Sulkasatoa 26.-30.10.2020

Helsingin Työkanavassa toimii kaikille avoin Sulkakynät-kirjoittamisryhmä.

Sulkakynät-ryhmä kokoontuu kerran viikossa. Kahden tunnin aikana on kaksi erillistä kirjoitussessiota sekä keskustelua kirjoittamisesta. Jokainen osallistuja voi kirjoittaa vapaasti omaa, itse valitsemaansa tekstiä.

Sulkasatoa 2020 on ryhmän järjestämä nettinäyttely 26.-30.10.2020. Viikon aikana on esillä jäsenten kirjoituksia kuluvalta syksyltä Helsingin Työkanavan nettisivuilla ja sosiaalisen median kanavissa (Facebook ja Instagram).

Tervetuloa lukemaan kirjoituksia. On sadonkorjuun aika eli Sulkasatoa!

Asiantuntijoiden suosittamia toimintatapoja koronaviruksen ehkäisyyn

Tiedot päivitetty 14.10.2020

Yleisohjeita:

  • Pese kädet aina, kun tulet kotiin tai työpaikalle ja ennen ruokailua. Kädet pitää pestä saippualla vähintään 20 sekuntia ja huudella lämpimällä vedellä. Käytä kuivaamiseen käsipaperia.
  • Julkisilla paikoilla vältä lähikontakteja ja pintojen turhaa koskettelua. Pidä muihin ihmisiin etäisyyttä mieluiten pari metriä.
  • Valtioneuvosto puoltaa periaatepäätöksellään THL:n kasvomaskisuositusta. Kasvomaskin asianmukainen käyttö voi vähentää tartuntoja estämällä pisaroiden leviämistä ympäristöön.
  • Yski ja aivasta paperiin tai hihaan. 
  • Älä koskettele silmiä, suuta tai nenää, paitsi jos olet juuri pessyt ja desinfioinut kätesi.
  • Ei kättelyä.
  • Yli 50 henkilön yleisötilaisuuksia voidaan lokakuussa järjestää sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa THL:n turvallisuussuositukset huomioiden.
  • Ohjeessa kehotetaan mm. huolehtimaan hygieniasta tarkasti ja ylläpitämään 1–2 metrin pituiset turvavälit tarvittaessa henkilömäärää rajaamalla. Henkilömääriä rajoittamalla ja sekoittumista välttämällä voidaan vähentää altistuneiden määrää, mikäli osallistujien joukossa todettaisiin koronavirustartunta.
  • Lähikontaktien vähentäminen on nyt tärkeää myös terveille ihmisille, koska siten hidastetaan epidemian leviämistä.
  • Lataa puhelimeesi Koronavilkku-sovellus.
Kasvomaskin käyttösuositus koskien kaikkia yli 15-vuotiaita:
  • Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä suosittelee nyt kasvomaskien käyttöä laajasti kaikille työpaikoille. Maskeja olisi suositeltavaa käyttää erityisesti tilanteissa, joissa ihmiset tapaavat laajemmin toisiaan, esimerkiksi taukohuoneissa ja kokouksissa. Maskia suositellaan erityisesti, kun turvavälejä, vuorottelua, hygienia- ja turvallisuusjärjestelyjä ei pystytä toteuttamaan.
  • Joukkoliikenteessä
  • Julkisissa tilaisuuksissa ja tiloissa, kuten kaupoissa ja pankeissa
  • Kaupungin palveluissa, kuten kirjastoissa, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä kulttuuripalveluissa
  • Toisen asteen oppilaitoksissa, mukaan lukien lukiot, ja korkeakouluissa
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä potilas- ja asiakastyössä
  • Koronavirustestiin hakeuduttaessa ja ennen tuloksen saamista, mikäli on välttämätön syy liikkua ulkona
  • Riskialueelta Suomeen saavuttaessa ja siirryttäessä maahantulopisteeltä karanteeniin tai jos karanteenin aikana on välttämätön syy liikkua ulkona.
  • Muissa tilanteissa, joissa lähikontaktin välttäminen ei ole mahdollista.

Työ

  • Töihin ei saa mennä sairaana, vaikka oireet olisivat vain lieviä.
  • Etätyötä suositaan niissä tehtävissä, joissa sen tekeminen on työtehtävät huomioon ottaen mahdollista. Lisäksi edistetään työjärjestelyitä, joilla vähennetään lähikontakteja ja muita riskitekijöitä työpaikoilla.
  • Pese kädet vähintään 20 sekuntia saippualla, kun tulet töihin.
  • Vähennä kokousten järjestämistä ja korvaa niitä video- ja puhelinneuvotteluilla. Siirrä tulevaisuuteen seminaarit, jotka eivät ole välttämättömiä.
  • Älä vie sairasta lasta päivähoitoon.
  • Käytä maskia.

Julkinen liikenne ja matkustaminen

  • Maskeja suositellaan joukkoliikenteessä.
  • Jos sairastat flunssaa, vältä julkisia liikennevälineitä. Julkisessa liikenteessä huolehdi siitä, että yskit tai aivastat paperiliinaan tai hihaan.
  • Vältä tungosta ajoittamalla liikkumisesi ruuhka-aikojen ulkopuolelle. Pahin ruuhka Helsingin seudun lähijunissa, metrossa, busseissa ja raitiovaunuissa on arkipäivisin aamulla klo 7–9 aamulla ja iltapäivällä noin klo 15.30–18.
  • Voimassa ovat valtakunnalliset suositukset ja rajoitukset, kuten tarpeettoman matkustamisen välttäminen muualle kuin maihin, joiden osalta matkustusrajoituksista on luovuttu. Kotimaassa voi matkailla, kun noudattaa koronavirukseen liittyviä terveys- ja turvallisuusohjeita. Sairaana tulee välttää kaikkea matkustamista.

Kaupassa

  • Kaupassa voi käydä tarpeen mukaan, mutta ostoskeskuksissa ei ole viisasta viettää aikaa. Jos sinulla on flunssan oireita, älä mene kauppaan vaan hyödynnä verkkokauppaa ja kotiinkuljetuspalveluja.
  • Pese kätesi ennen kauppaan menoa.
  • Käytä maskia
  • Vältä läheistä kontaktia muihin asiakkaisiin tai kaupan henkilökuntaan.
  • Ajoita kaupassakäyntisi mahdollisuuksien mukaan ruuhka-aikojen ulkopuolelle. Eniten väkeä kaupoissa on lounasaikaan sekä työajan jälkeen.
  • Jos yskittää tai aivastuttaa, muista edellä mainittu oikea suojaustekniikka.
  • Varaa kotiin ruokaa, mutta älä hamstraa.

Kotona

  • Pese kädet aina tultuasi ulkoa sisään, ennen ruokailua, WC-käynnin tai vaipanvaihdon jälkeen, niistämisen, yskimisen tai aivastamisen jälkeen tai jos olet koskenut samoja pintoja kuin flunssainen henkilö.
  • Jos perheessäsi on flunssaa, voit tehostaa kodin siivousta pyyhkimällä pöytäpinnat, ovenkahvat, valokatkaisijat ja yhteiskäytössä olevat tietokonenäppäimet ja kaukosäätimet yleispuhdistusaineilla.
  • Laita ainakin keittiöön esille talouspaperia käsien kuivausta varten. Varaa jokaiselle perheenjäsenelle oma käsipyyhe. Pese puhdistusliinat ja pyyhkeet 60 asteessa.

Haavoittuvien ryhmien suojelu

  • Pidä yhteyttä läheisiisi. Lähikontakteissa on kuitenkin hyvä noudattaa edelleen pidättyvää linjaa ja käyttää yksilöllistä harkintaa.
  • Vierailujen rajoitukset sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä: Suositellaan tapaamista ulkona, jos mahdollista. Sisällä vierailijoiden määrää rajoitettu. Vierailuja yhteisissä tiloissa ei sallita. Tarkempaa tietoa yksiköiden vierailukäytännöistä löytyy näiden verkkosivuilta.

Jos sairastut

  • Jos epäilet koronavirustartuntaa, ota yhteyttä oman kuntasi terveydenhuoltoon puhelimitse. Sieltä sinut ohjataan tarvittaessa testeihin. Voit myös tehdä oirearvion Omaolo-palvelussa.
  • On tärkeää, että kaikki koronavirusepäilyt tutkitaan laboratoriotestillä. Tee oireiden arviointi Omaolo-palvelussa tai ota yhteyttä terveydenhuoltoon.
  • Omaolo-palvelun palautteessa saat ohjeet testiin hakeutumisesta ja tiedon siitä, kuinka kiireellisesti sinun kannattaa hakeutua hoitoon. 
  • Jos sinulla todetaan koronavirusinfektio, on tärkeää selvittää mistä olet saanut tartunnan ja ketkä ovat mahdollisesti saaneet sinulta tartunnan. Tätä jäljitystyötä tehdään jatkotartuntojen tunnistamiseksi ja epidemian leviämisen estämiseksi.
  • Jos sinulla on vakavia oireita kuten hengenahdistusta tai korkea kuume, ota suoraan yhteys terveyskeskukseen tai päivystykseen.
  • Helsinkiläiset voivat soittaa erityiseen koronavirusneuvontaan 09 310 10024 (arkisin klo 7-20). Iltaisin kello 20 jälkeen ja viikonloppuisin helsinkiläisiä neuvoo Päivystysapu, p. 116 117.

(Lähteet Valtioneuvosto, THL ja HS)

Linkkejä:

THL ajankohtaista koronaviruksesta:  https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19

Valtioneuvoston rajoitukset ja suositukset: https://valtioneuvosto.fi/tietoa-koronaviruksesta/rajoitukset-ja-suositukset

World Health Organization Coronavirus disease: https://www.who.int/emergencies/diseases/novel-coronavirus-2019

Helsingin kaupungin koronavirusuutiset: https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/yleistietoa-helsingista/koronavirus/

Helsinki information about corona-virus in English: https://www.hel.fi/helsinki/en/administration/information/general/information/coronavirus

Miten toimia, jos epäilet tartuntaa: https://www.hus.fi/potilaalle/Sivut/Kuinka-toimia,-kun-ep%C3%A4ilet-koronavirustartuntaa.aspx

Uutisia Ylen sivuilla: https://yle.fi/uutiset/3-11212596

Ylen koronainfo arabiaksi, somaliksi, kurdiksi ja persiaksi: https://yle.fi/uutiset/3-11267455

Puhelinpalveluja, jos maailmantilanne ahdistaa: https://www.puheet.net/auttavat-puhelimet-suomessa/

Pidetään huolta toisistamme!

Tutustu ohjelmointiin Helsingin Työkanavassa

Ohjelmoinnin osaaminen on työmarkkinoilla kovaa valuuttaa.

Ohjelmoinnin tutustumiskurssi.

  • Lähdemme liikkeelle aivan alkeista, joten aikaisempaa kokemusta ohjelmoinnista ei tarvita, toki siitä on hyötyä.
  • Ohjelmointia voi oppia, vaikka matematiikka ja logiikka eivät olisi vahvimpia osaamisalueitasi.
  • Ohjelmointikieleksi olemme valinneet Pythonin, joka on helppo ja looginen sekä sopii aloittelijalle.
  • Ryhmälle on tulossa oma Facebook ryhmä.
  • Työskentelemme ryhmänä toinen toistaan neuvoen ja tukien.
  • Kokoonnumme 2 kertaa viikossa tiistaisin ja torstaisin klo 13.

Vapaa pääsy ja kurssi on maksuton. Tervetuloa!

Helsingin Työkanava, Katajanokanlaituri 4, 2krs.

Työluuri –vertaistukea työttömälle

Olen viime päivinä törmännyt useita kertoja sosiaalisessa mediassa Työluurin ilmoituksiin. ”Työluuri avataan la 9.5. klo 13. Soita vertaiselle, joka haluaa kuulla huoliasi. Voit purnata ja puhua sydämesi kyllyydestä työttömyyteen, lomautukseen, toimeentuloon ym. arkiseen huoleen liittyen. Olemme Sinua varten!” Mistähän on kyse? Mistä idea on saanut alkunsa? Päätän ottaa yhteyttä Jaana Saikkoseen, ViisNollaTuki ry:n perustajajäseneen ja yhteen Työluuripalvelun järjestäjistä.

Hei Jaana. Haluaisitko kertoa, miten idea Työluurista syntyi?

Jaana Saikkonen: Työluuri on Feeniks-hankkeen, SAK:n ja Työttömien Keskusjärjestön sekä ViisNollaTuki ry:n yhteinen hanke koronan takia lomautetuille ja irtisanotuille henkilöille. Hanke alkoi maaliskuun puolen välin tietämissä. Feeniks-hankkeen Miikka Vuorinen, soitti ja kysyi olisimmeko halukkaita liittymään joukkoon. Olemme olleet mukana alusta saakka. Aihe on juuri ViisNollaTuen ”ominta”, joten päätös syntyi saman tien. ViisNollaTuki on ollut mukana kehittämässä mm. koulutusmateriaalin valmistelua, vapaaehtoisten haastattelua ja koulutusta sekä hankkeen markkinointia. Lisäksi olemme vapaaehtoisina vastaamassa Työluurin puheluihin. Olemme myös reilulle 40:lle vapaaehtoiselle tukena antaen vertaistuellista työnohjausta.

Työttömyys näyttää räjähtävän käsiin. Lomautettuna tai työttömänä koronan takia on jo yli 300 000 ihmistä Suomessa. Työluuri on ollut avoinna kohta viikon. Miten tilanne tulee esiin puheluissa?

JS: Päällimmäisenä on ihmisten arjen huoli ja hätä toimentulosta, rahojen riittämättömyydestä. Myös TE-toimiston, työttömyyskassojen ja Kelan pitkät käsittelyajat huolestuttavat. Osa on hämmentynyt ja ihmeissään, kuinka tällaista voi käydä. Omat tunnetilat on myös vahvasti esillä. Huoli koronan vaikutuksista läheisiin. Hyvin inhimillisiä ja tavallisia asioita käydään läpi. Puhelut ovat luottamuksellisia ja anonyymejä.

Näyttää siltä, että osa ihmisistä on joutunut työttömäksi ensimmäistä kertaa elämässään ja täysin yllättäen… Millaisia toimia toivoisit hallitukselta tässä tilanteessa?

JS: Hallituksen jo ilmoittamat tukitoimet ovat hyvä alku ja kädenojennus oikeaan suuntaan. Tilanne kuitenkin tulee vielä huononemaan ainakin niiden ihmisten osalta, joiden lomautus jatkuu tai jotka jäävät työttömiksi. Myös yrittäjät ovat pulassa mahdollisen konkurssin tai mm. korkeiden vuokrien ja arvonlisäveron takia. Arvonlisäveroa pitäisi laskea huomattavasti sekä huolehtia, että alennus todella näkyy hinnoissa. Siten saadaan kuluttajia kuluttamaan ja yhteiskunnan pyöriä hiljalleen liikkeelle.

Yksilötasolla tulee huolehtia kaikkien ihmisten toimeentulosta, ei vain niiden, joiden toimeentuloon, työelämään korona vaikutti. Työttömiä, pienituloisia, eläkeläisiä ja sairaita… jo ennen koronaa olleita… hekin tarvitsevat saman tuen, kuin ”uudet työttömät” tai lomautetut.

Työluuri toimii osittain vapaaehtoisvoimin. Miten voi päästä vapaaehtoiseksi ja millainen koulutus vapaaehtoisille annetaan?

JS: Koulutusmateriaali käytiin yhdessä vapaaehtoisten kanssa läpi huhtikuun lopulla. Lisäksi kuultiin tarinoita henkilöiltä, jotka ovat olleet puhelintyössä asiakaspalvelussa tai tehneet vapaaehtoisesti vertaistukipuhelimessa vuoroja aiemminkin. Olemme yrittäneet ottaa huomioon mahdollisimman laajasti kaikki elämäntilanteet. Koulutusmateriaali on päivystäjän tukena päivystysvuoron aikana. Siellä on mm. tarpeellisia nettiosoitteita, puhelinnumeroita sekä tietoa kuntien palveluista. Toistaiseksi ei ole sovittuna uutta koulutusta, mutta jos tarvetta ilmenee, niin kesäkuun alkupuoliskolle voidaan järjestää uusi koulutustilaisuus. Vapaaehtoiseksi voi ilmoittautua oheisen linkin kautta: https://feenikshanke.fi/tyoluuri/

Mitä haluaisit lopuksi sanoa niille työttömille, jotka harkitsevat, soittaisivatko he Työluuriin?

JS: Murheista puhuminen vertaisen kanssa on rohkaisevaa sekä huojentavaa. Työluuri tarjoaa mahdollisuuden tulla kuulluksi. Päivystäjät ovat vertaisia, empaattisia ja kokeneita ihmisiä useista eri ammateista. Toisinaan on helpompaa puhua vieraalle ihmiselle, joka on kokenut samoja asioita, kuin omalle liian lähellä olevalle ystävälle, puolisolle, omaiselle. Vaikka ei kokisikaan mitään suurta ahdistusta tai paniikkia, niin puhumisella on tärkeä merkitys. Kokemusten jakaminen auttaa asioiden käsittelyssä. Työluurista saa myös neuvoja, apua ja ajantasaista tietoa lomautukseen sekä työttömyyteen liittyen. Päivystäjät ovat valmiina kuuntelemaan juuri Sinun huoliasi -luottamuksella.

Kiitos tekemästänne tärkeästä työstä ja hyvää kevättä!

Työluurin nettisivut: https://feenikshanke.fi/tyoluuri/

ViisNollaTuki ry:n nettisivut: http://www.viisnollatuki.fi/

Työluuri on avoinna arkisin klo 13-16, 17-20  sekä lauantaisin klo 13-16.
Työluurin puhelinnumero:  060 110 015.

Tiina Remes

Tule työkokeiluun Helsingin Työkanavaan

Etsimme työkokeilijoita Helsingin Työkanavan Evästeitä -hankkeeseen. Työkokeilussa työtön henkilö voi selvittää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojaan tai mahdollisuuksiaan palata työmarkkinoille. Työkokeilu voi kestää kuukaudesta puoleen vuoteen. Päivittäinen työaika voi olla neljästä kuuteen tuntiin sopimuksen mukaan. Työkokeilijalle ei makseta palkkaa, mutta hän on oikeutettu kulukorvaukseen 9€/päivä.

Hankkeessa parannetaan työnhaku- ja työelämävalmiuksia. Alkuhaastattelun yhteydessä laaditaan kullekin kirjallinen työ- ja opiskelusuunnitelma. Suunnitelman mukaisiin aktiviteetteihin osallistutaan työaikana. Työkokeilusta tulee sopia TE-keskuksen kanssa. Lisää tietoa työkokeilusäädöksistä:

https://www.te-palvelut.fi/te/fi/erikoissivut/kaytannot_ja_saannokset/index.html

Tarjoamme viihtyisän työyhteisön, jossa voi kokeilla seuraavia työtehtäviä:

  • erilaisten ryhmien ja -opintopiirien vetäminen
  • toimistotyö ja asiakaspalvelu
  • kirjanpito ja muut taloudellis-hallinnolliset tehtävät
  • keittiötyö: ruuanvalmistus ja leipominen
  • siivoustyö
  • kuljetus ja järjestely
  • kirjaston hoito
  • työvalmennus
  • sosiaalineuvonta
  • ICT-kouluttajan ja apukouluttajan tehtävät
  • ICT-järjestelmän ylläpitotehtävät
  • tietokoneiden huolto- ja korjaus
  • kotisivujen ja somen ylläpito, muu tiedotus ja viestintätehtävät
  • liikunnanohjaus
  • kulttuuri- ja liikuntaretkien järjestäminen
  • kieliryhmien vetäminen
  • valokuvaus- ja kuvataide-kädentaitoryhmien vetäminen
  • lisäksi tehtäviä jotka liittyvät henkilön erityisiin taitoihin ja / tai suunnitelmiin

Työkokeilijat voivat osallistua seuraaviin aktiviteetteihin sovitusti työaikana:

  • työnhakuvalmennus sekä urasuunnitteluohjaus
  • työhakemusten laadinta
  • ICT-kurssit: aloittelijoiden kurssit, A- ja AB –tutkinnot (Office2016) kuvankäsittely-, julkaisu- ja kotisivukurssit
  • englannin, ruotsin ja saksan kielen ryhmät
  • suomen kielen ryhmät maahanmuuttajille, tietokoneavusteinen suomen kielen opiskelu
  • valokuvaus-, kuvataide- ja kädentaitoryhmät
  • liikunta
  • kulttuuri- ja luontoretket
  • mahdollisuus ammatillisten osatutkintojen suorittamiseen keittiö-, siivous- ja ICT-ala

Pyrimme siihen, että jokaisella työkokeilijalla hankejakson jälkeen on ICT-perustaidot hallussaan: tekstinkäsittely, sähköpostin ja erilaisten sähköisten palveluiden käyttö ja että työkokeilijat saavat työ- tai opiskelupaikan. Jollei työpaikkaa vapailta markkinoilta tai koulutuspaikkaa järjesty, pyrimme löytämään palkkatuetun työn tai seuraavan työkokeilun, joka sopii asiakkaan suunnitelmiin ja vie häntä työllisyyspolulla eteenpäin.

Yhteystiedot:

Maija Makkonen, maija.makkonen@hety.fi

Anna-Maria Kantola, anna-maria.kantola@hety.fi

Takuusäätiö auttaa rahahuolien keskellä

takuu

Aluekoordinaattori Hanna Pievilänen kertoi Takuusäätiön palveluista HeTyn viikkovieraana. 

Yhä useampi suomalainen kamppailee oman taloutensa kanssa. Seurauksena on pahimmillaan maksuhäiriömerkintöjä ja ulosottoja. Ennen kuin asiat kärjistyvät kovin pahaksi, olisi hyvä hakea neuvoa asiantuntijoilta esimerkiksi Takuusäätiöstä.

– Toimimme koko Suomessa. Pyrimme vaikuttamaan siihen, että ihmisten rahat riittäisivät ja oma talous olisi hallinnassa. Toisaalta annamme apua heille, joilla on vaikeuksia taloutensa kanssa, kertoo Takuusäätiön aluekoordinaattori Hanna Pieviläinen.

Takuusäätiöltä saa tarvittaessa neuvoja anonyymisti esimerkiksi neuvontapuhelimen tai chatin välityksellä. Jos asiat vaativat laajempaa perehtymistä, on hyvä varata aika.

– Ihminen voi olla velkaa moniin paikkoihin, ja tilanne on kestämätön. Jos ihmisellä on säännöllisiä eläke- tai työtuloja niin, että pystyy lyhentämään pankkilainaa, meiltä voi hakea sille takausta. Tilannetta helpottaa se, että voi maksaa vain yhtä lainaa pois. Kertaluonteisiin hankintoihin pienituloiset voi hakea meiltä pienlainaa.

Takuusäätiöllä on tarjolla oppaita ja materiaaleja rahakäytön tueksi. Se kouluttaa ihmisiä jakamaan valistusta toisille. Lisäksi se pyrkii vaikuttamaan lainsäädäntöön, jotta luottomarkkinat saataisiin järkevämmiksi.

– Nyt Suomessa on aika paljon pikalainafirmoja, jotka myöntävät kalliita luottoja. Toivomme, että lainsäädäntö suojaisi kuluttajia nykyistä enemmän esimerkiksi korkokaton avulla.

Velkavaikeuksiin voi olla monia syitä, esimerkiksi avioero, työttömyys, sairastuminen tai joku muu äkillinen tilanne. Riippuvuudet voivat myös aiheuttaa vaikeuksia.

Taustalla voi olla osaamattomuutta, mutta myös asioita, joihin ihminen ei pysty aina itse vaikuttamaan.

– Asuminen on kallista, kaikille ei riitä töitä, sosiaaliturva on matala. Tällaiset yhteiskunnalliset asiat ajavat ihmisiä vaikeuksiin, Pieviläinen sanoo.

Moni sanoo, että rahahuolet hävettävät eikä niistä haluta puhua. Yksin sinnittely voi pahentaa talousvaikeuksia ja henkistä kuormaa. Pieviläinen rohkaisee ihmisiä ottamaan ajoissa yhteyttä. Asian jakaminen helpottaa oloa, ja Takuusäätiöltä saa hyviä neuvoja ja muuta tukea.

Omien tulojen ja menojen kirjaaminen voi auttaa taloustilanteen hahmottamisessa. Takuusäätiöllä on Penno-palvelu netissä; lisäksi siitä on julkaistu oppaita. Se auttaa rahankäytön suunnittelussa ja seurannassa.

Takuusäätiön aluekoordinaattori Hanna Pieviläinen oli HeTyn viikkovieraana 22. lokakuuta.

Lisätietoja: www.takuusaatio.fi

 

 

Kaveriksi kehitysvammaiselle?

IMG_7144

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Veera Hietanen esitteli hetyläisille Kehitysvammatuki 57:n toimintaa lokakuun alussa.

Kehitysvammatuki 57:n vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Veera Hietanen kertoi HeTyn viikkovierailulla muun muassa yhdistyksen historiasta sekä tukihenkilötoiminnasta. Hietasen mukaan toiminta on tarkoitettu helsinkiläisille, joilla on kehitysvamma. Tukea tarjotaan kehitysvammaisille itselleen sekä heidän perheille ja läheisilleen. Lisäksi yhdistys voi tarjota erilaisia palveluja sekä tehdä edunvalvontaa.

– Tavoitteena on edistää tasa-arvoista yhteiskuntaa ja kaikkien ihmisten mahdollisuutta toimia siinä täysivaltaisina jäseninä, Hietanen tiivistää.

Yhdistyksellä on muun muassa kerhotoimintaa, lyhytkursseja, leirejä ja erilaisia harrastustoimintoja. Ystävätupa, avoin kahvila, seniori- ja teinitoiminnat sekä erilaiset retket ja matkat kuuluvat myös ohjelmaan.

Kaveritoiminnassa muodostetaan kaveripareja, joissa toisella on kehitysvamma ja heidän parinaan on vapaaehtoisia. Kaveriparit tekevät yhdessä asioita, mistä molemmat pitävät.

– Kaveritoiminta on hyvin kysyttyä ja jonot ovat tällä hetkellä pitkät, Hietanen mainitsee.

Kaveritoiminnan vapaaehtoiset saavat asianmukaisen koulutuksen ja tukea itse toimintaan. Palkkioita tai kulukorvauksia ei makseta.

IMG_7146

– Kaveritoiminta on hyvin kysyttyä ja jonot ovat tällä hetkellä pitkät, Hietanen mainitsee.

Vekkaritoiminta on vertaistoimintaa, jossa kehitysvammaiset itse toimivat vertaisryhmien vetäjinä. Ryhmät osallistuvat erilaisiin tapahtumiin (muun muassa Maailma kylässä). Heille koulutetaan taustatukihenkilöitä, jotka antavat tarvittaessa apua.

Yhdistyksellä on myös palkattua taustatukihenkilöitä, joilla on enemmän vastuuta toiminnasta. He antavat tukea muun muassa erilaisiin ryhmiin (esimerkiksi karaoke, luonto, naisten Doris-ryhmä ym.).

Kehitysvammatuki 57:n perustajina vuonna 1957 olivat äidit, joilla oli kehitysvammainen lapsi. He halusivat parantaa lastensa asemaa yhteiskunnassa. Ajat ovat muuttuneet ja edistystä on tapahtunut huimasti.

– Yhdistyksellämme on edelleen vahva rooli edunvalvojana. Lisäksi annamme ohjausta, neuvontaa, tukityötä ja vertaistukea muun muassa kurssien virkistyspäivien ja retkien muodossa. Välillä järjestämme lapsille ja heidän sisaruksilleen ohjelmaa, jotta vanhemmat saavat hetken omaa aikaa.

Yhdistyksellä on kolme eri kotiyhteisöä, joissa on eri tavoin tuettuja asumisen paikkoja, sekä päivätoimintaa vaikeasti kehitysvammaisille.

– Pyrimme siihen, että kaikilla ihmisillä on samanlaiset mahdollisuudet asioihin, on heillä kehitysvamma tai ei, korostaa Hietanen.

Kehitysvammatuki 57:ssä on yli 750 jäsentä. Työntekijöitä palvelu- ja tukitoiminnoissa on yhteensä noin 50.

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Veera Hietanen oli HeTyn viikkovieraana 1. lokakuuta.

Lisätietoja:

https://www.kvtuki57.fi/

 

Hyviä tuloksia The Nice Work Projectista maahanmuuttajanaisille

IMG_20181008_132943

Projektipäällikkö Aino Bain kannustaa maahanmuuttajanaisia osallistumaan  Diakonissalaitoksen The Nice Work Projectiin.

Diakonissalaitoksen The Nice Work Project on tuottanut yhden toimintavuotensa aikana hyviä tuloksia. Hankkeen tavoitteena on löytää työtä tai koulutusta työttömille maahanmuuttajanaisille.

– Meillä lopettaneista asiakkaista yli 30 prosenttia on päässyt töihin, 25 prosenttia kouluun ja 20–30 prosenttia johonkin muuhun toimntaan. Toki aina on myös ihmisiä, joille ei avaudu jatkoratkaisuja, toteaa projektipäällikkö Aino Bain Diakonissalaitokselta.

Kohderyhmänä ovat naiset, jotka ovat muuttaneet Suomeen muualta ja heidän kotoutumisvaiheensa on ohi. He ovat kenties olleet kotona lasten kanssa tai jääneet työllistymättä muista syistä. Suomen kielen osaamattomuus on heillä yleensä heikkoutena.

– Toive päästä töihin eli motivaatio itseltä riittää meille kriteeriksi. Omaakin aktiivisuutta on oltava ja työkykyä. Autamme osallistujia löytämään työ- tai opiskelupaikan. Suomalainen työelämä on tällä hetkellä kovin joustamatonta – työnantajat vaativat paljon. Yritämme olla työnhakijan puolella, mutta tuemme myös työnantajaa.

The Nice Work Project pitää joka maanantai haastattelupäivän. Sen perusteella asiakas ohjataan jatkossa kolme viikkoa kestäviin, keskiviikosta perjantaihin pidettäviin ryhmävalmennuksiin, jotka käynnistyvät viiden viikon välein.

– Käymme läpi erilaisia työelämän asioita, esimerkiksi suomalaista työkulttuuria ja sääntöjä. Sen jälkeen mietimme ihmisen omia vahvuuksia ja toiveita. Se on pohjana, kun lähdemme etsimään työpaikkoja.

Seuraavaksi asiakas saa nimetyn työvalmentajan, jonka kanssa lähdetään etsimään yksilöllistä polkua. Asiakas tapaa valmentajan noin kerran viikossa. Valmentaja voi auttaa esimerkiksi työhakemusten ja cv:n tekemisessä, jos asiakkaan suomen taito on heikko.

– Järjestämme myös pari kertaa vuodessa hygieniapassikoulutuksia selkosuomella.

Bain mainitsee, että Diakonissalaitoksen tytäryhtiö Diakonissalaitoksen Hoiva Oy on yksi ratkaisu maahanmuuttajanaisille, jotka haluavat tehdä töitä esimerkiksi siivouksen tai kotipalvelun parissa. Hoivan kanssa yhteistyötä tehdään muun muassa matalan kynnyksen työllistämisessä ja työkokeilujen hyödyntämisessä.

IMG_20181008_132959

– Ryhmävalmennuksen jälkeen asiakkailla on useita eri vaihtoehtoja, jotka voivat johtaa työllistymiseen tai koulutukseen, kertoo Aino Bain.

Asiakas voi mennä työkokeiluun ja suorittaa sen aikana hankkeen tuella ammatillisen tutkinnon osan ns valo-valmennuksen avulla. Suomen Diakoniaopiston kanssa on tehty yhteistyötä ja  opettaja voi työkokeilun jälkeen arvioida näytön. Suoritetusta ylläpitosiivouksen tutkinnon osasta on ollut asiakkaille hyötyä niin työllistymisessä kuin varsinaisiin ammattiopintoihin siirtymisessäkin.

– Lisäksi meillä on mentoritoimintaa. Vapaaehtoisten kanssa voi puhua suomea, hakea töitä, ystävystyä ja käydä vaikka kahvilla.

Ryhmävalmennuksen jälkeen asiakkaalla on mahdollisuus osallistua hankkeen suomen kielen ryhmiin tiistaisin. Kaiken toiminnan tavoitteena on työllistymisen tukeminen, koulutuspaikan löytäminen tai muu toiminta niin, ettei kenenkään tarvitsisi jäädä kotiin.

The Nice Work Projectiin pääsee mukaan esimerkiksi soittamalla, ajan varaamalla tai sähköpostitse. Kolmevuotisesta projektista on kaksi vuotta vielä jäljellä. Tulokset ovat olleet hyviä, ja kehitystyö jatkuu.

The Nice Work Projectia rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Toiminta on vapaaehtoista, ei velvoittavaa. Bain rohkaisee kaikkia kiinnostuneita ottamaan yhteyttä. (HM)

Projektipäällikkö Aino Bain oli Helsingin Työkanava HeTy ry:n viikkovieraana 8. lokakuuta. 

Lisätietoja: www.hdl.fi/the-nice-work-project

 

 

MVT:n Kari Honkanen: arvo ihmisille, ei nollatuntisopimuksille

IMG_7258

Toiminnanjohtaja Kari Honkanen kiinnitti KIERTUE 2018 -tapahtuman tervehdyksessään  huomiota nollatuntisopimuksiin.

Mitä työttömyys on tänä päivänä? Meri-Vuosaaren Työttömien (MVT) toiminnanjohtajan Kari Honkasen mielestä se on monen kohdalla krooninen tila. MVT:n ja Elämänlaatu ry:n ylläpitämällä Myllypuron kierrätyskirppiksellä on jatkuvasti työkokeiluissa tai kuntouttavassa työtoiminnassa ihmisiä, jotka ovat ahkeria ja tunnollisia työntekijöitä.

– Hävettää maksaa yhdeksän euron päivittäistä kulukorvausta heille tehdystä työstä. Jos minulla olisi joku yritys, palkkaisin nämä kaverit heti töihin, Honkanen tokaisee.

Yhteiskunnassa on jotain mätää, kun työnhakijoille tarjotaan usein vain nollatuntisopimusta. Siitä Honkanen mainitsi jo tervehdyssanoissaan, kun kierrätyskirppiksellä vietettiin KIERTUE 2018 -päivää.  Honkanen kertoo tarjonneensa tuntemiaan soveltuvia työnhakijoita isolle organisaatiolle, joka kärsii työvoimapulasta.

– Vastaus oli: ”Totta kai voit lähettää heidät tänne, mutta emme voi tarjota kuin nollatuntisopimusta”. Tee työsopimus etkä saa välttämättä yhtään tuntia töitä. Ei kuulosta houkuttelevalta. Työntekijälle olisi annettava joku takuu edes pienestä työtuntimäärästä. Se lisäisi sopimuksen houkuttelevuutta.

Uusi toimintamalli tarpeen

Kari Honkanen puhuu asioista kaunistelematta. Sillä hän on saavuttanut sekä työttömien että työnantajien luottamuksen. Toisinaan ajatukset herättävät laajempaa keskustelua, jopa poliittisella rintamalla.

– Monelle ihmiselle, jotka eivät itse ole kokeneet työttömyyttä, pitkäaikaistyötön ja alkoholisti ovat synonyymejä toisilleen. Se ei pidä lainkaan paikkaansa ja voin esittää siitä lukuisia esimerkkejä. Työllistymisen esteet ovat usein muualla. Esimerkiksi yksi tuntemani kaveri on loistava kokki. Hänellä on kuitenkin merkittävät, kipeät kulumat käsissä, eikä hän pysty tekemään kuin 2-3 työpäivää viikossa. Etukäteen ei tiedä, milloin. Kuka sellaisen palkkaisi töihin?

Yhteiskunnassa on yhä enemmän vallalla malli, ettei ihmisille haluta maksaa normaalia palkkaa työnteosta. Halvempia työllistettyjä kierrätetään vakityöntekijöiden korvikkeena. Kuntouttavassa työtoiminnassa ja työkokeiluissa olevat henkilöt tekevät usein työpaikoilla samaa työtä samalla ahkeruudella kuin he, jotka saavat siitä täyden palkan. Se ei kuulosta tasa-arvoiselta.

Jos Honkasella olisi kaikki valta, mitä hän tekisi työttömyyden poistamiseksi?

– Haluaisin luoda työnteon ja työttömyyden väliin uuden toimintamallin. Siinä otettaisiin huomioon yksilö omine ongelmineen, on sitten kyse fyysisestä sairaudesta tai tuurijuoppoudesta. Monet ryyppäävät aikansa, mutta ovat selvinä aikoina hyviä työntekijöitä. He voisivat tehdä esimerkiksi erilaisia purkutöitä. Romut kyllä odottavat käsittelyä, vanhukset eivät. Siksi heitä ei voisi käyttää palveluissa, jossa on vastuu ihmisten arjesta.

Kiertue2018_Myllypuro_1110_valokuvat_F-56

Kari Honkanen toivoisi kierrätys-sanan tarkempaa analyysiä – tuhottavaksi menevillä laitteilla olisi usein mahdollisuus elinkaaren pidentämiseen. (kuva: Antti Mutta)

Tuhoaminen ei ole kierrätystä

Aiemmin Honkanen teki menestyksekkäästi töitä Työ & Toiminta ry:n toiminnanjohtajana. Nykyisessä pestissään hän hankkii tietokoneita, elektroniikkaa, polkupyöriä, huonekaluja ja muuta tavaraa Myllypuron kierrätyskirppiksellä korjattavaksi tai kierrätettäväksi.

MVT:llä ja Elämänlaadulla on Myllypurossa tällä hetkellä kymmenisen henkilöä työkokeiluissa ja noin 15 kuntouttavassa työtoiminnassa.

– Ei tämä lepokoti ole, vaan täällä joutuu tosissaan tekemään töitä. Suomen kieli on yleensä edellytys työllistymiselle, ja siksi puhun sitä myös maahanmuuttajille. Yritän pitää hyvää fiilistä yllä. Ettei töihin lähtö jurppisi aamulla mieltä.

Elokuinen vakava liikenneonnettomuus on jättänyt jälkensä Honkaseen ja siksi hän toivoo yhdistyksen löytävän pian kuskin tavaroiden noutamiseen. Silloin Honkasella jäisi enemmän aikaa hallinnollisiin töihin.

– Olen joskus ollut ihan rahakkaissakin töissä, mutta ei se raha aina motivaatiota tuo. Minulle merkitsee se, että voin auttaa jotenkin ihmisiä ja he saavat paikan, johon tuntevat kuuluvansa. Palkitseminen ja palaute tulee myös muistaa, pienillä teoilla on suuri vaikutus. Jos firmalla menee hyvin, työntekijät ovat ansainneet bonuksensa.

Kierrätys-sanaa käytetään Honkasen mielestä nykyään väärin. On olemassa suuria metallinjalostusyrityksiä, jotka vastaanottavat toimintakuntoisia ja käyttökelpoisia laitteita (esimerkiksi tietokoneita), joille olisi vielä markkinat, ja nämä laitteet tuhotaan ja murskataan metallit talteenottaen. Keräysjärjestelmässä on silloin vikaa.

– Onhan tämäkin kierrätystä – metallit kiertävät, mutta onko siinä jotain järkeä vaikkapa luonnon kannalta, onkin toinen kysymys. Toivonkin, että tulevaisuudessa annettaisiin esimerkiksi kolmannen sektorin työllistäville organisaatioille mahdollisuus läpikäydä nuo laitteet ennen niiden tuhoamista eli ns. kierrätystä. Ne voivat tehdä sen pienemmin kustannuksin, Honkanen huomauttaa. (HM)

(Haastattelu on tehty Myllypuron kierrätyskirppiksellä KIERTUE 2018 -tapahtumassa 10. lokakuuta. Tapahtuman järjestivät Meri-Vuosaaren Työttömät ry ja Elämänlaatu ry, promoottorina oli UUTTA ry)

Lue myös:

Työttömät saivat Myllypurossa tiiviin tietoiskun eduista ja käytännöistä

 

Työttömät saivat Myllypurossa tiiviin tietoiskun eduista ja käytännöistä

Kiertue2018_Myllypuro_1110_valokuvat_F-34

UUTTA ry:n promotoiman, Myllypurossa järjestetyn KIERTUE 2018 -tapahtuman tarkoituksena oli tarjota infoa ja verkostoitumismahdollisuuksia uusmaalaisille työttömille. Tarjolla oli luentoja ja esittelypisteitä. (kuva: Antti Mutta)

Myllypuron kierrätyskirppiksellä järjestetty KIERTUE 2018 –tapahtuma tarjosi mittavan ja hyödyllisen tietoiskun uusmaalaisille työttömille. Luennoilla osallistujat perehtyivät Helsingin kaupungin aikuissosiaalityöhön ja TYP-palveluihin, tulevaisuuden työllisyyspalveluihin, Isän näköinen -hankkeeseen, talous- ja velkaneuvontaan, päihdetyöhön sekä Kelan kuntoutuspalveluihin. Isäntinä toimivat Meri-Vuosaaren Työttömät ry (MVT) sekä Elämänlaatu ry. Helsingin Työkanava HeTy ry vastasi ruokatarjoiluista.

Tervehdyssanoissa MVT:n toiminnanjohtaja Kari Honkanen ja puheenjohtaja Ari Koskinen korostivat Myllypuron kierrätyskirppiksen merkitystä kuntouttavan työtoiminnan ja työkokeilujen tarjoajana. Honkasen mukaan kierrätyskirppiksen on tarkoitus olla paikka, mihin ihmisen on hyvä tulla ja siellä voi oppia jotakin, kenties päästä pysyvämmin työelämään. Honkanen kritisoi nollatuntisopimuksia, joita työttömille usein tarjotaan.

– Edesmenneen asianajaja Matti Wuoren sanoin työttömyys on ainoa rikos, missä uhrista tehdään syyllinen, Honkanen totesi.

– Ryhdyin kolmisen vuotta sitten MVT:n puheenjohtajaksi. Mietin, millaiseen pyöritykseen ryhdyn. Kehitys on ollut hyvää ja toiminta on laajentunut. Olen ylpeä jokaisesta, joka on tekemässä täällä töitä, tähdensi Koskinen.

IMG_7275

Toiminnanjohtaja Mika Ryhänen kertoi Elämänlaatu ry:n keinoista tarjota parempaa arkea ihmisille.

Toiminnanjohtaja Mika Ryhäsen mukaan Elämänlaadun tavoitteena on parantaa vaikeassa elämäntilanteessa olevien ihmisten elämälaatua yhteisöllisellä ja tavoitteellisella toiminnalla. Keinoja ovat muun muassa kuntouttava työtoiminta, Vaateri-hanke sekä Ankkuri-hanke.

– Pienillä asioilla voimme lisätä onnellisuutta elämässä. Käykää metsässä kävelyllä, lukekaa kirjastossa lehtiä, rentoutukaa uimahallissa ja saunassa tai pistäytykää kahvilla. Työtoiminta on hyvä keino saada uusia kavereita ja mukavaa tekemistä, sanoi Ryhänen.

Mia Ekholm kertoi Ankkuri-hankkeesta, jossa tarjotaan tukea muun muassa sähköisiin asiointeihin ja viranomaiskontakteihin. Ankkurin väki järjestää tarvittaessa aiheista kursseja eri järjestöissä.

Aikuissosiaalityö

Johtava sosiaalityöntekijä Henna Niiranen valotti yleisölle aikuissosiaalityön palveluja. Palvelun tarkoituksena on vahvistaa ja ylläpitää ihmisten toimintakykyä ja tarjota apua esimerkiksi työllistymiseen, asumiseen, perhe-elämän sujumiseen, raha-asioihin ja kriisitilanteisiin niin, että selviää itse arjesta.

IMG_7189

Johtava sosiaalityöntekijä Henna Niiranen rohkaisi ihmisiä ottamaan yhteyttä aikuissosiaalityöhön, jos heillä on vaikeuksia elämänhallinnassa tai kriisitilanteissa.

Asiakkaita voivat olla esimerkiksi päihteiden käyttäjät, ikäihmiset, velkaantuneet, työttömät, koulutusta vailla olevat ja maahanmuuttajat. Prosessi käynnistyy yleensä yhteydenotolla oman alueen aikuissosiaalityön tiimiin. Kontaktin tekee asiakas itse, joku hänen läheisensä tai viranomainen, jonka kanssa palvelun tarve on tullut ilmi.  Tarkempaa perehtymistä vaativissa asioissa varataan aika. Neuvoja voi saada myös ilman ajanvarausta, puhelimitse sekä chatissa.

Niiranen korosti, että vaikka Kela nykyisin vastaakin kaikista perustoimeentulotukiasioista, kaupungin sosiaalityön kautta voi saada täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea.

TYPin palvelut

TYP on monelle vielä vieras käsite – sillä tarkoitetaan kaupungin järjestämää, työllistymistä edistävää monialaista yhteistyöpalvelua. TYP on lakisääteistä ja tavoitteena on tarjota asiakkaalle yksilöllisiä palveluja, jotka johtavat työhön tai koulutukseen.

– Asiakkaita varten on laaja verkosto eri alojen osaajia kaupungin työntekijöistä TE-toimiston asiantuntijoihin, opinto-ohjaajiin, psykologeihin ja terveydenhoitajiin, mainitsi Helsingin kaupungin elinkeino-osaston uraohjaaja Veera Wikberg.

IMG_7201

Uraohjaaja Veera Wikberg kertoi osallistujille TYPin palveluista.

TYPin asiakkaat ovat yli 30-vuotiaita helsinkiläisiä työttömiä, jotka ovat saaneet vähintään 300 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella ja ovat monialaisen palvelun tarpeessa, kun heidän työllistymisessään on ongelmia. Monialaista yhteistyöpalvelua ei tarvita silloin, jos henkilöllä on esimerkiksi asiaan vaikuttava sairaus tai vamma, päihde- tai mielenterveysongelma. Silloin asiakasta autetaan muulla tavoin. Joskus eläkeratkaisu on se paras vaihtoehto.

Keinoja asiakkaan työllistämiseksi ovat esimerkiksi työnhaun ja osaamisen kurssit ja cv-päivitykset. Asiakkaan osaamista ja elämäntilannetta terveystietoineen kartoitetaan. Laaja verkosto erilaisia asiantuntijoita auttaa asiakasta sopivan ratkaisun löytämisessä – niitä voivat olla esimerkiksi työkokeilut, palkkatukityöt ja kuntouttava työtoiminta.

Tulevaisuuden näkymät

Tulevaisuuden työllisyyspalveluista kertoi elinkeino-osaston palvelupäällikkö Jaana Vuorela; hän toi samalla pormestari Jan Vapaavuoren tervehdyksen tapahtumaan.

Vuorela totesi, että Helsingin kaupunki käyttää alueellaan työllisyyden hoitamiseen lähes yhtä paljon kuin TE-hallinto eli noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Vapaaehtoisuus todistaa vahvaa poliittista tahtoa työllisyyden hoitamiseen.

– Töitä syntyy ja häviää. Samanaikaisesti on suuri työttömyys ja työvoimapula.

IMG_7237

Alasta riippuen töistä tai työntekijöistä voi olla ylitarjontaa.

Pulaa on tällä hetkellä esimerkiksi hoitoalan korkeasti koulutetuista henkilöistä (erikoislääkärit, puheterapeutit ym.), sosiaalialan erityisasiantuntijoista, rakennusalan erityisosaajista (työnjohtajat, insinöörit) sekä siivoojista ja myyntiedustajista.

– Sihteeripalvelujen tarve vähenee lähivuosina. Esimiesten on osattava itse tuottaa tarvitsemansa tukipalvelut. Pankkitoimihenkilöiden määrä vähentyy voimakkaasti. Media-alalla on ylitarjontaa tekijöistä – avoimiin paikkoihin tulee jopa tuhansia hakemuksia.

Kehityksen johdosta uudelleen kouluttautumisen merkitys korostuu. Vuorelan mielestä ratkaisuna ovat osaamispohjaiset koulutusratkaisut, joista suurin osa tulisi toteuttaa yhteistyössä työnantajien kanssa.

IMG_7246

– Meillä kaupungilla on tyhjä olo aktiivimallista, kun kaupungin palveluilla ei pääsääntöisesti voi täyttää aktiivisuusehtoa. Toivottavasti asia muuttuu tulevaisuudessa, mietti palvelupäällikkö Jaana Vuorela.

– Jatkossa todennäköisesti työllisyyspalvelujen järjestäjät ja tuottajat erotetaan voimakkaammin toisistaan. Viranomaiset järjestävät palveluja ja yksityinen palvelutuotanto pohtii ratkaisuja työttömän kanssa. Yksityisten laskutus on muuttumassa tulosperusteiseksi.

Vuorela korostaa, että tehokkuuden ja tuloksellisuuden vaatimukset kasvavat. Työttömän on oltava jatkossa aktiivisempi ja hänen on osattava hakea itse tietoa. Edessä on niukkenevien resurssien aika, kun työllisyysaste on noussut.

Ehkäisevä päihdetyö

Ehkäisevän päihdetyön EHYT ry:n asiantuntija Timo Glad keskittyi osuudessaan riippuvuuksien ennaltaehkäisyyn sekä ennakoimiseen ja kannustamiseen. Ympäri Suomen toimivassa yhdistyksessä tarjotaan muun muassa neuvontaa ja vertaistukea asiakkaille.

IMG_7309

– Ottomitta-älypuhelinsovelluksen avulla voi tarkkailla omaa alkoholinkäyttöään, kertoi Timo Glad EHYT ry:stä.

Glad tähdensi ystävän merkitystä – usein ongelmien kanssa painiva ei tarvitse muuta kuin kuuntelijaa. Silloin kannustuksella on paikkansa; useimmat haluavat kuitenkin ratkaista itse ongelmansa.

Nykyaikaa on muun muassa Ottomitta-älypuhelinsovellus, jonka avulla voi tarkkailla omaa alkoholinkäyttöään.

– On hyvä, että kannustuksen saa edes puhelimesta, jos läheisistä ei siihen ole, Glad totesi. (HM)

Kiertue2018_Myllypuro_1110_valokuvat_F-92

Tumppi Varonen vastasi viihteestä KIERTUE 2018 -tapahtumassa Myllypurossa. (kuva: Antti Mutta)

KIERTUE 2018 järjestettiin Myllypuron kierrätyskirppiksellä 10. lokakuuta. KIERTUE 2018 on UUTTA ry:n konsepti, jossa järjestetään tapahtumia uusmaalaisissa jäsenyhdistyksissä. Tarkoituksena on tehdä tunnetuksi työttömien yhdistysten toimintaa ja lisätä järjestöosaamista ja yhteistyötä. Sarjan seuraava tilaisuus on ma 29.10. klo 13 HeTyssä, jolloin viikkovieraana on EHYT ry.

Lue myös:

MVT:n Kari Honkanen: arvo ihmisille, ei nollatuntisopimuksille