPin palveluista.

TYPin asiakkaat ovat yli 30-vuotiaita helsinkiläisiä työttömiä, jotka ovat saaneet vähintään 300 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella ja ovat monialaisen palvelun tarpeessa, kun heidän työllistymisessään on ongelmia. Monialaista yhteistyöpalvelua ei tarvita silloin, jos henkilöllä on esimerkiksi asiaan vaikuttava sairaus tai vamma, päihde- tai mielenterveysongelma. Silloin asiakasta autetaan muulla tavoin. Joskus eläkeratkaisu on se paras vaihtoehto.

Keinoja asiakkaan työllistämiseksi ovat esimerkiksi työnhaun ja osaamisen kurssit ja cv-päivitykset. Asiakkaan osaamista ja elämäntilannetta terveystietoineen kartoitetaan. Laaja verkosto erilaisia asiantuntijoita auttaa asiakasta sopivan ratkaisun löytämisessä – niitä voivat olla esimerkiksi työkokeilut, palkkatukityöt ja kuntouttava työtoiminta.

Tulevaisuuden näkymät

Tulevaisuuden työllisyyspalveluista kertoi elinkeino-osaston palvelupäällikkö Jaana Vuorela; hän toi samalla pormestari Jan Vapaavuoren tervehdyksen tapahtumaan.

Vuorela totesi, että Helsingin kaupunki käyttää alueellaan työllisyyden hoitamiseen lähes yhtä paljon kuin TE-hallinto eli noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Vapaaehtoisuus todistaa vahvaa poliittista tahtoa työllisyyden hoitamiseen.

– Töitä syntyy ja häviää. Samanaikaisesti on suuri työttömyys ja työvoimapula.

IMG_7237

Alasta riippuen töistä tai työntekijöistä voi olla ylitarjontaa.

Pulaa on tällä hetkellä esimerkiksi hoitoalan korkeasti koulutetuista henkilöistä (erikoislääkärit, puheterapeutit ym.), sosiaalialan erityisasiantuntijoista, rakennusalan erityisosaajista (työnjohtajat, insinöörit) sekä siivoojista ja myyntiedustajista.

– Sihteeripalvelujen tarve vähenee lähivuosina. Esimiesten on osattava itse tuottaa tarvitsemansa tukipalvelut. Pankkitoimihenkilöiden määrä vähentyy voimakkaasti. Media-alalla on ylitarjontaa tekijöistä – avoimiin paikkoihin tulee jopa tuhansia hakemuksia.

Kehityksen johdosta uudelleen kouluttautumisen merkitys korostuu. Vuorelan mielestä ratkaisuna ovat osaamispohjaiset koulutusratkaisut, joista suurin osa tulisi toteuttaa yhteistyössä työnantajien kanssa.

IMG_7246

– Meillä kaupungilla on tyhjä olo aktiivimallista, kun kaupungin palveluilla ei pääsääntöisesti voi täyttää aktiivisuusehtoa. Toivottavasti asia muuttuu tulevaisuudessa, mietti palvelupäällikkö Jaana Vuorela.

– Jatkossa todennäköisesti työllisyyspalvelujen järjestäjät ja tuottajat erotetaan voimakkaammin toisistaan. Viranomaiset järjestävät palveluja ja yksityinen palvelutuotanto pohtii ratkaisuja työttömän kanssa. Yksityisten laskutus on muuttumassa tulosperusteiseksi.

Vuorela korostaa, että tehokkuuden ja tuloksellisuuden vaatimukset kasvavat. Työttömän on oltava jatkossa aktiivisempi ja hänen on osattava hakea itse tietoa. Edessä on niukkenevien resurssien aika, kun työllisyysaste on noussut.

Ehkäisevä päihdetyö

Ehkäisevän päihdetyön EHYT ry:n asiantuntija Timo Glad keskittyi osuudessaan riippuvuuksien ennaltaehkäisyyn sekä ennakoimiseen ja kannustamiseen. Ympäri Suomen toimivassa yhdistyksessä tarjotaan muun muassa neuvontaa ja vertaistukea asiakkaille.

IMG_7309

– Ottomitta-älypuhelinsovelluksen avulla voi tarkkailla omaa alkoholinkäyttöään, kertoi Timo Glad EHYT ry:stä.

Glad tähdensi ystävän merkitystä – usein ongelmien kanssa painiva ei tarvitse muuta kuin kuuntelijaa. Silloin kannustuksella on paikkansa; useimmat haluavat kuitenkin ratkaista itse ongelmansa.

Nykyaikaa on muun muassa Ottomitta-älypuhelinsovellus, jonka avulla voi tarkkailla omaa alkoholinkäyttöään.

– On hyvä, että kannustuksen saa edes puhelimesta, jos läheisistä ei siihen ole, Glad totesi. (HM)

Kiertue2018_Myllypuro_1110_valokuvat_F-92

Tumppi Varonen vastasi viihteestä KIERTUE 2018 -tapahtumassa Myllypurossa. (kuva: Antti Mutta)

KIERTUE 2018 järjestettiin Myllypuron kierrätyskirppiksellä 10. lokakuuta. KIERTUE 2018 on UUTTA ry:n konsepti, jossa järjestetään tapahtumia uusmaalaisissa jäsenyhdistyksissä. Tarkoituksena on tehdä tunnetuksi työttömien yhdistysten toimintaa ja lisätä järjestöosaamista ja yhteistyötä. Sarjan seuraava tilaisuus on ma 29.10. klo 13 HeTyssä, jolloin viikkovieraana on EHYT ry.

Lue myös:

MVT:n Kari Honkanen: arvo ihmisille, ei nollatuntisopimuksille

Perjantai-illan kurssilla kokattiin dim sumeja

dav

HeTyn keittiössä tuoksui perjantaina kiinalainen ruoka. Opettaja Jinghui Yangin johdolla perehdyttiin kiinalaisen keittiön saloihin ja valmistettiin dim sumeja (vehnänyyttejä). Täytteinä niissä oli lihaa ja kasviksia.

IMG_20181012_164617.jpg

Kurssille otti osaa kymmenkunta kiinalaisesta ruoasta kiinnostunutta. Opetuskielenä oli englanti. Kurssilaiset toimivat tarvittaessa tulkkina toisilleen. Yhteisen kokkailun jälkeen kurssilaiset herkuttelivat tehdyillä ruoilla.

dav

Osallistujat pitivät kurssia hyödyllisenä ja kiinnostavana. Vastaavien voidaan järjestää jatkossakin.

Kurssin organisoi Suomen kiinalaisten allianssi SKA.

(kuvat: Sari Waldén)

Digiosaamista työttömien yhdistyksille

Digiosaamisen edistämishanke InPromptun Starttipäivä pidettiin 25. syyskuuta Helsingin Työkanavan tiloissa. Hankkeen tavoitteena on kehittää yhdistysten toimintatapoja ja yhteistyötä digitaalisten työkalujen avulla.

Tarkoituksena on luoda yhdistyksille yhteinen sähköinen työskentelyalusta, jonka avulla viestintä saadaan sujuvammaksi ja reaaliaikaiseksi. Alustan kautta voidaan välittää elävää kuvaa, linkkejä ja pitää vaikkapa webinaareja.

Hankkeen tavoitteiden onnistumisen takaamiseksi yhdistyksille koulutetaan omia digikummeja/-ohjaajia, jotka opastavat kädestä pitäen digilaitteiden ja sovellusten käyttöön. Tavoitteena on houkutella yhdistyksille uusia asiakkaita ja uusia aktiiveja.

− Uskomme, että tällä tavoin voimme saada erityisesti nuorempaa väkeä mukaan toimintaan, toteaa hankekoordinaattori Rauno Haapanen InPromptusta.

macbook-1001303_1920.jpg

InPromptu on valtakunnallinen hanke ja Starttipäivään saatiin mukaan edustava otos yhdistyksiä eri puolelta Suomea. Ylivieska, Suonenjoki, Kouvola, Meri-Vuosaari, UUTTA ry sekä Työttömien Keskusjärjestö toivat kurssille yhdistyskentän näkemystä ja Helsingin Työkanava sekä TIEKE Tietoyhteiskunnan Kehittämiskeskus vastasivat puolestaan ohjelman suunnittelusta ja läpiviennistä.

Digitalisaatio ja sen mukanaan tuomat mahdollisuudet tunnustettiin. Yhdistykset toimivat pääsääntöisesti muutaman aktiivin voimin ja heidän työnsä on saatava jouhevammaksi ja vähemmän kuormittavaksi. Aktiivien jaksaminen oli osanottajien yhteinen huoli. ”Asiat on voitava hoitaa yhden syötön taktiikalla”, todettiin.

Osanottajat saivat kotitehtäväkseen aloittaa Yhdistyksen huoltokirjan kokoamisen. Huoltokirjan tekeminen edellyttää huolellista paneutumista yhdistyksen nykytilaan. Ensiksi pitää tunnistaa, mitä palveluja on käytössä tai tarjotaan jäsenille. Mitä järjestelmiä käytetään, kuka vastaa niistä ja ketkä ovat pääkäyttäjiä? Liittyykö palveluihin velvollisuuksia?

Huoltokirjaan kirjataan siis asiat, joita tarvitaan päivittäin, mutta jotka ovat enemmän tai vähemmän hakusessa. Kirjan sisältö on jokaisen yhdistyksen vapaasti valittavissa, mutta ainakin sieltä pitää löytyä yhteystiedot, tietoturva-asiat, viestintävastuut, sosiaalisen median käyttö, yhteistyö verkon ylitse sekä verkkosivujen hoito. Huoltokirjan avulla on helppoa laatia uusille työntekijöille/vapaaehtoisille perehdyttämismateriaaleja. Tälläkin tavalla siis voidaan arkea helpottaa.

InPromptu on nyt saatu vauhtiin. Tämän vuoden puolella pidetään vielä muutama Starttipäivän kokemusten ja palautteiden pohjalta fiilattu valmennus. Kaikista Inpromptun valmennuksista saa sähköisen Osallistumismerkin, joka on virallinen todistus osaamisesta.

− Kannattaa osallistua ja vaikuttaa, miten digiasioita yhdistyksissämme viedään eteenpäin, Haapanen tuumaa.

InPromptusta aiemmin kirjoitettua:

InPromptu tarjoaa yhdistyksille tukea digiosaamiseen

InPromptu-hankkeen yleisesittely: 

InPromptu-hanke

Makupisteen paku on kuin entisajan kauppa-auto

IMG_2279

Kati Stenman, Makupisteen jakeluauto sekä osa tuotevalikoimaa.

Makupisteen pakettiauto kaartaa pysäkille, jolla odottavat isät, äidit ja lapset innoissaan kuin kauppa-autoa entisaikaan. Kati Stenman tervehtii asiakkaita ja myy heille ennakkotilausten perusteella kootut kassit. Niissä on esimerkiksi kasviksia, hedelmiä, lihaa, kananmunia, juustoja ja jogurttia. Ruokia, jotka ovat joko luomua tai kotimaista lähi- ja pientuotantoa, ekologisia ja eettisiä. Samalla asiakkaat palauttavat pakkausmuovit kierrätettäväksi.

– Olemme keskittyneet tuoretuotteisiin. Nyt kun on paras satokausi, pyrimme hankkimaan kaikki myyntiartikkelit suoraan viljelijöiltä ja paikallisilta tuottajilta. Talvella se on haasteellisempaa – silloin joudumme useammin turvautumaan luomutukkuihin.

Makupisteellä on satoja tuotenimikkeitä. Vaikka tuoretuotteet ovatkin pääryhmänä, Makupiste toimittaa kerran kuukaudessa ns. kuivatarvikkeita asiakkaille. Näihin lukeutuvat esimerkiksi pastat, öljyt, mausteet, pähkinät, ekologiset pesuaineet ja luonnonkosmetiikka.

– Emme pidä varastoja, vaan tilaamme tuotteita asiakastilausten mukaisesti. Näin hävikkiä syntyy vähän. Kannustamme ihmisiä suunnittelemaan etukäteen, mitä he viikon aikana syövät. Säästöä tulee, kun herkkuheräteostokset jäävät pois.

Monet mieltävät luomu- ja lähiruoan kalliimmaksi. Asiaa voi kompensoida esimerkiksi lisäämällä kasvisvaihtoehtoja ja syömällä lihaa harvemmin, mutta laadukkaammin.

Makupiste laajentaa tarvittaessa tuotevalikoimaa asiakkaiden toiveiden pohjalta. Myös tuottajat ovat aktiivisia yhteistyön aloittamisessa. Tuottajan ehdotuksesta Stenman otti valikoimiin muun muassa hunajan.

– Kala on meille haaste. Kalan on oltava ekologisesti ja eettisesti hankittua ja tuoretta pakkausmerkintöineen. Sää aiheuttaa omat ongelmansa.

40358128_2261288700766602_2656950400908787712_n

Nella Andersen ja Thomas Hillebrink pakkaavat Helsingin Työkanava HeTyn tiloissa Makupisteen asiakkaiden ostoskasseja jakeluun.

Asiakkaina on kaikenlaisia ihmisiä sinkuista perheisiin ja nuorista ikääntyneisiin. Heitä yhdistävät eettiset ja ekologiset arvot. Makupiste suorittaa tuotteiden tutkimuksen ja arvioinnin asiakkaiden puolesta.

– Suurin osa tilauksista tulee netin kautta, mutta otamme niitä vastaan myös puhelimitse. Kertaostokset ovat 10–120 euron välillä. Tyypillinen ostos maksaa 50–60 euroa.

Makupiste kiertää 10–15 pysäkin reittiä. Keskiviikkona kierros toteutetaan Katajanokan, Kruunuhaan, Kalasataman, Herttoniemenrannan ja Laajasalon alueella. Torstaina toimituksia on Pohjois- ja Itä-Helsingissä sekä Espoossa.

Suosituin pysäkki on Katajanokalla Linnanpuistossa. Stenmanin mukaan se on kuin kylän kohtaamispaikka. Reittiä kehitetään ja pysäkkejä lisätään asiakkaiden toiveiden mukaan.

Makupisteen kaltaisia, vain  luomu- ja lähiruokaan keskittyviä verkkokauppoja ei ole tällä hetkellä muita. Ateriakasseja toki muutkin toimittavat. Stenman luonnehtii Makupisteen toimintaprofiilia haastavaksi – se on kymmenen vuotta aikaansa edellä.

– Yksi pyrkimyksistäni on auttaa ihmisiä työllistymään muun muassa työkokeilun ja palkkatuen avulla. Tässä HeTy on ollut avuksi. Tällä hetkellä meitä on kolmen hengen tiimi. Tulevaisuuden tavoitteenani on työllistää mukanaolijat vakituisesti ja jopa kasvattaa henkilömäärää.

IMG_7

Tuore, ekologisesti ja eettisesti tuotettu lähi- ja luomuruoka on myyntivalttina Makupisteen valikoimassa.

Stenman siirtyi yrittäjäksi hyvin erilaisista tehtävistä. Aiemmin hän työskenteli 20 vuotta it-maailmassa esimiestehtävissä.

– Kun lapset kasvoivat isoiksi, palasin työelämään. Se johti loppuun palamiseen ja uuden etsimiseen. Haluan tehdä työtä, jolla on merkitystä. Aluksi pidin ekologista ruokakauppaa Laajasalon ostarilla, mutta ostarin kehityssuunnitelmien vuoksi siirsin palveluni pyörille ja verkkoon.

Makupiste muutti Helsingin Työkanava HeTyn tiloihin toukokuussa. Pakkaamista on yhtenä päivänä viikossa. Muun työn Stenman hoitaa kotoa käsin.

– Uskon konseptiimme asiakkaiden antaman palautteen perusteella. Suurin haaste on asiakkaiden tavoittaminen, kun markkinointibudjetti on pieni. Kontaktit on löydettävä muulla tavoin. Maine leviää suusta suuhun ja somen kautta.

– Toimenkuvani sisältää kaiken tuottajien etsimisestä palavereihin, pakkaamiseen, markkinointiin, laskutukseen, kuljetuksiin ja jääkaappien pesemiseen, kierrätystä unohtamatta. Yrittäjyys on silti ainoa työmuoto, mitä voin itselleni ajatella, Stenman tuumaa. (HM)

Lisätietoja:

https://makupiste.verkkokauppaan.fi/

https://www.facebook.com/makupiste/