Työttömät saivat Myllypurossa tiiviin tietoiskun eduista ja käytännöistä

Kiertue2018_Myllypuro_1110_valokuvat_F-34

UUTTA ry:n promotoiman, Myllypurossa järjestetyn KIERTUE 2018 -tapahtuman tarkoituksena oli tarjota infoa ja verkostoitumismahdollisuuksia uusmaalaisille työttömille. Tarjolla oli luentoja ja esittelypisteitä. (kuva: Antti Mutta)

Myllypuron kierrätyskirppiksellä järjestetty KIERTUE 2018 –tapahtuma tarjosi mittavan ja hyödyllisen tietoiskun uusmaalaisille työttömille. Luennoilla osallistujat perehtyivät Helsingin kaupungin aikuissosiaalityöhön ja TYP-palveluihin, tulevaisuuden työllisyyspalveluihin, Isän näköinen -hankkeeseen, talous- ja velkaneuvontaan, päihdetyöhön sekä Kelan kuntoutuspalveluihin. Isäntinä toimivat Meri-Vuosaaren Työttömät ry (MVT) sekä Elämänlaatu ry. Helsingin Työkanava HeTy ry vastasi ruokatarjoiluista.

Tervehdyssanoissa MVT:n toiminnanjohtaja Kari Honkanen ja puheenjohtaja Ari Koskinen korostivat Myllypuron kierrätyskirppiksen merkitystä kuntouttavan työtoiminnan ja työkokeilujen tarjoajana. Honkasen mukaan kierrätyskirppiksen on tarkoitus olla paikka, mihin ihmisen on hyvä tulla ja siellä voi oppia jotakin, kenties päästä pysyvämmin työelämään. Honkanen kritisoi nollatuntisopimuksia, joita työttömille usein tarjotaan.

– Edesmenneen asianajaja Matti Wuoren sanoin työttömyys on ainoa rikos, missä uhrista tehdään syyllinen, Honkanen totesi.

– Ryhdyin kolmisen vuotta sitten MVT:n puheenjohtajaksi. Mietin, millaiseen pyöritykseen ryhdyn. Kehitys on ollut hyvää ja toiminta on laajentunut. Olen ylpeä jokaisesta, joka on tekemässä täällä töitä, tähdensi Koskinen.

IMG_7275

Toiminnanjohtaja Mika Ryhänen kertoi Elämänlaatu ry:n keinoista tarjota parempaa arkea ihmisille.

Toiminnanjohtaja Mika Ryhäsen mukaan Elämänlaadun tavoitteena on parantaa vaikeassa elämäntilanteessa olevien ihmisten elämälaatua yhteisöllisellä ja tavoitteellisella toiminnalla. Keinoja ovat muun muassa kuntouttava työtoiminta, Vaateri-hanke sekä Ankkuri-hanke.

– Pienillä asioilla voimme lisätä onnellisuutta elämässä. Käykää metsässä kävelyllä, lukekaa kirjastossa lehtiä, rentoutukaa uimahallissa ja saunassa tai pistäytykää kahvilla. Työtoiminta on hyvä keino saada uusia kavereita ja mukavaa tekemistä, sanoi Ryhänen.

Mia Ekholm kertoi Ankkuri-hankkeesta, jossa tarjotaan tukea muun muassa sähköisiin asiointeihin ja viranomaiskontakteihin. Ankkurin väki järjestää tarvittaessa aiheista kursseja eri järjestöissä.

Aikuissosiaalityö

Johtava sosiaalityöntekijä Henna Niiranen valotti yleisölle aikuissosiaalityön palveluja. Palvelun tarkoituksena on vahvistaa ja ylläpitää ihmisten toimintakykyä ja tarjota apua esimerkiksi työllistymiseen, asumiseen, perhe-elämän sujumiseen, raha-asioihin ja kriisitilanteisiin niin, että selviää itse arjesta.

IMG_7189

Johtava sosiaalityöntekijä Henna Niiranen rohkaisi ihmisiä ottamaan yhteyttä aikuissosiaalityöhön, jos heillä on vaikeuksia elämänhallinnassa tai kriisitilanteissa.

Asiakkaita voivat olla esimerkiksi päihteiden käyttäjät, ikäihmiset, velkaantuneet, työttömät, koulutusta vailla olevat ja maahanmuuttajat. Prosessi käynnistyy yleensä yhteydenotolla oman alueen aikuissosiaalityön tiimiin. Kontaktin tekee asiakas itse, joku hänen läheisensä tai viranomainen, jonka kanssa palvelun tarve on tullut ilmi.  Tarkempaa perehtymistä vaativissa asioissa varataan aika. Neuvoja voi saada myös ilman ajanvarausta, puhelimitse sekä chatissa.

Niiranen korosti, että vaikka Kela nykyisin vastaakin kaikista perustoimeentulotukiasioista, kaupungin sosiaalityön kautta voi saada täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea.

TYPin palvelut

TYP on monelle vielä vieras käsite – sillä tarkoitetaan kaupungin järjestämää, työllistymistä edistävää monialaista yhteistyöpalvelua. TYP on lakisääteistä ja tavoitteena on tarjota asiakkaalle yksilöllisiä palveluja, jotka johtavat työhön tai koulutukseen.

– Asiakkaita varten on laaja verkosto eri alojen osaajia kaupungin työntekijöistä TE-toimiston asiantuntijoihin, opinto-ohjaajiin, psykologeihin ja terveydenhoitajiin, mainitsi Helsingin kaupungin elinkeino-osaston uraohjaaja Veera Wikberg.

IMG_7201

Uraohjaaja Veera Wikberg kertoi osallistujille TYPin palveluista.

TYPin asiakkaat ovat yli 30-vuotiaita helsinkiläisiä työttömiä, jotka ovat saaneet vähintään 300 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella ja ovat monialaisen palvelun tarpeessa, kun heidän työllistymisessään on ongelmia. Monialaista yhteistyöpalvelua ei tarvita silloin, jos henkilöllä on esimerkiksi asiaan vaikuttava sairaus tai vamma, päihde- tai mielenterveysongelma. Silloin asiakasta autetaan muulla tavoin. Joskus eläkeratkaisu on se paras vaihtoehto.

Keinoja asiakkaan työllistämiseksi ovat esimerkiksi työnhaun ja osaamisen kurssit ja cv-päivitykset. Asiakkaan osaamista ja elämäntilannetta terveystietoineen kartoitetaan. Laaja verkosto erilaisia asiantuntijoita auttaa asiakasta sopivan ratkaisun löytämisessä – niitä voivat olla esimerkiksi työkokeilut, palkkatukityöt ja kuntouttava työtoiminta.

Tulevaisuuden näkymät

Tulevaisuuden työllisyyspalveluista kertoi elinkeino-osaston palvelupäällikkö Jaana Vuorela; hän toi samalla pormestari Jan Vapaavuoren tervehdyksen tapahtumaan.

Vuorela totesi, että Helsingin kaupunki käyttää alueellaan työllisyyden hoitamiseen lähes yhtä paljon kuin TE-hallinto eli noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Vapaaehtoisuus todistaa vahvaa poliittista tahtoa työllisyyden hoitamiseen.

– Töitä syntyy ja häviää. Samanaikaisesti on suuri työttömyys ja työvoimapula.

IMG_7237

Alasta riippuen töistä tai työntekijöistä voi olla ylitarjontaa.

Pulaa on tällä hetkellä esimerkiksi hoitoalan korkeasti koulutetuista henkilöistä (erikoislääkärit, puheterapeutit ym.), sosiaalialan erityisasiantuntijoista, rakennusalan erityisosaajista (työnjohtajat, insinöörit) sekä siivoojista ja myyntiedustajista.

– Sihteeripalvelujen tarve vähenee lähivuosina. Esimiesten on osattava itse tuottaa tarvitsemansa tukipalvelut. Pankkitoimihenkilöiden määrä vähentyy voimakkaasti. Media-alalla on ylitarjontaa tekijöistä – avoimiin paikkoihin tulee jopa tuhansia hakemuksia.

Kehityksen johdosta uudelleen kouluttautumisen merkitys korostuu. Vuorelan mielestä ratkaisuna ovat osaamispohjaiset koulutusratkaisut, joista suurin osa tulisi toteuttaa yhteistyössä työnantajien kanssa.

IMG_7246

– Meillä kaupungilla on tyhjä olo aktiivimallista, kun kaupungin palveluilla ei pääsääntöisesti voi täyttää aktiivisuusehtoa. Toivottavasti asia muuttuu tulevaisuudessa, mietti palvelupäällikkö Jaana Vuorela.

– Jatkossa todennäköisesti työllisyyspalvelujen järjestäjät ja tuottajat erotetaan voimakkaammin toisistaan. Viranomaiset järjestävät palveluja ja yksityinen palvelutuotanto pohtii ratkaisuja työttömän kanssa. Yksityisten laskutus on muuttumassa tulosperusteiseksi.

Vuorela korostaa, että tehokkuuden ja tuloksellisuuden vaatimukset kasvavat. Työttömän on oltava jatkossa aktiivisempi ja hänen on osattava hakea itse tietoa. Edessä on niukkenevien resurssien aika, kun työllisyysaste on noussut.

Ehkäisevä päihdetyö

Ehkäisevän päihdetyön EHYT ry:n asiantuntija Timo Glad keskittyi osuudessaan riippuvuuksien ennaltaehkäisyyn sekä ennakoimiseen ja kannustamiseen. Ympäri Suomen toimivassa yhdistyksessä tarjotaan muun muassa neuvontaa ja vertaistukea asiakkaille.

IMG_7309

– Ottomitta-älypuhelinsovelluksen avulla voi tarkkailla omaa alkoholinkäyttöään, kertoi Timo Glad EHYT ry:stä.

Glad tähdensi ystävän merkitystä – usein ongelmien kanssa painiva ei tarvitse muuta kuin kuuntelijaa. Silloin kannustuksella on paikkansa; useimmat haluavat kuitenkin ratkaista itse ongelmansa.

Nykyaikaa on muun muassa Ottomitta-älypuhelinsovellus, jonka avulla voi tarkkailla omaa alkoholinkäyttöään.

– On hyvä, että kannustuksen saa edes puhelimesta, jos läheisistä ei siihen ole, Glad totesi. (HM)

Kiertue2018_Myllypuro_1110_valokuvat_F-92

Tumppi Varonen vastasi viihteestä KIERTUE 2018 -tapahtumassa Myllypurossa. (kuva: Antti Mutta)

KIERTUE 2018 järjestettiin Myllypuron kierrätyskirppiksellä 10. lokakuuta. KIERTUE 2018 on UUTTA ry:n konsepti, jossa järjestetään tapahtumia uusmaalaisissa jäsenyhdistyksissä. Tarkoituksena on tehdä tunnetuksi työttömien yhdistysten toimintaa ja lisätä järjestöosaamista ja yhteistyötä. Sarjan seuraava tilaisuus on ma 29.10. klo 13 HeTyssä, jolloin viikkovieraana on EHYT ry.

Lue myös:

MVT:n Kari Honkanen: arvo ihmisille, ei nollatuntisopimuksille

Perjantai-illan kurssilla kokattiin dim sumeja

dav

HeTyn keittiössä tuoksui perjantaina kiinalainen ruoka. Opettaja Jinghui Yangin johdolla perehdyttiin kiinalaisen keittiön saloihin ja valmistettiin dim sumeja (vehnänyyttejä). Täytteinä niissä oli lihaa ja kasviksia.

IMG_20181012_164617.jpg

Kurssille otti osaa kymmenkunta kiinalaisesta ruoasta kiinnostunutta. Opetuskielenä oli englanti. Kurssilaiset toimivat tarvittaessa tulkkina toisilleen. Yhteisen kokkailun jälkeen kurssilaiset herkuttelivat tehdyillä ruoilla.

dav

Osallistujat pitivät kurssia hyödyllisenä ja kiinnostavana. Vastaavien voidaan järjestää jatkossakin.

Kurssin organisoi Suomen kiinalaisten allianssi SKA.

(kuvat: Sari Waldén)

Digiosaamista työttömien yhdistyksille

Digiosaamisen edistämishanke InPromptun Starttipäivä pidettiin 25. syyskuuta Helsingin Työkanavan tiloissa. Hankkeen tavoitteena on kehittää yhdistysten toimintatapoja ja yhteistyötä digitaalisten työkalujen avulla.

Tarkoituksena on luoda yhdistyksille yhteinen sähköinen työskentelyalusta, jonka avulla viestintä saadaan sujuvammaksi ja reaaliaikaiseksi. Alustan kautta voidaan välittää elävää kuvaa, linkkejä ja pitää vaikkapa webinaareja.

Hankkeen tavoitteiden onnistumisen takaamiseksi yhdistyksille koulutetaan omia digikummeja/-ohjaajia, jotka opastavat kädestä pitäen digilaitteiden ja sovellusten käyttöön. Tavoitteena on houkutella yhdistyksille uusia asiakkaita ja uusia aktiiveja.

− Uskomme, että tällä tavoin voimme saada erityisesti nuorempaa väkeä mukaan toimintaan, toteaa hankekoordinaattori Rauno Haapanen InPromptusta.

macbook-1001303_1920.jpg

InPromptu on valtakunnallinen hanke ja Starttipäivään saatiin mukaan edustava otos yhdistyksiä eri puolelta Suomea. Ylivieska, Suonenjoki, Kouvola, Meri-Vuosaari, UUTTA ry sekä Työttömien Keskusjärjestö toivat kurssille yhdistyskentän näkemystä ja Helsingin Työkanava sekä TIEKE Tietoyhteiskunnan Kehittämiskeskus vastasivat puolestaan ohjelman suunnittelusta ja läpiviennistä.

Digitalisaatio ja sen mukanaan tuomat mahdollisuudet tunnustettiin. Yhdistykset toimivat pääsääntöisesti muutaman aktiivin voimin ja heidän työnsä on saatava jouhevammaksi ja vähemmän kuormittavaksi. Aktiivien jaksaminen oli osanottajien yhteinen huoli. ”Asiat on voitava hoitaa yhden syötön taktiikalla”, todettiin.

Osanottajat saivat kotitehtäväkseen aloittaa Yhdistyksen huoltokirjan kokoamisen. Huoltokirjan tekeminen edellyttää huolellista paneutumista yhdistyksen nykytilaan. Ensiksi pitää tunnistaa, mitä palveluja on käytössä tai tarjotaan jäsenille. Mitä järjestelmiä käytetään, kuka vastaa niistä ja ketkä ovat pääkäyttäjiä? Liittyykö palveluihin velvollisuuksia?

Huoltokirjaan kirjataan siis asiat, joita tarvitaan päivittäin, mutta jotka ovat enemmän tai vähemmän hakusessa. Kirjan sisältö on jokaisen yhdistyksen vapaasti valittavissa, mutta ainakin sieltä pitää löytyä yhteystiedot, tietoturva-asiat, viestintävastuut, sosiaalisen median käyttö, yhteistyö verkon ylitse sekä verkkosivujen hoito. Huoltokirjan avulla on helppoa laatia uusille työntekijöille/vapaaehtoisille perehdyttämismateriaaleja. Tälläkin tavalla siis voidaan arkea helpottaa.

InPromptu on nyt saatu vauhtiin. Tämän vuoden puolella pidetään vielä muutama Starttipäivän kokemusten ja palautteiden pohjalta fiilattu valmennus. Kaikista Inpromptun valmennuksista saa sähköisen Osallistumismerkin, joka on virallinen todistus osaamisesta.

− Kannattaa osallistua ja vaikuttaa, miten digiasioita yhdistyksissämme viedään eteenpäin, Haapanen tuumaa.

InPromptusta aiemmin kirjoitettua:

InPromptu tarjoaa yhdistyksille tukea digiosaamiseen

InPromptu-hankkeen yleisesittely: 

InPromptu-hanke

Makupisteen paku on kuin entisajan kauppa-auto

IMG_2279

Kati Stenman, Makupisteen jakeluauto sekä osa tuotevalikoimaa.

Makupisteen pakettiauto kaartaa pysäkille, jolla odottavat isät, äidit ja lapset innoissaan kuin kauppa-autoa entisaikaan. Kati Stenman tervehtii asiakkaita ja myy heille ennakkotilausten perusteella kootut kassit. Niissä on esimerkiksi kasviksia, hedelmiä, lihaa, kananmunia, juustoja ja jogurttia. Ruokia, jotka ovat joko luomua tai kotimaista lähi- ja pientuotantoa, ekologisia ja eettisiä. Samalla asiakkaat palauttavat pakkausmuovit kierrätettäväksi.

– Olemme keskittyneet tuoretuotteisiin. Nyt kun on paras satokausi, pyrimme hankkimaan kaikki myyntiartikkelit suoraan viljelijöiltä ja paikallisilta tuottajilta. Talvella se on haasteellisempaa – silloin joudumme useammin turvautumaan luomutukkuihin.

Makupisteellä on satoja tuotenimikkeitä. Vaikka tuoretuotteet ovatkin pääryhmänä, Makupiste toimittaa kerran kuukaudessa ns. kuivatarvikkeita asiakkaille. Näihin lukeutuvat esimerkiksi pastat, öljyt, mausteet, pähkinät, ekologiset pesuaineet ja luonnonkosmetiikka.

– Emme pidä varastoja, vaan tilaamme tuotteita asiakastilausten mukaisesti. Näin hävikkiä syntyy vähän. Kannustamme ihmisiä suunnittelemaan etukäteen, mitä he viikon aikana syövät. Säästöä tulee, kun herkkuheräteostokset jäävät pois.

Monet mieltävät luomu- ja lähiruoan kalliimmaksi. Asiaa voi kompensoida esimerkiksi lisäämällä kasvisvaihtoehtoja ja syömällä lihaa harvemmin, mutta laadukkaammin.

Makupiste laajentaa tarvittaessa tuotevalikoimaa asiakkaiden toiveiden pohjalta. Myös tuottajat ovat aktiivisia yhteistyön aloittamisessa. Tuottajan ehdotuksesta Stenman otti valikoimiin muun muassa hunajan.

– Kala on meille haaste. Kalan on oltava ekologisesti ja eettisesti hankittua ja tuoretta pakkausmerkintöineen. Sää aiheuttaa omat ongelmansa.

40358128_2261288700766602_2656950400908787712_n

Nella Andersen ja Thomas Hillebrink pakkaavat Helsingin Työkanava HeTyn tiloissa Makupisteen asiakkaiden ostoskasseja jakeluun.

Asiakkaina on kaikenlaisia ihmisiä sinkuista perheisiin ja nuorista ikääntyneisiin. Heitä yhdistävät eettiset ja ekologiset arvot. Makupiste suorittaa tuotteiden tutkimuksen ja arvioinnin asiakkaiden puolesta.

– Suurin osa tilauksista tulee netin kautta, mutta otamme niitä vastaan myös puhelimitse. Kertaostokset ovat 10–120 euron välillä. Tyypillinen ostos maksaa 50–60 euroa.

Makupiste kiertää 10–15 pysäkin reittiä. Keskiviikkona kierros toteutetaan Katajanokan, Kruunuhaan, Kalasataman, Herttoniemenrannan ja Laajasalon alueella. Torstaina toimituksia on Pohjois- ja Itä-Helsingissä sekä Espoossa.

Suosituin pysäkki on Katajanokalla Linnanpuistossa. Stenmanin mukaan se on kuin kylän kohtaamispaikka. Reittiä kehitetään ja pysäkkejä lisätään asiakkaiden toiveiden mukaan.

Makupisteen kaltaisia, vain  luomu- ja lähiruokaan keskittyviä verkkokauppoja ei ole tällä hetkellä muita. Ateriakasseja toki muutkin toimittavat. Stenman luonnehtii Makupisteen toimintaprofiilia haastavaksi – se on kymmenen vuotta aikaansa edellä.

– Yksi pyrkimyksistäni on auttaa ihmisiä työllistymään muun muassa työkokeilun ja palkkatuen avulla. Tässä HeTy on ollut avuksi. Tällä hetkellä meitä on kolmen hengen tiimi. Tulevaisuuden tavoitteenani on työllistää mukanaolijat vakituisesti ja jopa kasvattaa henkilömäärää.

IMG_7

Tuore, ekologisesti ja eettisesti tuotettu lähi- ja luomuruoka on myyntivalttina Makupisteen valikoimassa.

Stenman siirtyi yrittäjäksi hyvin erilaisista tehtävistä. Aiemmin hän työskenteli 20 vuotta it-maailmassa esimiestehtävissä.

– Kun lapset kasvoivat isoiksi, palasin työelämään. Se johti loppuun palamiseen ja uuden etsimiseen. Haluan tehdä työtä, jolla on merkitystä. Aluksi pidin ekologista ruokakauppaa Laajasalon ostarilla, mutta ostarin kehityssuunnitelmien vuoksi siirsin palveluni pyörille ja verkkoon.

Makupiste muutti Helsingin Työkanava HeTyn tiloihin toukokuussa. Pakkaamista on yhtenä päivänä viikossa. Muun työn Stenman hoitaa kotoa käsin.

– Uskon konseptiimme asiakkaiden antaman palautteen perusteella. Suurin haaste on asiakkaiden tavoittaminen, kun markkinointibudjetti on pieni. Kontaktit on löydettävä muulla tavoin. Maine leviää suusta suuhun ja somen kautta.

– Toimenkuvani sisältää kaiken tuottajien etsimisestä palavereihin, pakkaamiseen, markkinointiin, laskutukseen, kuljetuksiin ja jääkaappien pesemiseen, kierrätystä unohtamatta. Yrittäjyys on silti ainoa työmuoto, mitä voin itselleni ajatella, Stenman tuumaa. (HM)

Lisätietoja:

https://makupiste.verkkokauppaan.fi/

https://www.facebook.com/makupiste/

Ekoaskartelussa tehtiin sytytyssipsejä

IMG_8657

Ekoaskartelussa pumpulilapuista, serveteistä ja sulatetusta steariinista syntyi uusia hyödykkeitä.

HeTyn ekoaskartelussa ryhmäläiset valmistivat torstaina sytytyssipsejä ja -lastuja. Materiaaleina olivat pumpulilaput, servetit ja sulatettu steariini. Servetit ja kynttilänjämät olivat kierrätysmateriaalia.

IMG_8654

Vanhat servetit löytävät uuden käyttötarkoituksen.

Servetit leikattiin pumpulilappujen kokoiseksi, jonka jälkeen ne kastettiin sulaan steariiniin ja nostettiin leivinpaperin päälle jähmettymään. Lopputuloksena oli värikkäitä, kauniita sytytyssipsejä vaikka joululahjoiksi.

Seuraavalla kerralla ekoaskartelussa tehdään heijastimia.

Ekoaskarteluryhmä Helsingin Työkanava HeTy ry:n tiloissa torstaisin klo 13.30-15.30. Vetäjänä Jaana.

Uusi värikäs ilme lasipulloille ekoaskartelussa

IMG_8390Ekoaskarteluryhmässä on tehty ryhmän historian aikana monenlaisia hyödykkeitä ja koristeita mielikuvitusta käyttäen.

Ryhmän tuoreimmassa tapaamisessa työstettäväksi otettiin erilaiset lasipullot. Ne saivat uuden pinnan paperi- tai juuttinarusta. Naru pysyy paikallaan liimalla. Pullot viimeisteltiin koristeilla.  Luomukset ihailtavissa oheisesta kuvasta.

Ekoaskarteluryhmä kokoontuu torstaisin kello 13.30 Helsingin Työkanava HeTy ry:n tiloissa. Toiminta kuuluu Maali-hankkeeseen. Tervetuloa mukaan!

Eroprosessin sävyt näkyvät Kati Katajamäen tauluissa

20180920_144900

Kati Katajamäeltä on esillä akryylimaalauksia. Teos Virta vie etelään…

Tummanpuhuvat taulut valonpilkahduksineen ovat löytäneet noin kuukaudeksi paikkansa Helsingin Työkanava HeTyn kahvilasta. Katajanokkalaisen Kati Katajamäen taulut kuvaavat eroprosessia.

– Maalaukset ovat syntyneet 1990-luvun alussa. Kuvaa niissä asioita, jotka silloin pyörivät mielessä. Taulujen nimet kuvaavat taustoja: Viljani on kypsynyt, Siemenkodat lähtee lentoon, Avioliittoon kypsynyt, Kerrasta poikki, mainitsee Katajamäki esimerkkeinä.

Naapurin rekkakuski oli apuna, kun Katajamäki päätti jättää entisen elämänsä. Hän muutti Keski-Suomesta etelään.

– Tunsin olevani kuin vapaa lintu. Henki alkoi jälleen kulkea, Katajamäki muistelee.

Katajamäki kohtasi muuttonsa jälkeen miehen, joka tuntui tutulta. Mies tunsi samoin. He menivät asemahallin kahvilaan ja silloin keskustelussa selvisi, että mies oli suorittanut asepalveluksen samalla paikkakunnalla, jossa Katajamäki aiemmin asui.

Siitä kehkeytyi lämmin ystävyys pariksi vuosikymmeneksi yhteisten matkojen, kulttuuririentojen ja ruokakokemusten kera. Katajamäen ystävä menehtyi sairauteen neljä vuotta sitten.

– Yhdessä taulussani on virtaava joki, jonka pohjalla on kultaa. Ystäväni oli se aarre.

Näyttelyn kaikki taulut ovat akryylimaalauksia. Kokonaisuus on edellisen kerran ollut esillä Nummelan kirjastossa viitisen vuotta sitten. Näyttelyssä on mukana myös yksi kolmiulotteinen teos Käsikirjoitus/Manuscript Anna Sainiolta.

Kati Katajamäen taidenäyttely Eroprosessi Helsingin Työkanava HeTy ry:n kahvilassa (Katajanokanlaituri 4, K6, 2. krs) pe 12.10. asti. Näyttelyyn voi tutustua kahvilan aukioloaikoina ma-pe klo 8-16. Vapaa pääsy.

Monikulttuurisessa keittiössä kokattiin ranskalaisittain

Pasilassa tiistaina järjestetyssä monikulttuurisessa keittiössä tehtiin tällä kertaa ruokaa Ranskasta. Master chefinä toimi Catherine.

20180918_135159

Keittiön tiivistä tunnelmaa. 

Alkupalaksi oli patonkia paahdetulla paprikalla, sipulilla, sardiinilla, kapriksella sekä sitruunamehulla. Valkosipulia unohtamatta. Väliruokana oli ranskalainen juustomunakas.

Pääruoaksi oli Nizzan salaatti, jossa oli keitettyä perunaa, vihreää tankopapua, oliiveja, tomaattia, sipulia ja keitettyä kananmunaa ja lämminsavulohta. Kastikkeena sinappivinegrette -osallistujien mukaan törkeän hyvää. Jälkiruoaksi nautittiin paahtovanukasta (creme brule).

20180918_161440

Yhteinen herkutteluhetki. 

Kaikki pitivät ruokaa maukkaana. Tunnelma oli iloinen, äänekäs ja välitön. Kokkaamiseen osallistui seitsemän kiinnostunutta.

20180918_161253

Nizzan salaatti, patonki lisukkeilla, juustovanukas ja paahtovanukas. 

Monikulttuurinen keittiö kokoontuu Pasilassa Mielenterveysyhdistys Helmen tiloissa kerran kuukaudessa.

Tapahtuma on ilmainen ja kaikille avoin. Järjestäjinä ovat Maali-Hanke – Matala Kynnys, Mielenterveysyhdistys Helmi sekä Helsingin Työkanava HeTy ry.

Merja Kyllönen: Neljäsosa eurooppalaisista elää köyhyydessä

IMG_7088

– Valta on teillä. Eniten päättäjät pelkäävät sitä, että kansa tulee kaduille. Jos torille kokoontuu enemmän kuin tuhat ihmistä, johan puntti tutisee. Vaatikaa ihmisarvoista elämää, neuvoo europarlamentaarikko Merja Kyllönen.

Köyhyys on ongelma, joka pahenee entisestään Euroopassa. Se koskettaa paitsi työttömiä, myös työelämässä mukana olevia. Europarlamentaarikko Merja Kyllösen mukaan työssä käyvien köyhien kokonaismäärä on Suomessa laskentatavasta riippuen 60 000 – 100 000.

– Neljäsosa eurooppalaisista ei voi elää ihmisarvoista elämää köyhyyden takia. Kyse on yli 500 miljoonan ihmisen joukosta. Vuonna 2009 EU asetti itselleen tavoitteen vähentää jäsenmaiden asukkaiden köyhyyttä. Toisin on käynyt, köyhyydessä elävien määrä on noussut tänä aikana yli 10 miljoonalla. Lisäksi Euroopassa on 124 miljoonaa ihmistä, joilla on riski ajautua köyhyyteen. Jos jatkamme tällä tiellä, kohta puolet eurooppalaisista on köyhiä, Kyllönen laskee.

Köyhyys on arkipäivää yhä useammalle perheelle. Molemmat vanhemmat voivat olla hyvin koulutettuja ja vakituisessa kokoaikatyössä, ja silti perheen elää niukasti.  Lasten koulutus vaatii varoja, samoin retket ja harrastukset. Elämä on jatkuvaa sinnittelyä ja taistelua – yksikin yllätysmeno voi romuttaa arjen talouden.

IMG_7114

-Mikä ratkaisee maailman tulevaisuuden? Ruoka, puhdas vesi ja turvallinen elintaso, kiteyttää Merja Kyllönen.

Osa poliitikoista väittää, että asiat ovat korjaantuneet, mutta totuus on toinen. Huono-osaisuus, pahoinvointi ja psyykkiset vaikeudet yleistyvät. Kyse on eriarvoistumisesta.

– Pätkätyöt, määräaikaisuudet, nollasopimukset ja muut ehtoihin ja rajoituksiin perustuvat sopimukset tekevät elämästämme epäsäännöllistä ja epävarmaa. Se heijastuu ennen kaikkea asumiseen ja elämiseen. Kukaan ei tänä päivää pärjää muutamalla satasella. Ruokaan, asumiseen ja eri velvoitteisiin ja kuluihin menee valtavan paljon enemmän rahaa.

Pohjoismaissa suhteellinen köyhyys lisääntyy ja syventyy vaivihkaa. Tilastojen mukaan olisi tapahtunut kohentumista, mutta järjestelmä ei tunnista niitä ihmisiä, jotka jo ovat siellä.

Kyllösen mukaan nykyiset käytännöt vievät takaisin luokkayhteiskuntaan. On ihmisiä, joilla ei ole ihmisarvoa eikä paikkaa mihin mennä. Vastapuolena ovat hyvin toimeentulevat, jotka porskuttavat turvallisesti eteenpäin.

Samanaikaisesti kaikkialla on enemmän rahaa kuin koskaan. Tulojaossa on epäonnistuttu perusteellisesti. Kyllönen lisää, että entistä isompi osa maailmalla liikkuvasta rahasta on peräisin harmaasta taloudesta. Sen ja veroparatiisien kautta kulkee vuodessa yli tuhat miljardia euroa Euroopassa. Vertailun vuoksi; Suomen budjetti on vuosittain noin 55 miljardia euroa.

– Rahat menevät kasvottomien porhojen taskuun. Sillä samalla rahalla hoidettaisiin köyhyyden, eriarvoistumisen, sosiaaliturvan, koulutuksen ja pakolaisuuden ongelmia. Rahakadolle ei ole laitettu sulkua. Kenen virsiä veisaat? Sitä on kysyttävä, kun mietimme, ketä äänestämme.

IMG_7123

Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston (EAPN-Fin) kansalaistoimintaryhmän koordinaattori Jouni Kylmälä otti osaa keskusteluun HeTyssä.

Kyllönen nostaa tarkasteltavaksi puolustusteollisuuden. Siihen laitetaan enemmän rahaa kuin kansalaisten tukemiseen ja eriarvoistumisen vähentämiseen.

– Mikä onkaan suurin turvallisuusriski? Ne nuoret miehet, jotka tippuvat kyydistä opiskella, asua ja elää yhteisössämme, vihaavat meitä niin paljon, että muodostavat uhan. Sisäinen hyvinvointi ja turvallisuus rakentuvat hyvinvoinnista ja kyvystämme toimia ja elää yhdessä. Jos tilalla on pahoinvointia, halu pitää huolta omasta maasta romuttuu. Kun valtiovalta ei välitä minusta, pitäisikö minun välittää valtiovallasta? Arvoilla ja asenteilla on iso vaikutus.

Perustuloa Kyllönen pitää osittain hyvänä ratkaisuna. Se ei silti poistaisi sitä ongelmaa, ettei pätkätöitä tekevälle juurikaan kerry eläkettä tai ansioturvaa.

– Miksi ihmisen pitäisi olla kerjuulla koko ikänsä? Meidän kaikkien toiveena on iloinen vanhuus vailla huolia. Asioita mietitään usein vain pala kerrallaan, hahmottamatta ihmisen koko elämänkaarta ja kokonaisuutta. Poliittisten päättäjien, elinkeinoelämän, ay-väen ja kaikkien toimijoiden pitäisi miettiä asioita toisella tavalla. Tavoitteena tulisi olla ihmisarvoinen elämä.

IMG_7124

Kuka kuuntelee köyhää -verkoston hankekoordinaattori Arja Tyynelä lahjoitti Merja Kyllöselle teemaa korostavan kassin.

Kyllönen kritisoi myös suomalaista byrokratiaa ja järjestelmien kankeutta. Myönteisenä hän pitää ajantasaista tulorekisteriä, jonka on suunniteltu tuleva käyttöön vuoden parin sisään. Silloin palkat, tuet ja muut viranomaisia kiinnostavat tiedot selviäisivät yhdestä rekisteristä työlästä dokumenttirumbaa.

Tietojärjestelmien yksinkertaistaminen olisi muutenkin tarpeen. Virossa käytössä olevaa yhden tietojärjestelmän systeemiä on tarjottu myös muille Euroopan maille. Kyllönen arvelee, että suomalaisista olisi nöyryyttävää vaihtaa miljardi euroa maksanut järjestelmä muutaman miljoonan euron vaihtoehtoon.

– Järjestelmät ovat usein kankeita, kun tilaajat suosivat samoja, suuria toimittajia.

Nälkäistä, nuorta it-väkeä olisi tarjolla vaihtoehdoksi. Kyllönen arvioi, että he kykenevät tekemään samat asiat usein nopeammin ja edullisemmin.

Osansa Kyllösen huomiosta saa asunnottomuus, joka on aina yhteiskunnan kannalta häpeällistä ja yksilön kannalta kohtuutonta. Vaikka Suomessa asunnottomuus on vielä suhteellisen pientä, siihen on puututtava.

– Brysselissä olen törmännyt työssä käyviin ja kokonaisiin perheisiin, jotka asuvat kesällä teltoissa kaupungin puistoissa. He yrittävät kerätä pääomaa saadakseen takuuvuokrat maksettua. Heillä saattaa olla koko omaisuus parissa matkalaukussa. Etelä- ja Keski-Euroopassa kirkot ovat avanneet ovensa kodittomille. Sei ei kuitenkaan poista itse ongelmaa, Kyllönen miettii. (HM)

Europarlamentaarikko Merja Kyllönen oli Helsingin Työkanava HeTy ry:n viikkovieraana maanantaina 17. syyskuuta. Tapahtuman muita järjestäjiä olivat Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston (EAPN-Fin) kansalaistoimintaryhmä, Työttömien keskusjärjestö ry ja Kuka Kuuntelee Köyhää? –verkosto.

Isän näköinen –hanke tarjoaa tukea ja vertaisryhmiä isille

20180910_130821

-Miehillä on vähemmän sosiaalisia tilanteita, joissa voisi luontevasti jakaa omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan isyydestä, arvioi projektisuunnittelija Ismo Pitkänen.

Maaliskuussa käynnistynyt Isän näköinen –hanke on perustettu vahvistamaan miesten asemaa yhteiskunnassa tasavertaisena kasvattajana ja vanhempana. Hankkeen erityisenä kohderyhmänä ovat työvoiman ulkopuolella olevat isät.

–  Käytännössä järjestämme vertais- ja keskusteluryhmiä työelämän ulkopuolella oleville isille. Heillä on näin mahdollisuus jakaa isyyden ja vanhemmuuden kokemuksia, niin iloja kuin haasteita, luonnehtii hankkeen Helsingin toiminnasta vastaava projektisuunnittelija Ismo Pitkänen Miessakit ry:stä.

Hankkeen puitteissa on omaa sisältöä myös järjestöille ja ammattilaisille, jotka kohtaavat isiä päivittäisessä toiminnassaan. Lisäksi toimintaa on sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan opiskelijoille.

Pitkäsen mukaan miehille on vähemmän tarjolla sosiaalisesti sopivia tilanteita ja ympäristöjä omien kokemusten ja ajatusten jakamiseen. Siksi Miessakit ja Setlementtiliitto ovat ottaneet asian hoitaakseen. Erilaisia ryhmiä järjestetään alueellisten yhteistyökumppaneiden kanssa.

–  Miehillä haavoittuvuuden esille nostamiseen voi olla korkeampi kynnys kuin naisilla. Ongelmat olisi hyvä tuoda kuitenkin päivänvaloon, jotta ne saataisiin ratkaistua.

–  Ryhmätapaamisia on yleensä 3-5 kertaa. Tavoitteena on, että kumppanit ottaisivat ryhmätoiminnan itse järjestettäväksi. Meiltä saa tarvittaessa tukea toimintaan.

Yhtenä osana toimintaa ovat isien haastattelut. Näin voidaan nostaa esiin yhteiskunnallisia epäkohtia (esimerkiksi palvelujärjestelmässä) ja toisaalta kehittää eteenpäin isille suunnattua toimintaa.

20180910_132507

Ismo Pitkänen toimii Isän näköinen -hankkeen Helsingin projektisuunnittelijana.

Hankkeesta vastaavat yhdessä Miessakit sekä Suomen Setlementtiliitto ry. Hanke on valtakunnallinen ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittama. Hanke kestää helmikuun 2020 loppuun.

Isän näköinen –hankkeen koulutusmateriaalia on työstetty kevään ja kesän aikana. Koulutus käynnistyy syksyllä. Verkostoituminen sopivien kumppanien kanssa on yksi tavoitteista.

-Järjestämme ilmaista koulutusta isien kohtaamiseen asiakastyössä. Jos joku taho on kiinnostunut koulutuksesta, tulemme mielellämme paikalle.

Miessakit on jo yli 20 vuoden ajan kehittänyt hyödyllistä toimintaa miehille. Muita ryhmien teemoja ovat esimerkiksi väkivalta (joko miesten itsensä aiheuttama tai heihin kohdistuva), erokriisi sekä masennus. (HM)

Projektisuunnittelija Ismo Pitkänen Miessakit ry:stä oli viikkovieraana 10. syyskuuta. Viikkovierailun järjestivät Helsingin Työkanava HeTy ry ja Maali-hanke – Matala Kynnys. 

Lisätietoja hankkeesta: www.miessakit.fi