Uusia ryhmätoimintoja HeTyn syyskaudella

IMG_7516.JPG

Monikulttuurinen keittiö on yksi suosituimmista ryhmistä. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla ryhmä kokkasi muun muassa japanilaista, korealaista, englantilaista ja turkmenistanilaista ruokaa. Sushit kuuluivat japanilaiseen teemaan.

Syyskauden alkaessa Helsingin Työkanava HeTy ry:n ryhmätoimintoja on uudistettu. Ryhmistä vastaavan Maali-hankkeen entinen koordinaattori David Lee siirtyi kesällä eläkkeelle ja hänen pestinsä otti vastaan Maali-hankkeen kakkosvetäjä Sari Dvoracek.

Koordinaattorin vaihtuessa on luonnollista, että toiminnat käydään läpi ja niihin tehdään tarvittavat muutokset. Ryhmätoimintoihin osallistujillakin on toki vaikutusvaltaa – kehitystyötä tehdään nimenomaan suosion perusteella. Suunnitteilla on muun muassa uintia, joogaa ja ompelua.

Viikko alkaa Suomi Cafélla (10.12. asti), joka pidettiin ennen perjantaisin. Ryhmässä keskustellaan osallistujien kuulumisista ja ajankohtaisista asioista.  Uutisryhmää ei enää järjestetä, vaan sen teemat on siirretty Suomi Cafén osaksi. Ruotsin ryhmä kokoontuu 3.9. alkaen (26.11. asti). Maanantain tarjontaan kuuluu kaupunkiviljely Linnanpuistossa – se jatkuu syyskuun loppuun. Maanantaisin järjestetään viikkotapaamisia ajankohtaisista asioista ja palveluista.

Tiistaihin kuuluvat geokätköily (25.9. asti)  ja valokuvaus (3.10.-11.12.). Improa ja irrottelua -ryhmä aloitti 28. elokuuta ja jatkaa marraskuun loppuun.  Englannin ryhmä kokoontuu 4.9.-27.11. Monikulttuurinen keittiö houkuttelee eri maiden herkkujen pariin Helmi ry:n tiloihin kerran kuukaudessa.

Keskiviikkona järjestetään kuvataidetta (5.9.-28.11.), pelikerho (12.12. asti), liikuntaa Katajanokan liikuntahallissa (5.9.-19.12.) sekä Runosuoni (12.12. asti).

Alkukesästä aloitetut kulttuurikyläilyt jatkuvat 13.12. asti torstaisin. Päivän ohjelmaan kuuluvat lisäksi 6.9. alkaen saksa sekä ekoaskartelu (6.9.-29.11.).

Perjantaina kokoontuu English Chat. Viikon päätteeksi järjestetään tuttuun tapaan perjantairetkiä, jotka kohdistuvat esimerkiksi museoihin, näyttelyihin ja luontokohteisiin.

Ajankohtaiset tiedot ryhmätoiminnoista löytyvät facebookista ja nettisivuiltamme. Ryhmätoimintoihin voi tulla muutoksia. Tiedotamme niistä erikseen. (HM)

Digiloikka kutsuu osallistujia

3883340152_76313f70ef_o

(Fishbowl jump (CC BY 2.0) by Kay Kim)

Pelottaako sähköinen asiointi? Uskallatko käyttää somea? Piileksiikö tieto bittien viidakossa? Onko internet sinulle uhka?

Valtakunnallisen InPromptu-hankkeen tavoitteena on edistää digiosaamisen kansalaistaitoja ja aktivoida sähköisten palvelujen käyttöä.

Opetusta voi saada tiedon hakuun ja muokkaukseen, kuvankäsittelyyn, tietokoneen turvalliseen käyttöön ja ylläpitoon, sosiaaliseen mediaan, netissä asiointiin sekä oman osaamisen markkinointiin ja työnhakuun.

Osallistujat saavat kaiken materiaalin vapaasti käyttöönsä. Opetus on ilmaista. Koulutus alkaa syksyllä 2018.

Lisätietoja antavat Rauno Haapanen rauno.haapanen(at)hety.fi, Jarmo Laakso jarmo.laakso(at)hety.fi sekä Pentti Peltola pentti.peltola(at)hety.fi.

InPromptu on TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n ja Helsingin Työkanava HeTy ry:n yhteishanke. Sitä tukevat Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Euroopan unioni – Euroopan sosiaalirahasto.

David Leen kiitokset

13291006243_cc7b5fb7ea_b

Suuret kiitokset kaikille, jotka muistivat minua eläkekahvilla 29.6.2018 HeTyssä.

Eläkeaika avaa epäilemättä uusia mahdollisuuksia ja haasteita, ja uutta sisältöä.
Vaikka poistun, niin palaan muistoissani varmaan lukuisia kertoja menneisiin vuosiin ja vuosikymmeniin, HeTyyn sekä Maali-hankkeen työtovereihin, joiden kanssa olen voinut jakaa väliin iloja ja huoliakin.
Elämä kuitenkin jatkuu ja tapaamme varmasti vielä. Toivotan teille onnea ja menestystä niin jokapäiväisessä ahertamisessa kuin elämässä yleensäkin.

 Leppoisaa kesää !

T. David Lee

Eläköityvä David Lee kannattaa kansalaispalkkaa ja lyhyempää työpäivää

IMG_6896

– Työttömän tilanteeseen tulisi perehtyä samoin kuin omalääkäri potilaaseen. Ei riitä, että TE-toimiston asiantuntija katsoo viimeisimmät faktat koneelta ja määrää toimet sen perusteella. Ihmistä on katsottava kokonaisuutena eikä hänen historiaansa ja arjen huolia voi noin vain sivuuttaa, tähdentää Maali-hankkeen koordinaattori David Lee.

Kansalaispalkka ja lyhyempi työpäivä. Siinä kaksi keskeistä yhteiskunnallista uudistusta, jotka saavat Helsingin Työkanava HeTy ry:n Maali-hankkeen koordinaattorin David Leen vankan tuen.

Lee tietää vuosikausien omakohtaisella kokemuksella, millaista on juosta luukulta luukulle anomassa tukia. Monelle työttömälle kaavakkeiden täyttäminen, selitysten ja selvitysten antaminen ja tukien odottelu on henkisesti raskasta aikaa. Tukiviidakko nakertaa energiaa, jonka mieluummin käyttäisi aktiiviseen työnhakuun.

– Kansalaispalkka takaisi jokaiselle perustoimentulon ja antaisi takuun, että elämä jatkuu huomennakin. Epävarmuus ja köyhyys ajavat ihmiset ruokajonoihin, jotka ovat häpeä Suomelle. Jokaisen itsenäisen valtion pitäisi pystyä takaamaan kansalaisilleen työ ja toimeentulo, Lee pohtii.

Työajan lyhentäminen helpottaisi osaltaan työttömyyttä. Se voisi merkitä paitsi työajan leikkausta, myös sitä, että huonoimmassa työkunnossa olevat päästettäisiin eläkkeelle.

– Yhteiskunta kiusaa työvelvoitteella ihmisiä, jotka ovat lähes sataprosenttisesti invalideja tai muuten pysyvästi työkyvyttömiä. Heidät tulisi vapauttaa tästä taakasta. Työt voitaisiin paremmin osoittaa nuorille, joiden työttömyydestä olen huolissani. On vaarana, että nuorilta menee usko yhteiskuntaan. Vaikutukset nuorten elämään ja asenteisiin voivat olla pysyviä.

IMG_6874

Elämä on tarjonnut David Leelle ylä- ja alamäkiä. Vaikka vastoinkäymiset ovat välillä tuntuneet loputtomilta, hän on taistellut tiensä takaisin sujuvaan arkeen. Lee korostaa rytmin tärkeyttä; työttömänäkin on hyvä harrastaa säännöllisesti jotakin, joka houkuttelee ihmisen kodin ulkopuolelle. Silloin paluu työelämään ei ole niin suuri haaste.

David Lee on syntynyt Helsingissä – hän on silti saanut varsin kansainvälisen kasvatuksen. Lapsena Lee näki ja koki konkreettisesti, kuinka perheen arki muovautui työelämän vaatimuksiin. Sähköinsinööriksi kouluttautunut Davidin isä työskenteli useamman jakson Iso-Britanniassa, ja perhe muutti aina hänen mukanaan.

– Varhaislapsuuden vuodet elin Iso-Britanniassa. Kävin siellä myös esikoulun. Suomessa kävin ruotsinkielistä koulua Topeliuksenkadulla. Välillä olin koulussa Kannelmäessä. Ruotsinkielistä lyseota kävin Sturenkadulla. Äidin kanssa puhuin ruotsia, isän kanssa englantia ja kavereiden kanssa suomea. Näin sain laajan kielipohjan.

Leen ensimmäinen työpaikka oli Suomi-Salama –vakuutusyhtiössä. Sen jälkeen hän suoritti varusmiespalveluksensa Dragsvikissa. Lee koki armeijakäyttäytymisen käskyineen ja huutamisineen aivopesuksi. Palveluksen loppuaika toimistotöissä sujui rauhallisesti.

Armeijan jälkeen Lee pyrki sisustusarkkitehtilinjalle Ateneumiin, mutta joutui niukasti karsituksi. Sen jälkeen hän sai töitä Karttakeskuksesta.

– Olin vahtimestarina, lähettinä ja painotyöntekijänä. Myin karttoja Pohjoisesplanadilla. Avustin tuotesuunnittelijaa, joka vastasi esitteistä, kansikuvista ja messuosastoista. Hän kiinnostui kyvyistäni ja opiskelin vuoden verran mainosalaa työn ohessa. Tein sitä työtä Karttakeskuksessa yli 10 vuotta.

david taulut

– Puhun samaa kieltä kissojen ja koirien kanssa, naurahtaa David Lee. Luova työskentely on ollut hänelle mieluista. Lee on maalannut runsaasti eläinaiheisia tauluja ja esitellyt niitä näyttelyissä.

Työ kuormitti David Leetä niin, että burn out iski ja hän irtisanoutui. Seuraavan vuoden aikana Lee hyödynsi luovuuttaan piirtämällä sekä maalaamalla eläinaiheisia tauluja.  Se oli myös tapa purkaa stressiä. Lee piti näyttelyitä julkisissa tiloissa ja myi teoksiaan.

Seuraavina vuosina Leen työtilanne vaihteli suhdanteiden mukaan. Välillä hän teki useita töitä päällekkäin, toisinaan töitä ei ollut lainkaan. Hän muun muassa opetti painotekniikkaa, hoiti arkistoja ja teki töitä jopa krematoriossa.

– Helsingin Työttömiin (nyk. Helsingin Työkanava) sain ensikosketuksen, kun se toimi Tennispalatsissa. Näin mainoksen ja tulin toimistolle, ja tapasin Pirkko Kycklingin. Pidin näyttelyn HeTyn tiloissa.  Opetin ryhmissä mainostekstausta ja maalausta. Oli fantastista jakaa omia tietojaan ja taitojaan toisille. Samankaltaista työtä jatkoin Tietopaja Mesta ry:ssä Albertinkadulla.

Lee hakeutui Helsingin kaupungin vuorovaikutuskoulutukseen, joka antoi valmiuksia ryhmien vetämiseen. Sitä seurasi niin töitä kuin työttömyyttä.

– Minulle oli tärkeää löytää rytmi päivilleni, jotta aika ei kuluisi kotona makoillessa. Kävin kirjastossa päivittäin lukemassa lehtiä ja käyttämässä tietokonetta. Näin valmiudet työelämään säilyivät paremmin. Äitini poismeno oli myös raskasta aikaa, negatiivisuutta tuntui tulevan joka puolelta.

– Työvoimatoimistossa yhteyshenkilöni oli kokenut samoja asioita ja se kevensi tuntemuksia. Hänen avullaan pääsin Uusix-verstaalle kouluttajaksi. Vedin kulttuurien välistä viestintää, taideopetusta ja mainostekstausta. Projekti päihdehuollon asiakkaiden parissa oli vaativaa aikaa. Sittemmin pääsin Horisontti ry:hyn vapaaehtoiseksi ja työllistetyksi. Opetin kieliä, pidin kirpputoria ja vedin jopa yhden atk-kurssin ennen kuin jäin jälleen työttömäksi.

IMG_6864

David Lee arvioi, että mielenosoitukset ja marssit ovat mennyttä aikaa. Nykyisin keskustelut ja jopa päätökset tapahtuvat sosiaalisessa mediassa. Some-maailman vahvuus tulee huomioida myös työttömien toimintojen markkinoinnissa.

Jatkoa miettiessään Lee muisti HeTyn ja vieraili uudessa paikassa Nokiantiellä. Hän kohtasi jälleen Kycklingin, mutta myös puheenjohtaja Maija Makkosen ja toiminnanjohtaja Anna-Maria Kantolan. Lämmin vastaanotto sai Leen uskomaan, että siinä on hänen tulevaisuutensa.

HeTylle Lee ideoi perjantairetket ja uutisryhmän. Hän hoiti hetken kirjastoa ja veti kuvataideryhmää. Sitten tuli Maali-hanke, jonka alaisuuteen ryhmät siirrettiin. Leen avuksi tulivat Sari Dvoracek ja joukko muita innostuneita ihmisiä.

– Ilman heidän apuaan tulokset eivät olisi näin hyviä. Olemme saaneet ryhmät aktiivisiksi ja ihmiset mukaan matalan kynnyksen periaatteella.

HeTyn toimintaa David Lee pitää tärkeänä ja tarkoituksenmukaisena. Kaikki asiat vaativat pientä ravistelua, jotta pysyy ajan mukana. Lee mainitsee muun muassa markkinoinnin tärkeyden. Se on kipupiste, joka korostuu entistä enemmän sosiaalisen median vahvistuessa.

– On tärkeää, että voi uudistua ja erottua joukosta. Meidän on tarjottava enemmän toimintaa nuorille työttömille. Ikuinen kysymys on raha. On vaikeaa ylläpitää toimintoja pienellä budjetilla – toiminnanjohtajan ja puheenjohtajan taakka on varmasti raskas.

IMG_6866

Helsingin Työkanavan koulutuskeskus toimii Katajanokalla maailmanpyörän vieressä. Vaikka paikka on keskeinen, se ei riitä. Lee kohtaa edelleenkin ihmisiä, jotka eivät tiedä, mikä HeTy on – vaikka yhdistys on ollut olemassa jo 25 vuotta. Siksi markkinointia on tehostettava.

HeTyssä on onnistuttu hienosti tavoitteissa niukoillakin määrärahoilla. Ryhmät ovat aktiivisia ja vetävät hyvin väkeä, ajankohtaisia kuulumisia on kuultu useilta asiantuntijoilta viikkovierailuilla. Lee toivoo, että rahoitus järjestyisi tulevaisuudessa varmemmin, jotta toiminta ei olisi joka vuosi vaakalaudalla.

– Epävarmuus heijastuu jokaiseen ihmiseen. On vaikea keskittyä tekemisiin, jos ei tiedä tulevaisuutta.

Heinäkuussa lomaileva ja elokuusta alkaen eläkepäivistä nauttiva David Lee on toiminut HeTyssä muun muassa kuoron vetäjänä, ja hän aikoo ylläpitää lauluharrastusta jatkossakin. Leelle läheistä on myös luonnossa ja metsissä vaeltelu. Yhtenä haaveena on ruskamatka Lappiin.

– Eläkkeelle jääminen tuo mieleen paljon muistoja. Mitä työ on antanut, mitä olen saanut? Olen saanut paljon. Olen tyytyväinen myös epäonnistumisiin – ne ovat osa elämää, Lee korostaa. (teksti ja kuvat: Heikki Merihaara)

IMG_6894

–  HeTyssä asiat ovat hyvällä mallilla. Puu kasvaa ja tuottaa satoa. Siitä on hyvä jatkaa. Ihminen tekee vain sen, mihin hän pystyy, tuleva eläkeläinen David Lee tuumaa.

 

Kumppanuustalo Hanna kulttuurikyläily­kohteena

Hannan piha1

Kumppanuustalo Hannan viihtyisä sisäpiha. (Kuva: Kumppanuustalo Hannan arkisto)

Uutena ryhmänä Helsingin Työkanava HeTy ry:ssä aloittaa kulttuurikyläily. Tarkoituksena on tehdä vierailuja kiinnostaviin järjestöihin, yhdistyksiin ja yrityksiin.

Ensimmäisenä vierailukohteena on Kumppanuustalo Hanna Alppilassa. Ohjelmassa on talon ja toiminnan esittelyä, myyntipisteessä on pientä purtavaa.

Hannassa voi harrastaa, tavata ihmisiä, työllistyä, toimia vapaaehtoisena tai viettää vapaa-aikaa. Tarjolla on harrastajaryhmiä, tietotekniikkaopastusta, taidenäyttelyitä, ruokailuja, retkiä, kursseja ja teemapäiviä.

Talo on tarkoitettu kaikille helsinkiläisille ja sen toiminta on kävijöille maksutonta tai omakustannushintaista.  Hannan omistaa Helsingin kaupunki ja toimintaa koordinoi Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala. Hannan kumppaneina ovat Helsingin asukkaat, järjestöt, oppilaitokset ja viranomaiset.

HeTyn kulttuurikyläilyt käynnistyvät kesäkuussa (28.6. vielä avoin) ja toimintaa on tarkoitus jatkaa syyskaudella.

Kulttuurikyläily Kumppanuustalo Hannaan (Sturenkatu 12) to 21.6. klo 10–12. Lähtö HeTystä (Katajanokanlaituri 4, K6, 2. krs)  klo 10. Tapahtuma on maksuton ja avoin kaikille. Järjestäjinä Maali-hanke – Matala Kynnys sekä Helsingin Työkanava HeTy ry. 

 

Bussikiertue vähimmäistoimeen­tulon puolesta

IMG_20180425_173932-1024x575-624x350

Ainutlaatuinen, köyhyydenvastainen eurooppalainen bussikiertue ulottuu kesäkuussa Suomeen. EMIN-busseja (European Minimum Income Network) on kaksi ja ne kiertävät 32:ssa Euroopan maassa.

Bussin määränpäänä Helsingissä on Senaatintori. Kansalaiset voivat keskustella bussissa vähimmäistoimeentulosta ja perusturvasta. Paikalla on myös Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston EAPN-Finin aktiiveja.

Halutessaan kävijät voivat allekirjoittaa Takuutulo-kansalaisaloitteen, jonka tavoitteena on parantaa perusturvaa.

Ohjelmassa on muun muassa sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Sanna Vesikansan tervehdys, Heikin Aktiivimalli –teatteriesitys, musiikkia Rap Mummo Eilalta sekä Mikko Perkoilalta sekä kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluodon tervehdys.

Yhteiskuva otetaan klo 17.

EMIN-bussikiertue Senaatintorilla 13.6. klo 11-18. Lisätiedot. www.eapn.fi sekä www.eminbus.eu

HeTy kahvittajana Tuomiokirkon kryptassa

Helsingin tuomiokirkon kesäkahvilaa Café Kryptaa ylläpitävät seurakunnan yhteistyökumppanit vaihtuvin vuoroin tukeakseen omaa toimintaansa.
Viikolla 24 eli 11. –17. kesäkuuta kahvitusvuoro on Helsingin Työkanava HeTy ry:llä. Kryptassa on myytävänä makeaa ja suolaista pikkusyötävää kahvin tai muun juotavan kera. Ostetut herkut voi nauttia pöydän ääressä kryptan rauhallisessa ilmapiirissä.
Kryptaan pääsee Kirkkokatu 18:n kohdalta tai hissillä Tuomiokirkon kirkkosalista. Krypta on esteetön. Kahvila on avoinna ma–la klo 11–17 sekä su klo 12–17.
Tervetuloa!

Helmessä tuoksuivat bibimbap ja korealaiset kasvisherkut

IMG_6756

Panku Kim ohjeistaa kokkausryhmää korealaisen ruoan pariin Helmen keittiössä. 

Kesäkurpitsaa, porkkanoita, sipulia, sieniä, naudanlihaa ja paljon muita ainesosia on listalla, kun Monikulttuurinen keittiö –ryhmä valmistaa korealaista ruokaa Mielenterveysyhdistys Helmen keittiössä nostalgisessa puutalossa Pasilassa.

Ryhmä perehtyy korealaisen keittiön saloihin Panku Kimin johdolla. Iltapäivä sujuu uusien työskentelytapojen, mausteiden ja herkullisten tuoksujen parissa. Pohjaksi työskentelylle Kim jakaa kopiot bibimbapin reseptistä.

IMG_6757

Naudanliha suikaloidaan tasaiseksi bibimbapiin.

-Ohjeessa mainittu siitakesieni on niin kallista, että korvaamme sen herkkusienillä, Kim huomauttaa.

Ulkokengät vaihtuvat jo taloon tullessa sisäkenkiin ja vaatteet suojataan esiliinoilla. Hygieenisyys on tärkeää ja kädet pestään moneen kertaan kokkauksen edetessä.

IMG_6783

Kim siirtää paistinpannulla kypsyneet kasvikset lautaselle.

Työnjako sujuu vaivattomasti ja astiat alkavat täyttyä siivutetuilla tai suikaloiduilla kasviksilla. Kim korostaa huolellista työskentelyä. Niinpä kasvikset pilkotaan tasamuotoisiksi ja ohuiksi – näin ne imevät parhaiten maut itseensä. Kim pilkkoo itse naudanlihan bibimbapiin soveltuvaksi.

IMG_6775

Salaperäinen mauste on pienenpienessä pullossa.

Mausteita tulee niin kastikkeisiin, tahnoihin kuin suoraan ainesosiin. Soijan, seesamiöljyn, valkosipulin, mustapippurin ja salaisen nestemäisen maustetiivisteen aromit täyttävät ilman viimeistään silloin, kun ruoat kypsentyvät liedellä. Puuroriisi pestään kolmeen kertaan ennen kypsentämistä.

IMG_6767

Riisinjyvät muuttavat olemustaan kolmessa pesussa ennen painekattilakypsennystä.

-Riisistä tulee esiin eri värejä, kun se aukeaa pesussa. Kypsentäminen tapahtuu painekattilassa merilevän ja suolan kera, Kim neuvoo ja pyytää jakoavainta löysätäkseen painekattilan venttiiliä.

Välillä kokit hörppivät kahvia saaden lisäpotkua aterian tekoon. Kun ruoat alkavat valmistua, osallistujille selviää korealaisen aterian luonne. Pöytä täyttyy useista kipoista, joissa kussakin on tiettyä ainesosaa. Kastike- ja maustekulhot täydentävät kokonaisuuden.

IMG_6799

Kelmuilla peitetyt lämpimät ruoat saapuvat pöytään. Kaikki osallistuvat kattauksen viimeistelyyn. Kim tekee valmiit annokset lautasille.

Kim huolehtii ruoan asettelusta lautasille. Jokainen saa eteensä värien ja makujen ilotulituksen. Naudanlihan ja kasvisten päälle asetetaan paistettu kanamuna, nokare korealaista tahnaa, maustekastiketta sekä seesaminsiemeniä.

-Parhaita ruokia, mitä täällä on tehty, osallistujat ylistävät ja syövät itsensä kylläisiksi.

IMG_6815

Opettaja Panku Kim ja ahkerat oppilaat esittelevät ensimmäistä valmista annosta.

Korealaiset syövät Kimin mukaan bibimbapia lounaalla tai illallisella ja erilaisten juhlien yhteydessä. Korealainen ruoka on vahvasti maustettua ja terveellistä. Siinä käytetään paljon kasviksia. Leipää Koreassa syödään vähän.

-Ihmiset kerääntyvät yhteen ruokaillessaan. Se on vahvasti sosiaalinen tapahtuma, Kim toteaa.

IMG_6817

Bibimbap on yhdistelmä kasviksia, naudanlihaa ja gochujang-chilitahnaa. Paistettu kananmuna kruunaa annoksen.

Kim muutti Suomeen vuonna 2000. Hänellä on monipuolinen ravintola-alan koulutus. Kim on toiminut muun muassa sushimestarina Stockmannilla sekä Finnairin Japanin-lennoilla. Olkapäävamman vuoksi hän joutui jättämään keittiötyön. Ruoanlaitto on silti säilynyt hänellä vahvana ja mieluisana harrastuksena.

Kimin oma korealainen suosikkiruoka on grillattu porsaankylki eli samgyeopsal. Suomalaista ruoista hän nostaa suosikikseen lohikeiton.

IMG_6755

Panku Kim on ollut keittiöalan ammattilaisena muun muassa Stockmannilla ja Finnairin Japanin-lennoilla.

Maali-hanke – Matala Kynnys, Helsingin Työkanava HeTy ry ja Mielenterveysyhdistys Helmi ry aloittivat Monikulttuurinen keittiö –toiminnan runsas vuosi sitten. Ideana on tutustuttaa osallistujat kerran kuukaudessa jonkun maan ruokakulttuuriin.

IMG_6740

Monikulttuurinen keittiö kokoontuu Mielenterveysyhdistys Helmen idyllisessä puutalossa Länsi-Pasilassa kerran kuukaudessa.

– Vetäjinä on aina ulkomaalaistaustaisia henkilöitä, jotka esittelevät oman maansa ruokia. Osallistujia on yleensä ollut 8–10. Ihmiset tykkäävät kokata yhdessä. Fiilis on aina loistava, ylistää Helmen keittiötyön ohjaaja Marita Hardén.

-Noin ihanan iloisen miehen ottaisin tänne mielelläni toistekin, Hardén huudahtaa kiittäessään ja halatessaan Kimiä.

Hyvän suosion saaneen Monikulttuurisen keittiön toiminta jatkuu jälleen syksyllä. (HM)

  • Korealainen ruoka on kehittynyt Korean niemimaalla ja eroaa japanilaisesta ruoasta. Koreassa korostuu makujen vahvuus, kuten tulisuus. Japanilaisessa ruoassa suolainen ja makea maku tuntuvat kielessä paremmin.
  • Tyypillinen korealainen ruokapöytä täyttyy lukuisista astioista, joissa on aterian eri ainesosia ja runsaasti pieniä kippoja, joissa on kastikkeita ja tahnoja. Niissä hyödynnetään etenkin soijaa sekä seesamiöljyä. Merilevällä on iso merkitys korealaisessa keittiössä. Illallinen koostuu yleensä riisistä, keitosta, 2–3 pääruoasta sekä kasvislisukkeista.
  • Kimchi on Korean kansallisruoka. Se on hapatettua ja voimakkaasti maustettua kiinankaalia. Sitä nautitaan sellaisenaan sekä erilaisten ruokien lisukkeena. Muita tunnettuja korealaisruokia ovat bulgogi, kalbi, muyeok-guk, japchae, kimbap ja bibimbap.

 

Työttömien yhdistykset huolissaan julkispalvelujen yksityistämisestä

IMG_6662

– Sote-uudistuksessa on oltava tarkkana, ettei tule isompia vahinkoja kuin hallitus on suunnitellut, oikeustieteen tohtori Pentti Arajärvi tokaisee.

Sote- ja maakuntauudistus kaikkine sivujuonteineen on monelle yhä hepreaa. Sillä on vaikutuksensa myös työvoimapalveluihin. Uudistus tähtää TE-palvelujen yksityistämiseen, ja asiaa on puitu myös Helsingin Työkanava HeTy ry:n tapahtumissa.

Asiaan saatiin oikeustieteen tohtori Pentti Arajärven näkökulma 28. toukokuuta. Hän keskittyi alustuksessaan nimenomaan työvoimapalveluihin, joita ollaan siirtämässä maakunnille. Jatkossa niitä kutsutaan kasvupalveluiksi.

– Ilmeisesti ajatuksena on, että työllisyystoimet yrityksissä ja elinkeinoelämässä palvelevat talouden kasvua. Tämä on sitä uussalakieltä, jota julkisen vallan kaikkiin toimiin yritetään ujuttaa. Palvelujen virallisesta nimestä ei välttämättä enää näe, mistä on kysymys, Arajärvi pohtii.

Jos maakuntauudistus toteutuu, työvoimapalvelut siirtyvät maakuntien alaisuuteen vuoden 2019 aikana. Ja maakunnat siirtävät edelleen osan toimista yksityisille. Se johtaa väistämättä päätöksentekojärjestelmien säätämiseen.

Arajärvi korostaa, että perustuslakisäädöksellä määritellään, millä edellytyksillä julkisia tehtäviä voidaan antaa yksityisille. Tästä on myös kyse sote-uudistuksessa.

Aiempi hallituksen esitys perustui liian laajaan yksityistämiseen ja esitys kaatui. Perustuslakivaliokunta on jälleen tekemässä uutta esitystä. Arajärvi on ollut viidesti asiantuntijana kuultavana perustuslakivaliokunnassa – se osaltaan kertoo uudistuksen hankaluudesta.

IMG_6664

– Erilaisten karenssien määrääminen on muun muassa toimi, jota ei voida siirtää yksityisille, mainitsee Pentti Arajärvi.

Työvoimapalvelutehtävät voidaan jakaa julkisiin hallintotehtäviin sekä palvelutehtäviin. Ensin mainitut kuuluvat jatkossakin viranomaisille, jotka käyttävät päätösvaltaa. Palvelutehtävät voidaan kuitenkin tulevaisuudessa siirtää yritysten tai järjestöjen – esimerkiksi ammattiliittojen – tehtäväksi.

– Jos palvelu yksityistetään, muutos ei saa vaarantaa kansalaisten perusoikeuksia eikä heidän asemansa saa huonontua. Yksityispalvelujen on oltava puolueetonta siinä missä viranomaistenkin. Kyse on lähinnä avustavista ja täydentävistä tehtävistä, joilla lisätään tehokkuutta.

Yhteiskunnan on taattava sekä oikeusturva että hyvä hallinto. Jos yksityinen taho ottaa vastuun työvoimapalveluista, taholla on oltava riittävä pätevyys palvelun ylläpitämiseen. Kansalaisten on voitava luottaa yksityisiin siinä missä viranomaisiinkin. Tämä tarkoittaa sekä tietotaitoa että taloudellisia valmiuksia.

Vaikka byrokratia-sana nostaa monella niskavillat pystyyn, Arajärvi lausui muutaman sanan byrokratian tarpeellisuudesta.

– Ellei viranomaisilla ole mitään menettelytapoja asioiden käsittelemiseksi, on vaikea taata ihmisten samanlaista kohtelua samanlaisissa tapauksissa. Tietty määrä byrokratiaa tarvitaan mielivallan poistamiseksi.

Oikeusturvaa on kahta lajia. Ennakollisessa pyritään etukäteen päätöstä tehdessä varmistamaan ratkaisujen oikeellisuus. Jälkikäteisessä oikeusturvassa taataan mahdollisuus hakea muutosta päätökseen tuomioistuimesta tai muulta taholta, esimerkiksi työvoimakysymyksissä sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalta. Kansalainen voi lisäksi tietyissä asioissa valittaa vakuutusoikeuteen tai kannella oikeusasiamiehelle.

Jos ja kun työvoimapalveluja yksityistetään, vastuutahoilla on velvollisuus tarjota palvelua sekä suomeksi että ruotsiksi ja toisinaan myös saameksi. Maahanmuuttajilla on yhtä lailla tietyissä tilanteissa oikeus tulkkipalveluihin.

Julkisen vallan velvollisuus on edistää työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Se ei takaa työpaikkaa jokaiselle. Työttömältä edellytetään lisäksi aktiivisia työllistymistoimia.

– En halua yhtään puolustella aktiivimallia. Viimeisimmän havainnon mukaan työantajat ovat alkaneet tehdä pieniä paketteja, joilla täytetään aktiivimallin ehto työllisyysturvan takaamiseksi. Työnantajat eivät edes pyri työllistämään ihmisiä pysyvästi, kritisoi Arajärvi.

IMG_6623

– Kun palveluja siirtyy yksityisille, järjestelmä on huomattavasti korruptioalttiimpi, Pentti Arajärvi arvioi.

Lakimuutos aiheuttaa huolta työttömien yhdistyksissä. Arajärvi toteaa, että periaatteessa työttömien yhdistykset voivat toimia työvoimapalvelujen tuottamiseksi jatkossa samaan tapaan kuin nytkin. Asia riippuu maakuntatasolla tehtävistä päätöksistä.

– Kunnat ovat tähän asti tukeneet yhdistyksiä. Kun vastuu siirtyy maakunnille, riittävätkö niiden intressit saman jatkamiseen? On haasteellista osallistua kilpailutuksiin – palveluntarjoajat ovat jatkossa samalla viivalla.

Pitkäaikaistyöttömien työllistämistä on nyt tuettu sekä valtion että kunnan / kaupungin varoilla. Jatkossa tämä voi muuttua radikaalisti.

– Jos maakunta vastaa jatkossa kuluista, Helsingin kaupungin laskelmissa lienee yhdentekevää, ovatko ihmiset töissä vai työttöminä. Toki kuntien tulee muistaa, että työllistyvä ihminen maksaa enemmän veroja kuin työtön. Se puoltaa työmarkkinatuen rahoittamista, Arajärvi pohtii. (HM)

Työllisyyspalvelujen yksityistäminen ei juurikaan herätä luottamusta

_MG_3246

Paneelikeskustelua TE-palvelujen yksityistämisestä kävivät Jukka Haapakoski, Mari Ahonen-Walker, Raisa Lehtomäki ja Alli Tiensuu. Tilaisuus pidettiin HeTyn lounaskahvilassa Katajanokalla. (kuva: Jarmo Laakso)

Hallituksen kaavailut TE-palvelujen siirtämisestä yksityissektorin hoidettavaksi osana kasvupalvelulakia oli kuumana keskustelunaiheena työttömiä edustavien järjestöjen kutsumassa paneelissa Katajanokalla 21. toukokuuta.

Kaikki paneelikeskusteluun osallistujat eli Työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, Valtakunnallisen Työpajayhdistyksen TPY:n toiminnanjohtaja Mari Ahonen-Walker, Joukkovoima-verkoston aktivisti Raisa Lehtomäki sekä SAK:n työvoimapoliittinen asiantuntija Alli Tiensuu olivat yhtä mieltä siitä, että lakimuutos johtaa kohti huonompaa. Tätä näkökulmaa tukevat myös kokemukset maailmalta.

Keskustelijat aikovat toimia pian herättääkseen keskustelua kasvupalvelulain epäkohdista. He toivovat myös mielipiteiden esilletuloa tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa.

Tapahtuman järjestivät Työttömien Keskusjärjestö ry, Uudenmaan Työttömien Yhdistysten Aluejärjestö Uutta ry sekä Helsingin Työkanava HeTy ry. (HM)

Tiedonantaja teki laajemman jutun tapahtumasta. Se on luettavissa verkkolehdestä osoitteessa:

http://www.tiedonantaja.fi/artikkelit/hyppy-tuntemattomaan