Taito-kursseille ja 2 kk tuloksiin -valmennuksiin mahtuisi lisäväkeä

IMG_6572

Tuoreet Taito-kurssit sekä 2 kk tuloksiin -valmennukset olivat aiheena Auni Pajarin vierailulla HeTyn koulutuskeskuksessa.

Vastuuvalmentaja Auni Pajari Cimson Koulutuspalveluista esitteli Helsingin Työkanava HeTyn viikkovieraana yleisölle kaksi palvelua: Kelan ammatillista kuntoutusta tarjoavat Taito-kurssit sekä TE-toimiston 2 kk tuloksiin -valmennuksen.

Cimsonin toteuttama  2 kk tuloksiin -valmennus  perustuu työnhaun vertaistukiajatukseen. TE-toimistoissa kehitetty palvelumuoto kilpailutettiin viime vuonna, ja Cimson voitti tarjouskilpailun. Asiakkaita mahtuisi valmennuksiin huomattavasti nykyistä enemmänkin, uusiin valmennuksiin on kapasiteettia sitä mukaa kuin ilmoittautujia tulee.

– Meillä on tarjolla kursseja, joita läheskään kaikki eivät tunne tai löydä. Siksi valistus on tarpeen , kertoo Pajari.

Kummastusta Pajarissa herätti muun muassa Iltalehden uutinen, jonka mukaan Uudellamaalla on vähän tarjolla aktiivimalliin sopivia kursseja. Tarjontaa on, mutta tiedottaminen vaihtoehdoista on ajoittain ollut puutteellista saadun asiakaspalautteen mukaan.

IMG_6598

Pajari rohkaisee ihmisiä mukaan 2 kk tuloksiin -valmennuksiin. Ryhmiä järjestetään myös englanniksi ja ruotsiksi, jos niihin palvelumuotoihin on riittävästi hakijoita.

Pajarin mukaan 2 kk tuloksiin -valmennus on aktiivimallin mukaista, työllistymistä edistävää palvelua. Näin tulkitsevat asiaa TE-toimistot. Tulkinnanvaraisuus jää kuitenkin työttömyyskassoille, jotka tekevät lopulliset päätökset. 2 kk tuloksiin –valmennuksiin voivat ottaa osaa kaikki työttömät työnhakijat (ei kotoutuja-asiakkaat).

– Kahteen kuukauteen sisältyy viisi ryhmäkertaa kello 9-15 välillä. Yhteensä kahden tunnin yksilöohjauksessa kartoitetaan henkilökohtaista tilannetta ja mietitään tehokkaita keinoja omaan työllistymiseen. Käytännön opetus tapahtuu pääasiassa verkossa. Palvelukielinä voivat olla suomi, ruotsi ja englanti – riippuen osallistujamäärästä.

– Jos asiakas on muussa koulutuksessa tai uravalmennuksessa, hän voi silti osallistua 2 kk tuloksiin -valmennukseen. Osallistujien status pysyy työttömänä työnhakijana eli työttömyysedut eivät ole vaarassa. Osallistuja ei kuitenkaan saa valmennuksen ajalta kulukorvausta.

Ilmoittautuminen 2 kk tuloksiin -valmennukseen tapahtuu TE-toimiston nettisivuilla. Valmennuksen aloituksesta tulee viesti hakijan sähköpostiin ja jos annetut päivät eivät sovi, voi ilmoittamalla siirtää valmennuksen aloitusta. Valmennus on toistaiseksi kokeilumuotoinen, ja jatkuu Uudellamaalla ainakin vuoden 2018 loppuun.

IMG_6583

–Taito-kursseja saa Uudellamaalla tällä hetkellä neljältä palvelutuottajalta, toteaa Pajari.

Kelan Taito-kursseja järjestetään vuosina 2018–21. Kurssien tavoitteena on työelämätaitojen vahvistaminen ja työttömyyden katkaiseminen. Kursseilla tarjotaan ideoita ja tukea töihin paluuta varten.

–Kuka tahansa 18–60-vuotias voi hakea Taito-kursseille, jos hän tarvitsee kuntoutuksellista tukea työllistymiseen, koulutuksen käynnistämiseen, ammattialan vaihtamiseen tai syrjäytymisen ehkäisemiseen. Henkilöllä tulee olla joku sairaus, vamma, haitta tai este työllistymiselle. Päihdeongelmaa ei saa olla. Hakijalla pitää lisäksi olla motivaatiota työelämään ja ryhmätyöskentelyyn.

–Taito-kurssin ideana on hakea omaa väylää työelämään työharjoittelun kautta. Kyse ei ole työkokeilusta tai kuntouttavasta työtoiminnasta, vaan tämä on oma juttunsa. Hakemuslomakkeena on Kelan KU101, jonka liitteeksi tarvitaan lääkäriltä korkeintaan vuoden vanha B-lausunto, josta käy ilmi syy, jolla ammatilliseen kuntoutukseen haetaan. Lääkäriä voi pyytää suosittelemaan ammatillista kuntoutusta, jos tämä arvioi sen hyödylliseksi .

Sairauden tulisi olla sellainen, joka haittaa työelämään pääsyä tai siellä pysymistä. Esimerkiksi masennus on tavallinen peruste ammatilliseen kuntoutukseen pääsylle, Iän myötä tulevat kulumat voivat myös olla peruste ammatilliselle kuntoutukselle, varsinkin, jos joutuu miettimään uusia ratkaisuja työuran loppuvaiheeseen.

Uudellamaalla on tällä hetkellä neljä palveluntuottajaa, jotka tarjoavat Taito-kursseja kolmessa eri paikassa. Karjalohjalla on kuntoutuskeskus Päiväkumpu, Vantaalla Kiipulan ammattiopisto ja Espoossa Bodomjärven pohjoispuolella sijaitsevat Cimson sekä Hyvinvointikartano Kaisankoti. Taito-kurssi on noin viiden kuukauden prosessi, jonka jälkeen tilannetta seurataan vielä muutaman kuukauden verran. Viiden kuukauden aikana ryhmä- ja työharjoittelujaksot vuorottelevat.  Ryhmissä on enintään 10 osallistujaa. Ryhmätapaamiset kestävät enintään kuusi tuntia sisältäen lounastunnin; niitä on 28 päivänä kolmessa eri jaksossa. Työharjoittelua on 70 vuorokautta, 4–6 tuntia päivässä. Kurssilla on myös yksilöllistä ohjausta. Kokonaisuuteen kuuluvat alku- ja loppuhaastattelut sekä tarvittavat asiantuntija-arvioinnit.

–Työharjoittelun aikana voi kokeilla korkeintaan kolmea eri tyyppistä työtä tai työpaikkaa tai olla yhdessä ja samassa paikassa – oman tavoitteen mukaan. Tarkoituksena on päivittää omaa ammattitaitoa ja etsiä tarvittaessa uusi suunta työllistymiselle. Tärkeintä on oma motivaatio. Harjoittelupaikkoja voi etsiä itse, ja tarvittaessa niiden löytämisessä autetaan.

Osallistujalla on mahdollisuus ilmaiseen majoitukseen täysihoidolla. Ryhmäpäivinä tarjotaan ilmainen lounas ja välipala. Työharjoittelupäiviltä saa jälkikäteen ateriakorvauksen, joka on esimerkiksi Kaisankodin ja Cimsonin kohdalla maksimimäärä eli 19,20 euroa päivää kohti. Lisäksi henkilö voi anoa Kelalta matkakorvausta kaikilta kuntoutuspäiviltä työharjoittelu mukaan lukien.

IMG_6582.JPG

–Opiskelu ja työllistyminen on keskeinen teema Taito-kurssilla. Tavoitteena on saada joku myönteinen muutos elämään, luonnehtii Auni Pajari Cimson Koulutuspalveluista.

Henkilö saa Taito-kurssin ajalta kuntoutusrahaa tai kuntoutustukea. Pienin kuntoutusraha on toistaiseksi hieman pienempi kuin työmarkkinatuki, mutta hallituksen eduskunnalle antamassa talousarvioesityksessä 2018 on esitetty, että pienin kuntoutusraha nostettaisiin vähintään työmarkkinatuen suuruiseksi. Kuntoutusrahan määrä riippuu aiemmista tuloista eli se on yksilöllinen. Taito-kurssille osallistuvien ei tarvitse täyttää aktiivimallin ehtoja.

Tavoitteena on, että Uudellamaalla käynnistyisi joka kuukausi 3–4 kurssia. Ongelmana on ollut kuitenkin se, että jostain syystä Kela ei ole pystynyt aloittamaan kaikkia suunniteltuja kursseja. Yksi selitys lienee se, että aktiivimalli on työllistänyt Kelaa odotettua enemmän. Pajari suosittelee Taito-kursseihin ja 2 kk tuloksiin -valmennukseen tutustumista Kelan ja TE-toimistojen nettisivujen kautta. Lisätietoja saa myös Cimson Koulutuspalvelujen nettisivuilta. (HM)

Ilmoittautuminen 2 kk:ssa tuloksiin -valmennukseen:

http://toimistot.te-palvelut.fi/uusimaa/kahdessa-kuukaudessa-tuloksiin

Lisätietoa Taito-kurssista:

https://cimsonkuntoutus.fi/taito-kurssi/

http://www.kela.fi/ammatilliset-kuntoutuskurssit

 

Kuvasatoa Jannan keikalta

Laulaja Janna Hurmerinta vieraili Helsingin Työkanava HeTy ry:ssä perjantaina 27. huhtikuuta. Janna esitti keikalla tuttuja laulujaan hetyläisten iloksi.

Janna esiintyi kitaristin kanssa. Juontajana toimi Esko Eerikäinen. Keikka tuli voittona Radio Novan kilpailusta.

Ohessa kuvakavalkadi Jannan keikalta.

(kuvat: Jarmo Laakso)

20180427-_MG_2716

20180427-_MG_2705

20180427-_MG_272320180427-_MG_2714

20180427-_MG_2729

20180427-_MG_2735

20180427-_MG_2741

Katajamäen taulut kertovat tarinoita eletystä elämästä

20180425_150803.jpg

Anna Taiteilija Kati Katajamäki ja Maali-hankkeen koordinaattori David Lee tutkivat teoksia ennen ripustamista. Pöydällä maalaus Sininen hetki.

Katajanokkalainen Kati Katajamäki varasi ystävänsä kanssa matkan Kreikkaan. Matkan aikana hän näki oliivipuita, joihin vuohi yritti kiivetä. Tilanne tarjosi oivan aiheen taululle. Katajamäki toteutti näkemyksensä ja matkakumppani halusi ostaa taulun.

Yhtä lailla Katajamäki koki luovuuden hetken nähdessään Lapissa syksyisen joen, joka heijasteli kultaa. Tai ollessaan Kreikassa maanjäristyksen iskiessä. Keuruulla nähty puun kaatuminen johti ajatukseen aarteesta puun alla. Se on kuitenkin henkinen aarre.

Suomenlinnassa liikkuessaan Katajamäki ikuisti näkymiä kankaalle. Taulut olivat esillä Finnjet-aluksella –  ne löysivät ostajansa pääosin Saksasta.

– Tauluni kertovat tarinoita elämän varrelta. Se on myös uuden näyttelyni nimenä, Katajamäki kertoo.

Ähtärissä syntynyt Katajamäki osoitti taiteellisuutensa jo lapsena. Opettaja kehotti pyrkimään Ateneumiin, mutta isä vastusti ajatusta. Niinpä elämä johdatti Katajamäen toisenlaiseen taiteen opiskeluun.

– Olen käynyt lukuisia kursseja sekä opiskellut kirjeopiston kautta. Oppia olen saanut monilta eri taiteilijoilta niin Suomessa kuin Ruotsissa asuessani.

Keuruun kansalaisopiston maalauskursseilla Katajamäki kävi 17 vuotta. Paikallisen yläasteen ja lukio rehtori huomasi Katajamäen taidot ja pyysi hänet kuvaamataidon tuntiopettajaksi.

Muuttaessaan Helsinkiin Katajamäki pyrki vapaaseen taidekouluun. Opettaja totesi, ettei hänen tarvitse enää käydä kouluja. Opit ovat menneet perille ja Katajamäki on voinut keskittyä taiteen tekemiseen.

– Olen pitänyt yksityisnäyttelyitä sekä osallistunut taiteilijaseurojen kautta yhteisnäyttelyihin. Taulujani on ollut esillä gallerioiden lisäksi julkisissa tiloissa sekä ravintoloissa.

20180425_150952.jpg

Katajanokkalainen Kati Katajamäki on pitänyt useita yksityisnäyttelyitä ja on osallistunut moniin yhteisnäyttelyihin. HeTyn koulutuskeskukseen Katajamäki on tuonut yksitoista öljyvärimaalausta. Taustalla Odysseuksen taru –triptyykki odottaa seinälle pääsyä.

Öljyvärejä Katajamäki on käyttänyt 13-vuotiaasta lähtien. Hän tekee taulut oikeaoppisesti pellavakankaalle kiilakehyksiä hyödyntäen. Hän on kokeillut akryylivärejä sekä akvarellien tekemistä. Onpa meriittilistalla yksi grafiikkatyökin.

– Öljyvärityöt ovat isokokoisempia kuin akvarellit. Pääasiassa teen tauluni esittävistä, konkreettisista aiheista. Olen kokeillut eri tyylejä, muun muassa kubismia.

Yhden taulun maalaaminen vie muutaman päivän. Katajamäki on elämänsä aikana maalannut yli 2000 taulua. Valikoidut 30 teosta ovat päätyneet hänen kotinsa seinille.

– Olen tehnyt muutamia muotokuvia, joissa katse seuraa mukana. Niissä koen erityisesti onnistuneeni. Ihmiskuvien lisäksi olen maalannut kissojen ja koirien muotokuvia.

Katajamäki on harmissaan, etteivät nykynuoret arvosta tauluja sisustuselementtinä. He ostavat mieluummin seinilleen julisteita. Katajamäki ei kuitenkaan lannistu. HeTyn koulutuskeskuksen näyttelyssäkin kaikki teokset ovat myytävänä.

– Esillä on yksitoista öljyvärimaalausta – muun muassa tarinoita Kreikasta. Maalaukset ovat ennen kaikkea värikkäitä. Jokaisen näyttelytaulun yhteydessä on pieni teksti kertomassa taustoista, Katajamäki luonnehtii. (HM)

Kati Katajamäki: Tarinoita-näyttely Helsingin Työkanava HeTyn koulutuskeskuksen lounaskahvilassa (Katajanokanlaituri 4, K6, 2. krs). Näyttely on avoinna 2.–25.5. ma–pe klo 8–16. Vapaa pääsy. Avajaiset ke 2.5. klo 13–15. Tervetuloa!

 

 

Keskustelujen ja testien avulla uudelle uralle

dream-job-2904780_1920

Mille alalle suuntaudun? Voinko vaihtaa alaa? Mikä työ sopii minulle? Millainen suunnitelma on realistinen? Tällaisia kysymyksiä asiakkaat pohtivat TE-toimiston ammatinvalinnanohjauspalvelun psykologien kanssa.

– Kartoitamme asiakkaan vahvuuksia ja pyrimme lisäämään hänen itsetuntemustaan. Keskustelujen lisäksi apuna ovat erilaiset testit ja kyselylomakkeet. Annamme tietoja eri ammateista, koulutuksesta ja työllisyystilanteesta. Pyrimme poistamaan esteet asiakkaan työllistymiseltä, kertoo ammatinvalintapsykologi Riitta Sahla Uudenmaan TE-toimistosta.

Ammatinvalinnanohjauksen testit eivät ole rekrytointitestejä, vaan niissä katsotaan ihmisen persoonallisuutta, taitoja ja kiinnostuksen kohteita. Kyselylomakkeiden tarkoituksena on ohjata asiakkaan kanssa käytäviä keskusteluja oikeaan suuntaan.

Sahlan vastuualueeseen kuuluvat etenkin kotoutuvat maahanmuuttajat, mutta hän tekee töitä muidenkin asiakkaiden kanssa.  Sahlan mukaan ohjauksen alkuvaiheessa usein edetään pienin askelin.

– Monet kotoutuja-asiakkaista ovat juuri päässeet jostakin koulutuksesta ja miettivät suuntaa itselleen. Maahanmuuttajien kohdalla ohjaukseen liittyy usein kulttuurisen tiedon välittäminen.

Ikähaitari ammatinvalinnanohjauksessa on laaja, työuran alkuvaiheessa olevista lähellä eläkeikää oleviin asiakkaisiin. Sahla korostaa, että suhtautuminen omaan ikään on yksilöllistä. Yksiselitteistä rajaa sopivaan eläkeikään ei voi sanoa.

– Kun ikää tulee, samalla itsetuntemus ja realismi kasvaa. Se on rikkaus, Sahla sanoo.

Yhtenä isona asiakasryhmänä Sahlalla ja hänen kollegoillaan ovat oppimisvaikeuksista kärsivät. Psykologien kanssa voi pohtia, millainen koulutusmuoto olisi itselle paras.

TE-toimiston ammatinvalinnanohjauksen kesto vaihtelee yleensä yhdestä muutamaan ohjauskertaan. Jos kyse on ammatillisesta kuntoutuksesta tai asiakkaalla on terveydellisiä rajoitteita, ohjaus voi kestää pitempään.

– Voimme kertoa avoinna olevista palkkatuki- ja työkokeilupaikoista, mitä löytyy järjestelmästämme. On aina silti parempi, jos asiakkaalla on itsellään taitoa etsiä sopivia paikkoja. Varsinaista työhönvalmennusta emme tee, sitä varten on muut tahot.

Ammatinvalinnanohjaus on vapaaehtoista ja luottamuksellista. Sahla kertoo, että psykologit tekevät yhteistyötä asiakkaan luvalla työllistymiseen ja kouluttautumiseen liittyvissä asioissa muiden asiantuntijoiden kanssa.

– Sovimme yhdessä asiakkaan kanssa, mitä tietoja välitämme. Hyödyllistä on tiedon välittäminen asiakkaan ammatillisesta suunnitelmasta. Tähän voi sisältyä kouluttautumiseen, työnhakuun ja työkykyyn liittyvää tietoa.  Meillä on tarvittaessa myös mahdollisuus lähettää asiakas lääkärin tai neuropsykologin tutkimuksiin tai työkyvyn arviointiin.

– Teemme yhteistyötä Kelan, terveydenhuollon, oppilaitosten, työnantajien, sosiaalityöntekijöiden ja yhdistysten kanssa. Yhteistyö TE-toimiston sisällä eri virkailijoiden kesken on myös keskeistä.

Yleisöä kiinnosti kuulla, ovatko ammatinvalinnanohjauksen psykologit vaitiolovelvollisia vai pitääkö keskusteluissa olla varpaillaan.

– Psykologin ammattietiikan periaatteena on vaitiolovelvollisuus. Koska olemme myös virkamiehiä, ohjeistamme asiakkaita tietyissä asioissa. Esimerkiksi neuvomme työnhakijan ja ammatillisen kuntoutuksen asiakkaan oikeuksista ja tarvittaessa konsultoimme yhteistyötahoja.

– Kyse on tavallaan rajapinnasta. Palvelun on oltava luottamuksellista, mutta toisaalta yhteistyön on toimittava eri asiantuntijoiden ja yhteistyötahojen suuntaan. Sovimme asiakkaan kanssa mitä tietoja vaihdetaan ja pyydämme asiakkailta tarvittaessa suostumuksen mahdolliseen tietojen vaihtoon, Sahla muotoilee.

Palvelutilanteissa olennaista on asiakkaan oma motivaatio – se vaikuttaa vahvasti onnistumiseen.

Uudenmaan TE-toimiston ammatinvalinnanohjauspalvelujen jonot ovat tällä hetkellä ennätyspitkät eikä aikaa saa yleensä suoraan. Asiakkaita otetaan jonoon ja heihin otetaan yhteyttä, kun aikoja vapautuu.

– Ruuhkaisuudesta huolimatta jonoon kannattaa ehdottomasti ilmoittautua, jos vain on tarvetta ammatinvalinnanohjaukselle, korostaa Sahla. (HM)

Riitta Sahla kertoi ammatinvalinnanohjauksesta 9. huhtikuuta Helsingin Työkanava HeTy ry:n viikkovieraana.

 

Runous on vahvassa nousussa, tietää Runosuonen vetäjä Anu Keskitalo

IMG_7710

Olen tyytyväinen, jos Runosuonen osallistujat kokevat runohetket vapauttaviksi ja antoisiksi. Kokemukset ovat hyviä. Tapaamiset ovat venyneet, kun osallistujilla on ollut niin paljon sanottavaa ja jaettavaa, riemuitsee Runosuonen vetäjä Anu Keskitalo. (kuvaaja: Sari Walden) 

Runoilla on monta merkitystä. Ne kuvaavat kirjoittajansa ajatusmaailmaa, mutta voivat myös olla avain minuuteemme. Tarjolla on oivalluksia, samastumisia, yllätyksiä, erilaisia tunteita. Runosuoni-ryhmän vetäjä Anu Keskitalo lisää listaan yhden näkökulman.

– Runotuokioiden jälkeen monet ovat kertoneet, kuinka he eivät ole osanneet pukea kokemuksiaan ja tuntemuksiaan sanoiksi. Kuultu runo on tehnyt sen. Siinä on se voima.

Keskitalo on esiintynyt runoineen monilla estradeilla ja eri kokoonpanoissa. Usein mukana on säestäjiä. Läheisistä kumppaneistaan Keskitalo mainitsee muun muassa Jarmo Luodon ja Turo Heralan. Ryhmien koko on vaihdellut kolmesta yli kymmenen. Esiintymispaikkona ovat olleet niin Kallion kuin Kontulan kapakat.

Yksi Keskitalon ryhmistä on Kontulan Runosade. Keskitalo kävi syksyllä 2017 mainostamassa Runosadetta Helsingin Työkanava HeTyssä. Samalla virisi ajatus runoryhmän perustamisesta koulutuskeskukseen. Hanke on mahdollistunut Keskitalon työkokeilun avulla. Ryhmä sai nimekseen Ruonosuoni.

Ensimmäisellä kerralla osallistujat toivat mukanaan toisen kirjoittaman runon, jonka kokevat lempirunokseen. Tapaamisessa luettiin runoja ja keskusteltiin niistä. Toisella kerralla perehdyttiin itse kirjoitettuihin runoihin. Tapaamiset jatkuvat maanantaisin eri muotoisina.

Keskitalo kokee, ettei runoryhmän toimintaa pidä sitoa tiettyihin teemoihin. On helpompaa, että rajaus kulkee omissa mielirunoissa. Kiinnostus runoryhmää kohti on ollut kiitettävää – mukana on ollut kymmenkunta runojen ystävää.

IMG_7696

Anu Keskitalo arvioi, että lähes jokainen on kirjoittanut joskus runoja. Jos ei muuta niin ainakin laulujen sanoja. (kuvaaja: Sari Walden)

Raahessa syntynyt ja Helsingissä pitkään asunut Keskitalo teki ensimmäiset runonsa heti kirjoitustaidon opittuaan. Aikuisena Keskitalo kouluttautui mielenterveyshoitajaksi, mutta työ ei vastannut odotuksia. Keskitalo koki, että hänen luovuutensa kärsi. Hän onkin keskittynyt viime vuosina runojen ja kirjallisuuden maailmaan.

Runoja Keskitalo on tehnyt vuosikymmenten aikana tuhansia. Niitä hän on julkaissut pääasiassa nettisivustoilla. Keskitalo kirjoittaa etenkin pitkiä runoja, joiden sävy voi olla synkkä. Runot perustuvat hänen huomioihinsa maailmasta.

– Teen runoja kuin kirjoittaisin itsestäni. Joskus kirjoitan runoa vuorokauden, joskus viikon. Puran kerralla näppäimistölle kaiken, mitä olen sitä ennen nähnyt ja kokenut. Runoissa huomaa omat muutokset – lukiessani vanhaa tuotantoani välillä ihmettelen, mitä päässäni on liikkunut.

Osana kokonaisuutta on luonnollisesti muiden tekemien runojen lukeminen. Keskitalo on lukenut paljon pienestä pitäen. Hän pitää niin romaaneista kuin runoteoksista.

Keskitalo nimeää mielirunoilijoikseen Tomi Kontion ja Risto Ahdin. Teininä hän luki Edith Södergranin runoja, mutta ne eivät enää tunnu samalta. Keskitalo huomauttaa, että omat ennakkoluulot osoittautuvat monesti vääriksi. Hän on saanut hyviä elämyksiä niin koti- kuin ulkomaisista teoksista.

– Itse lukiessa tilanteeseen ja tulkintaan jää tyhjää tilaa ja voin miettiä sitä. Toki kuuntelukin tarjoaa oman elämyksensä. Siinä näkee lukijan persoonan ja tulkinnan vivahteet. Kuka vaan voi lukea runoja ääneen.

Keskitalo korostaa, ettei lukeminen ja runojen kirjoittaminen ole hänelle harrastus, vaan elämäntapa. Hän on osallistunut myös monille kursseille esimerkiksi työväenopistossa ja Oriveden opistossa.

Luovuudella on monia muotoja, niinpä Keskitalo on toiminut myös näyttelijänä. Estradina on ollut muun muassa  TekoTeatteri.

– En tykkää kauheasti näyttelemisestä, mutta se on tullut vähitellen mukaan, kun olemme suunnitelleet Runosateen ja teattereiden yhteistyötä.

Pöytälaatikkorunoilijoita on Keskitalon arvion mukaan runsaasti. Kysyttäessä lähes jokainen kertoo kirjoittaneensa joskus runoja. Jos ei muuta niin laulun sanoja vaikkapa autotallibändin jäsenenä.

Kiinnostus runoja kohtaan ei ole sukupuolesta kiinni. Keskitalo on ollut runotapahtumissa, joissa kaikki muut osallistujat ovat olleet miehiä.

– Runous on vahvassa nousussa! Omakustanteita syntyy kuin sieniä sateella. Ihmiset haluavat henkisyyttä nykypäivään – runous on yksi tapa. Se näkyy kaikkialla Suomessa esimerkiksi lavarunotapahtumissa, Keskitalo pohtii.

Runosuoni-ryhmään Keskitalo toivottaa kaikki tervetulleiksi.

– Ota mukaan iloista mieltä, mielirunojasi tai itse kirjoittamiasi runoja. Vapautunein mielin mukaan – ketään ei lytätä ryhmässämme. Jokainen runo on tärkeä! (HM)

Runosuoni-ryhmä maanantaisin klo 13 (jos on viikkovieras, klo 14) HeTyn tiloissa (Katajanokanlaituri 4, K6, 2. krs). Runomatinea 16.4. klo 13 – haitarimusiikkia, runonkerrontaa, avoin lava omille runoille. Matinean järjestäjinä Runosuonen lisäksi Kallion Runotrio ja Kontulan Runosade.

InPromptu tarjoaa yhdistyksille tukea digiosaamiseen

IMG_6427

Tietotekniikka uudistuu jatkuvasti. Muutokset aiheuttavat omat paineensa tehokkaaseen työskentelyyn. Taitonsa voi päivittää InPromptu-hankkeeseen osallistumalla.  Kouluttajat Rauno Haapanen ja Pentti Peltola uskovat, että vanhoista rutiineista luopuminen johtaa tehokkaampiin toimintatapoihin ja viestintään.

Helsingin Työkanava HeTy ry ja TIEKE Tietoyhteiskunnan Kehittämiskeskus ry käynnistävät InPromptu-hankkeen. Erilaisille yhdistyksille suunnatussa hankkeessa kohennetaan digiosaamista. Kynnys käyttää tietotekniikkaa eri tilanteissa alenee, samoin paranevat taidot etsiä, hyödyntää ja jakaa tietoa.

– Kuvitellaan yhdistys X, jonka toimintaa vanhentuneet käytännöt ja hitaat tietokoneet haittaavat. Ongelmia voi aiheuttaa esimerkiksi tiedon levittäminen yhdistyksen sisällä sekä sen välittäminen sidosryhmille. InPromptu-koulutuksen avulla lisäämme tietoteknistä osaamista yhdistyksissä. Tavoitteena on saada aikaan ajallisia säästöjä ja sujuvuutta arjen rutiineihin, kiteyttää hankekoordinaattori Rauno Haapanen.

Alkuvaiheessa InPromptuun pyritään saamaan mukaan 5–6 yhdistystä. Painopiste on työttömien yhdistyksissä.  Sopivia yhdistyksiä etsitään muun muassa Työttömien Keskusjärjestön kautta.

Hankkeeseen valittujen yhdistysten kanssa tehdään aiesopimukset. Koulutus räätälöidään yhdistyksen tarpeiden mukaiseksi. Koulutus voi olla kestoltaan muutaman tunnin tai koko päivän. Jotkut asiakokonaisuudet voivat vaatia useampia tapaamiskertoja. Kotitehtävät kuuluvat koulutukseen.

Ikärajoja hankkeessa ei ole. Osallistujilta edellytetään kuitenkin tietotekniikan perusosaamista. Ihanteellista olisi, että osallistujilla on omat kannettavat tietokoneet. Tablettien ja älypuhelinten hyötykäyttöön tutustutaan myös osana koulutusta.

IMG_6409

InPromptu tarkoittaa käsillä olevaa tai käytettävissä olevaa. Sana kuvaa Rauno Haapasen mielestä mainiosti hankkeen tavoitteita – tarkoituksena on tehdä digiosaamisesta jokapäiväistä rutiinia. Yhdistyksille suunnattu digiopetus täydentää Haapasen mukaan HeTyn aiempaa koulutustarjontaa, joka on sisältänyt muun muassa tietokoneiden alkeis- ja ajokorttikursseja.

Kurssien alkuosa on lähiopetusta, joka toteutetaan joko HeTyn koulutuskeskuksessa Helsingissä Katajanokalla tai muissa koulutettavia lähellä olevissa paikoissa. Jatko voidaan tarvittaessa hoitaa myös etäopetuksena, esimerkiksi webinaarin tai Skype-kokouksen muodossa. Vaikka läsnäolo koulutuksessa on toivottavaa, välimatka ei ole este osallistumiselle.

Alkuvaiheessa kartoitetaan koulutustarpeita. Kyselyn tulosten perusteella määritellään koulutusten sisältö ja toteutusmuodot. Samassa päätetään, mitä välineitä koulutuksissa tarvitaan. Seuraavaksi yhdistyksiä aktivoidaan mukaan valtakunnalliseen toimijaverkostoon, jossa vaihdetaan tietoja ja kokemuksia sekä jalostetaan toimintamalleja edelleen.

Kouluttajat seuraavat yhdistysten toimintaa ja kartoittavat alueellisia tarpeita.  Havaintojen ja saadun palautteen mukaan tuotetaan ohjeita ja tukimateriaalia. Materiaalit ovat myöhemminkin kaikkien vapaasti hyödynnettävissä. Lopputuloksena on paikallista pätevyyttä, jota on helppo jakaa eteenpäin.

– Sen sijaan, että jokainen erikseen keksisi toimintatavat ja ratkaisut samoihin ongelmiin, on järkevää jakaa jo hyväksi havaittu tieto muillekin.

IMG_6420.JPG

Pentti Peltola kuuluu InPromptun kouluttajakolmikkoon. Peltola on ollut vuosia HeTyssä tietokonekurssien vetäjänä. Hän on opettanut myös kansanopistossa ja kauppaoppilaitoksessa.

Hankkeen päätoteuttaja TIEKEstä InPromptuun tulee kolme edustajaa ja HeTystä kolme käytännön toteuttajaa. Haapanen on vetänyt tietokoneen alkeiskursseja. Hänellä on markkinointi-, tiedotus- ja viestintätaustaa sekä kouluttajakoulutusta. Koulutusvastaava Pentti Peltolalla on pitkä historia tietokonekurssien vetäjänä sekä HeTyssä että ulkopuolella. Kolmantena ryhmässä on järjestelmäasiantuntija Jarmo Laakso; hän tuntee laitteet ja järjestelmät.

Kaikki hankkeen koulutukset ovat ilmaisia. Haapanen tähdentää, että vastaavaa koulutusta on tarjolla monillakin tahoilla, mutta ne maksavat helposti satoja euroja. Maksuttomuus alentaa osallistumiskynnystä. Osallistujat maksavat itse matkakulunsa ja mahdolliset ruokailunsa.

Koulutuksiin osallistuvat saavat OpenBadge-osaamismerkit ja todistuksen. OpenBadget ovat digitaalisia osaamismerkkejä, joilla voidaan osoittaa myös koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankittua osaamista.

InPromptu-hanke kestää 2,5 vuotta. Rahoitus tulee Euroopan sosiaalirahasto ESR:ltä.

– Meillä on kovat odotukset tulosten suhteen. Toivomme, että yhdistykset saavat konkreettista hyötyä ja lisäpotkua toimintoihinsa. Silloin he voivat keskittyä varsinaiseen tehtäväänsä ilman, että toimistorutiinien ja tekniikan pähkäily vie turhaan energiaa, Haapanen toteaa. (HM)

 

 

Helsingissä useita työllistymistapoja oppisopimuksista työkokeiluihin

Ari-Uusimäki_wp

– Helsinki käyttää alueellaan enemmän rahaa työllisyyden hoitoon kuin valtio. Näin kaupunki osoittaa sosiaalista vastuuta työttömistä. Sama ei toteudu kaikkialla Suomessa, toteaa Helsingin lännen aikuissosiaalityön kuntoutusohjaaja Ari Uusimäki.

Työttömien helsinkiläisten palveluista on päävastuussa Uudenmaan TE-toimisto. Kaupunki tarjoaa kuitenkin lakisääteisen monialaisen yhteispalvelun (TYP) ja velvoitetyöllistämisen lisäksi erilaisia työllistämistä edistäviä palveluita valituille kohderyhmille, joita ovat nuoret, maahanmuuttajat ja pitkäaikaistyöttömät.

Helsingin kaupungin työllistämistoimissa on useita vaihtoehtoja: oppisopimuskoulutus, palkkatukityö (8 kk), työkokeilu (6 kk), kuntouttava työtoiminta (väh. 3 kk) sekä sosiaalihuoltolain 27 e ja 27 d -pykälien mukainen työtoiminta. Ihmisten kyvyt ja tarpeet ovat yksilöllisiä, siksi kaikki ratkaisut eivät sovi jokaiselle työnhakijalle.

Sanktiot lisäävät ahdinkoa entisestään

Helsingin työttömyysaste on 10,3 prosenttia. Työttömiä työnhakijoita on 34825 ja avoimia työpaikkoja 9962 (tiedot tammikuulta 2018). Työttömien määrä on laskenut ja avoimien paikkojen määrä noussut. Kehitys on ollut myönteistä. Pääsyynä on Uusimäen mukaan TE-toimistojen määräaikaishaastattelut, joissa pitkäaikaistyöttömien määrä on selvästi pudonnut. Työttömiä on silti edelleen runsaasti.

– Työvoimatoimistot sanovat työttömälle, että hänen velvollisuutensa on hakea työtä. Kun katsoo lukuja, näkee tilanteen kestämättömyyden. Aktiivimalli on otettu käyttöön ja siksi monet jo valmiiksi talousvaikeuksissa olevat työttömät kokevat entistä suurempaa hätää. Miten täyttää ehdot, jotta ei tulisi taloudellisia sanktioita, Uusimäki miettii.

Kaikki koulutuskaan ei takaa työpaikkoja. Uusimäki kertoo, miten 2000-luvun puolivälissä valmistui runsaasti media-assistentteja – olihan kyse nuorten trendikkääksi kokemasta ammatista. Kaikki siirtyivät suoraan työttömyyskortistoon. Samoin kävi Helsingissä puuveneen veistokurssin suorittaneille. Kukaan heistä ei halunnut muuttaa Pohjanmaalle, jossa olivat alan ainoat työpaikat.

– Poliitikot sanovat, että muuttakaa työn perässä, mutta ei se ole niin yksinkertaista.

Töitä on tällä hetkellä tarjolla etenkin rakennusmiehille, vartijoille, siivoojille, tarjoilijoille, myyjille, lähihoitajille, ravintola- ja suurkeittiötyöntekijöille sekä kuljettajille.

Yksityisellä sektorilla enemmän joustoa

Joillekin hyvän vaihtoehdon tarjoaa oppisopimuskoulutus, joissa koulutuksen jälkeen on mahdollisuus työpaikkaan; esimerkiksi Helsingin kaupunki palkkaa kaupngilla oppisopimuskoulutuksen suorittaneen vakituiseen työsuhteeseen. Tällaisia paikkoja on kuitenkin suhteellisen vähän ja niihin on runsaasti hakijoita. Esimerkiksi eläköityvän tilalle voidaan etsiä oppisopimuksella työn jatkajaa. Oppisopimuskoulutus on hyvä vaihtoehto – siitä saa pätevyyden itselleen ja on työmarkkinoilla paremmassa asemassa.

Uusimäki lisää, että yksityinen puoli on kaikkiaan joustavampi työhönotossa kuin kaupunki – työnhakija voi saada töitä, vaikka paikkoja ei olisi vapautunutkaan, ja jatkokin usein onnistuu jouhevammin kuin kaupungin palkkatuki- tai työkokeilupaikoissa. Yksityisillä on kaupunkia enemmän joustavuutta myös työajoissa.

– Työtöntä kohdellaan monesti kovemmin kuin työsuhteessa olevaa. Työkokeilussa tai palkkatuella oleva ei esimerkiksi voi saada vapaata mennäkseen katsomaan sairasta sisartaan eri paikkakunnalle. Oma tai alle 10-vuotiaan lapsen sairastuminen, pääsykoe ja työhaastattelu ovat ainoat hyväksyttävät syyt poissaoloon. Muuten tulee sanktioita. Se ei ole minun mielestäni oikein.

Palkkatukipaikkoja vain passiivisille

Monet katsovat epäoikeudenmukaiseksi Helsingin tavan ottaa palkkatukipaikoille vain työttömiä, jotka ovat olleet vähintään 300 päivää passiivisena. Näin Helsinki saa vähennettyä vuotuisia osuuksiaan, joilla valtio rankaisee kuntia pitkäaikaistyöttömistä. Helsingissä sakko on vuositasolla ollut jopa noin 50 miljoonaa euroa (2016). Kuulijoissa herätti ihmetystä se, että kaupunki mieluummin maksaa sakkoja kuin työllistää ihmisiä.

– Tuntuu nurinkuriselta, että aktiivinen työnhakija ei voi saada tällaista paikkaa, Uusimäki lisää.

Helsingissä on yhä paljon työnantajia, jotka eivät tunne koko palkkatukijärjestelmää. Uusimäki kehottaakin työnhakijoita mainitsemaan työhakemuksissa mahdollisuuden palkkatukeen, jos asia on vahvistettu TE-toimistosta.

Uusimäki tähdentää, että palkkatuki- ja työkokeilusuhteiden aikana kannattaa hakea parempia työpaikkoja. Työstä toiseen siirtyvä valitaan usein mieluummin tehtävään kuin kokonaan työtön. Palkkatukipaikan saaminen onnistuu parhaiten alkuvuodesta, kun määrärahoja on vielä runsaasti jäljellä.

Työkokeilut voivat Helsingin kaupungilla koostua myös kahdessa eri virastossa työskentelystä. Yleensä työkokeilussa voi olla yhdellä työnantajalla 6 kuukautta, mutta Helsinki on niin suuri työnantaja, että eri virastot katsotaan erillisiksi työnantajiksi. Yhteensä työtön voi olla työkokeilussa 12 kuukautta.

– Työkokeilun aikana henkilö saa työmarkkinatukea sekä 9 euroa ylläpitokorvausta päivää kohti. Työkokeiluun ei sisälly matkalippua, toisin kuin kuntouttavassa työtoiminnassa. Sosiaalitoimisto voi kuitenkin matkalipun harkinnanvaraisesti silloinkin kustantaa.

Kuntouttavaa työtoimintaa erilaisissa työpajoissa

Kuntouttava työtoiminta oli aluksi sosiaalipoliittinen toimenpide, jota tarjottiin pitkään työelämästä poissa olleille. Sopimus oli kolmen kuukauden mittainen ja sen saattoi halutessaan keskeyttää ilman taloudellisia sanktioita.

– Työ- ja elinkeinoministeriössä haluttiin tehdä kuntouttavasta työtoiminnasta työvoimapoliittinen toimenpide sanktioineen. Me Helsingin sosiaalivirastossa vastustimme muutosta, mutta hävisimme lopulta väännön.

– Tarkoituksena on katkaista työttömyys ja saada ihmiset mukaan aktiviteetteihin. Kuntouttavassa työtoiminnassa voi työskennellä 1–4 päivää viikossa. Kuntoutus kasvattaa uskoa itseensä ja taitoihinsa. Jakson jälkeen voidaan jälleen arvioida omaa työkykyä ja miettiä jatkoa.

1423659689021_1_large

Kuva Uusix-pajalta vuodelta 2014. (www.u6.fi)

Lakisääteisessä kuntouttavassa työtoiminnassa on Helsingissä vuosittain 1800 työtöntä. Suurimpia toimipisteitä ovat Uusix-verstaiden Kyläsaari 300 paikalla ja Suvilahti 120 paikalla. Uusixilla on kaikkiaan 20 työpajaa, joissa voi tehdä monenlaisia kädentöitä penkkien ja fillarien korjaamisesta pintakäsittelyihin ja tekstiilitöihin.

Kaupunki lisäksi ostaa kuntouttavan työtoiminnan paikkoja erilaisilta järjestöiltä. Kuntouttavan työtoiminnan paikkoja on myös useissa eri yhdistyksissä ja seurakunnissa – niitä on esimerkiksi Myllypuron ruokajakelussa.

Sosiaalihuoltolain mukaisesta työtoiminnasta kerrotaan 27 e ja 27 d –kohdissa. Kyse on Uusimäen mukaan henkilöistä, jotka ovat alle 65-vuotiaita ja työkyvyttömyyseläkkeellä tai toimeentulotuen saajia. Heillä voi olla lääkärin toteama vika, vamma tai sairaus tai heillä voi olla mielenterveys- tai päihdeongelmia. Kriteerinä voi myös olla pitkä poissaolo työelämästä.

Sosiaalihuoltolain mukaisia työtoimintapaikkoja on 250–300. Nämä paikat räätälöidään asiakkaan tarpeen mukaan.  Vastineeksi he saavat 6 euron vuorokausikorvauksen, ruoan ja matkalipun. Tavoitteena on parantaa tai ylläpitää asiakkaan työ- ja toimintakykyä.

– Ihmiset haluavat tuntea olevansa hyödyksi. Samalla sosiaalisuus lisääntyy.

Työkyky ja terveydentila on hyvä selvittää

Työkykyselvitys on olennainen toimi, jotta ihmiset ohjautuvat oikeisiin palveluihin. Kaikilla ei ole tarvetta kuntouttavaan työtoimintaan, vaan työkyky voi olla työttömyydestä huolimatta ennallaan. Selvitys tehdään 18–63-vuotiaille lääketieteellisin perustein.

Toinen asia, josta on hyvä huolehtia, on työttömien ilmainen terveystarkastus. Kun se otettiin valtakunnallisesti käyttöön, huomattiin pitkäaikaistyöttömillä paljon sairauksia, joita ei ollut aiemmin huomioitu. Kun työttömät saavat terveyspalveluja, heidänkin elämänlaatunsa ja työkykynsä kohenee.

Oma lukunsa ovat henkilöt, jotka kaupungin erikoislääkärit ovat arvioineet työkyvyttömiksi, mutta Kelan asiantuntijat väittävät toisin. Tällaisia väliinputoajia on Uusimäen mukaan paljon. He eivät kelpaa työmarkkinoille eikä Kela suostu maksamaan heille työkyvyttömyyseläkettä.

– Monesti näillä ihmisillä on somaattisia sairauksia. Vuodesta toiseen he anovat turhaan uutta päätöstä.  Tässä kuten monessa muussakin asiassa pitäisi ottaa järki mukaan – työpaikat kuuluvat työkykyisille.

Työelämää pyöritetään yhä paljon ylitöillä. Tämäkin kaipaisi Uusimäen mielestä järkeistämistä. Silloin pitäisi rohkeasti palkata lisää väkeä. (HM)

Ari Uusimäki puhui Helsingin kaupungin työllistämistoimista HeTyn maanantaivieraana 26. helmikuuta.

Työttömyys ja ulosotto puhuttivat HeTyn vierailulla eduskunnassa

eduskunta_retki_1

Eduskunnan istuntosalia hetyläiset pääsivät tarkastelemaan lehteriltä.

Hetyläisillä oli tilaisuus tutustua juuri remontoituun Eduskuntataloon ja tavata samalla kansanedustaja Satu Taavitsainen (sd.). Taavitsainen on jo tuttu monelle työttömälle.  Hän on Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja ja tekee sekä eduskunnassa että kaupunginvaltuustossa työtä edistääkseen työllisyyttä, parantaakseen pieni- ja keskituloisten palkan- ja eläkkeensaajien, yksinyrittäjien, opiskelijoiden, lapsiperheiden, vanhusten ja vammaisten arkea sekä kehittääkseen julkisia palveluita.

Tilaisuus alkoi turvatarkastuksella ja meitä oli vastassa eduskunnan opas. Hän kertoi lyhyesti talon historiasta. Vuonna 1924 järjestettiin kilpailu eduskuntatalon sijainnista. Paikaksi valittiin Arkadianmäki  Etu-Töölössä. Seuraavana vuonna järjestettiin eduskuntatalon suunnittelukilpailu, jossa voiton vei arkkitehtitoimisto Borg-Sirén-Åberg ehdotuksellaan Oratoribus. Kilpailuehdotuksen varsinaisesti laatinut arkkitehti sai lopullisen suunnittelutyön hoidettavakseen. Talon rakennustyöt aloitettiin 1926 ja se valmistui vuonna 1931. Käyttöön Eduskuntatalo vihittiin 7. maaliskuuta 1931.

eduskunta_retki_3

Eduskunnan valtiosalin juhlavuutta.

Hetyläiset pääsivät kokeilemaan kuuluisia hissejä. Ensimmäisenä pääsimme upeaan valtiosaliin. Valtiosalissa eduskunnan puhemies vastaanottaa vierailevat ulkomaiset valtionpäämiehet. Siellä järjestetään valtiopäivien avajaisten ja vaalikauden päättäjäisten kahvitilaisuudet.

Salin lattia on ruotsalaista Kolmårdenin ja italialaista Carraran marmoria. Ovilla on korkeutta kuusi metriä ja painoa noin 500 kiloa. Niiden yllä olevat yhdeksän Gunnar Finnen suunnittelemaa kullattua heraldista ruusua edustavat Suomen historiallisia maakuntia.

Seuraava kohde olikin kuuluisa istuntosali. Istuntosalissa eduskunta pitää täysistuntonsa. Sali on muodoltaan pyöreä, halkaisijaltaan 25 metriä ja korkeudeltaan 24 metriä. Lähes koko rakennuksen läpi pystysuunnassa ulottuva sali saa luonnonvalon pyöreästä lanternimaisesta kattoikkunasta.

eduskunta_retki_2

Hetyläiset vierailivat eduskunnassa 22. helmikuuta.

Kierroksen lopussa kansanedustaja Taavitsainen tarjosi meille pullakahvit ja kertoi viikon aikataulustaan. Ajankohtaisena asiana hän kertoi, että hän ja Maria Tolppanen (sd.) ovat perustaneet eduskuntaan Ulosottoon joutuneiden tukijat eduskunnassa -ryhmän. He haluavat parantaa ulosottoon joutuneiden asemaa ja helpottaa heidän elämäänsä. Tilapäinen rahapula, sairastuminen taikka työttömyys eivät saa johtaa elinikäiseen velkavankeuteen. (SW)

Pekka Tiainen: Aktiivimallissa ihminen ei saa menettää työttömyysturvaa

VTT Pekka Tiainen painottaa oikeutta työhön: Aktiivimallissa ihminen ei saa menettää työttömyysturvaa,  vaikka palveluita tai töitä ei olisi tarjolla, työllisyystoimia lisättävä.

aktiivimalli_ja_tanskan_malli_alkup-38

– Suomen aktiivimallissa olennaista on se, ettei ihminen saa menettää työttömyysturvaa, vaikka palveluita tai työtä ei olisi tarjolla. Eduskunnan ponsi lakia säädettäessä perustelee tätä. Perustuslaissa on oikeus työhön. Tätä näkökulmaa on tarpeen painottaa. Kyseistä lakiesitystä ei käytetty eduskunnan perustuslakivaliokunnassa valmisteluvaiheessa, Pekka Tiainen huomauttaa.

Suomessa työttömiin kohdistettu aktiivimalli on epäoikeudenmukainen, kielteinen ja kaukana Tanskan aktiivimallista, jonka on sanottu olevan uuden lain esikuvana. Näin voisi tiivistää työ- ja elinkeinoministeriön neuvottelevan virkamiehen Pekka Tiaisen (VTT) keskeiset ajatukset, joita hän selvitti Helsingin Työkanava HeTyn viikkovieraana maanantaina.

Tiainen on alansa asiantuntija ja hänellä on vertailussa mukana ajankohtaiset tiedot niin Suomesta kuin lukuisista muista Euroopan maista. Vertailupohjaa löytyy myös OECD:n julkaisemista tilastoista. Niiden pohjalta Tiainen osaa visioida myös mahdollisia tulevia ratkaisuja.

Suomen taloudella menee nyt suhteellisen hyvin ja tuotanto on saavuttamassa alamäen jälkeen vuoden 2008 tason yli kolmen prosentin kasvulla. Tästäkään Tiainen ei anna kaikkea kunniaa hallitustoimille – kasvuun on vaikuttanut voimakkaasti maailmanmarkkinat. Myönteistä on, että kasvu mitä ilmeisimmin jatkuu ja se kohentaa myös työllisyyttä.

Tanskan aktiivimalli on kannustavampi

Tiaisen mukaan työllisyystoimenpiteiden määrä on Suomessa merkittävästi laskenut edellisen laman lukemista. Laskua on ollut kaikilla sektoreilla: yrityksiin työllistämisessä, kunnallisessa työllistämistuessa, valtion työllistämistyötehtävissä ja muussa työllistämisessä.

Tanskassa rahaa käytetään työllistämistoimiin selvästi enemmän kuin Suomessa. Aktiiviseen työvoimapolitiikkaan Tanska käyttää 2,05 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun Suomessa luku on 1. Suomen pitäisi käyttää työvoimapolitiikkaan 2,4 miljardia enemmän kuin nyt, jotta olisimme samassa suhteessa Tanskan kanssa.

Ansiopäivärahan kesto on Tanskassa 2 vuotta eli 730 päivää (maksimi 3 vuotta), Suomessa 300-500 päivää. Suomessa ansiopäivärahan kestoa puristetaan jatkuvasti alaspäin eli erkanemme Tanskan mallista. Tanskassa ansiosidonnainen korvaus työttömälle on keskimäärin 1800 e/kk. Suomessa se on vähemmän.

Tanskan malli on tehokkaampi; siellä työttömyysaste (11/2017) on 5,6 prosenttia, Suomessa 8,4. Yli vuoden työttömänä olleita on koko määrästä Tanskassa 23 prosenttia, Suomessa 29 prosenttia.

aktiivimalli_ja_tanskan_malli_alkup-19

– Tanskan aktiivimallissa työttömyysturva on parempi kuin Suomessa. Ansiopäivärahat ovat korkeammat, rahaa käytetään työllisyyden hoitoon selvästi enemmän. Työttömyys on alempi, samoin pitkäaikaistyöttömyys, vertaa työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen.

Työttömyyskassoihin kuuluu Suomessa noin 40 prosenttia työttömistä. Osuus on laskenut selvästi vuosikymmenen aikana. Tämä merkitsee myös pienempiä päivärahoja. Entistä useampi työtön putoaa työttömyyspäivärahojen ulkopuolelle; näin tapahtuu työttömien keskimääräistä köyhtymistä.

Suomessa tehdään keskimäärin 1653 työtuntia vuodessa, Tanskassa 1410 vuoden 2016 luvuin. Ero on noin 250 tuntia. Siitä suuri osa johtuu siitä, että Tanskassa tehdään enemmän osa-aikatyötä.  Työn puutteesta johtuvan osa-aikatyön osuus osa-aikatyöstä on suunnilleen sama. Tiainen vertaa tilannetta Kreikkaan, jossa tehdään 2000 työtuntia vuodessa. Työt painottuvat miehille, naiset ovat kotona. Työttömiä on paljon ja erot kärjistyvät.

–  Jos haemme työelämän tasa-arvoa, meidän tulisi ottaa esimerkkiä maista, joissa työaika on keskimäärin lyhyempi. Silloin työllisyysaste on korkeampi. Näissä maissa osa-aikaisten osuus on suurempi. Se ei kuitenkaan saisi johtua työn puutteesta vaan sen pitäisi olla vapaaehtoisuuteen pohjautuvaa. Laskelmieni mukaan Suomessa olisi täystyöllisyys, jos lyhyempää työaikaa tekeviä olisi nykyisen 15 prosentin sijasta 30 prosenttia, Tiainen pohtii.

TE-toimistoissa virkailijat ovat ylityöllistettyjä

Suomen aktiivimallissa työntekijän on 65 maksupäivän aikana oltava töissä 18 tuntia tai viisi päivää työllistämistä edistävissä palveluissa tai hänen on ansaittava yrittäjänä vähintään 241 euroa. Ehtoja on myös lisää koskien lähinnä pidempää vertailujaksoa ja työvelvoitteen täyttämistä sinä aikana. Suomen työmarkkinatuen sijaan Tanskassa on työttömien toimeentulotuki. Sitä saavien pitää työskennellä normaaleissa töissä 225 tuntia 12 kuukauden aikana. Ansiopäivärahalla olevien on työskenneltävä 148 tuntia 4 kuukauden aikana. Lisäksi tulee osallistua sen jälkeen palveluihin. Tanska kuitenkin järjestää työtä ja palveluita olennaisesti enemmän. Tanskassa osataan palkita: tunnin työskentelystä saa kaksi tuntia lisää ansiopäivärahan kestoon.

–  Haastatteluja tanskalaiset järjestävät 9 kertaa 6 kuukauden aikana, sitten 3 kuukauden välein. Suomessa ne ovat jälkimmäisen luvun mukaan. Akateemisesti koulutettuja on otettava vastaan työtä mistä päin Tanskaa vaan, jos työmatka edestakaisin jää maksimissaan neljään tuntiin. Suomessa raja on kolme tuntia per suunta.

aktiivimalli_ja_tanskan_malli_alkup-34

Suomessa on yhtä työvoimahallinnon virkailijaa kohti Pekka Tiaisen mukaan 117 työtöntä työnhakijaa. Tanskassa luku on 30.  Virkailijat eivät kykene tekemään sitä työnvälitystehtävää, mikä heille kuuluisi.

Tanskassa on job centereitä, joihin on yhdistetty kaikki eri palvelut. Niitä Tiainen ehdottaa Suomeenkin.

–  Job centereistä ei pelkästään haeta työttömyysturvaa, vaan niissä on monipuolisia työvoimapalveluja. Tietokoneilla voi hakea paikkoja, niissä voi jutella toisten kanssa ja tavata työnantajia.

Tiainen peräänkuuluttaa eri keinojen yhdistämistä. Olennaista on, että työttömät eivät menetä työttömyysturvaa vaikkei olisi työtä eikä palveluita, vaan avataan mahdollisuuksia päästä irti työttömyydestä. Hänen mielestään aktiivimallia on muutettava ja työllisyyden korjaamiseen tarkoitettua rahoitusta lisättävä. Kyse on pitkäjänteisestä työstä, joka jatkuu myös seuraavaan hallituskauteen.

Ulosottoon tuli kevennyksiä

Kuulijoita kiinnostivat myös ulosottoon liittyvät uudistukset. Tiainen kertoi, että helmikuun alusta alkaen vähintään vuoden ajan työttömyysetuutta saaneet ulosottovelalliset ovat oikeutettuja enintään kuuden kuukauden lykkäykseen palkan ulosmittauksesta, kun aiemmin raja oli neljä kuukautta. Tämä on oikeus tuloihin jotka jäävät alle kaksi kertaa suojaosuuden eli 1554,60 euroa alittaviin tuloihin. Tuloissa siitä ylöspäin jää ulosottomiehen harkinta, mikä ei ole hyvä asia.

Muutos  silti kannustaa työn vastaanottoon. Ulosoton 772,30 euron kuukausittaiseen suojaosuuteen ei kuitenkaan ole tulossa muutoksia – vaikka se on Tiaisen mukaan jäänyt jälkeen kaikista indekseistä.

– Tarvittaisiin tuntuva tasokorotus joka voisi olla suurempi ulosoton pitkittyessä.

aktiivimalli_ja_tanskan_malli_alkup-24

–  Työllisyys on mielestäni aina ykkösasia. Jos se on yhteiskunnassa kunnossa, myös verot, tulojako ja muut asiat ovat mallillaan. Suomessa on leikattu sekä hyvinä että huonoina aikoina ja toimenpiteet menevät yhä leikkaavampaan suuntaan. Se on myös eriarvoistavaa – pienituloiset menettävät, paremmin toimeentulevat hyötyvät, pohtii Pekka Tiainen.

Asia koskettaa suurta joukkoa suomalaisista. Vuoden aikana Suomessa on ulosotossa lähes 550 000 henkilöä (2016). Elämää vaikeuttavia ja luottokorttien ja lainojen irtisanomisia aiheuttavia pääasiassa ulosoton teettämiä luottohäiriömerkintöjä on 440 000:lla. Luvuista luonnollisia henkilöitä on noin 90 prosenttia, muut ovat yhdistyksiä tai muita tahoja. Ulosoton kokonaissumma on noin 4,2 miljardia euroa ja vuotuinen ulosoton määrä 1,1 miljardia euroa. Ulosottoasioiden määrä on noin 4,3 miljoonaa.

–  Oikeuslaitos valittaa resurssipulaa ja tuomarit eivät ehdi käsitellä asioita juuri lainkaan. Työstä vain noin prosentti on aitoa oikeuksien ratkaisemista ja loput sakkoja, velka-asioita tai vastaavia. Nykyinen oikeusjärjestelmä on kestämättömässä tilassa, Tiainen sanoo.

– Jos työtuloja vapautettaisiin ulosotosta, se nostaisi työllisyyttä paljon ja poistaisi harmaata taloutta. Se maksaisi itsensä takaisin.

Pitkäaikaistyöttömyyttä ei ratkaista ajamalla ihmiset lisääntyvään köyhyyteen vaan tuomalla heidät työelämään.

–  Se ei tapahdu pakottamalla vaan tarjoamalla lisää vaihtoehtoja. Siihen tarvitaan resursseja ja määrärahoja, Tiainen tiivistää. (HM)