Eroprosessin sävyt näkyvät Kati Katajamäen tauluissa

20180920_144900

Kati Katajamäeltä on esillä akryylimaalauksia. Teos Virta vie etelään…

Tummanpuhuvat taulut valonpilkahduksineen ovat löytäneet noin kuukaudeksi paikkansa Helsingin Työkanava HeTyn kahvilasta. Katajanokkalaisen Kati Katajamäen taulut kuvaavat eroprosessia.

– Maalaukset ovat syntyneet 1990-luvun alussa. Kuvaa niissä asioita, jotka silloin pyörivät mielessä. Taulujen nimet kuvaavat taustoja: Viljani on kypsynyt, Siemenkodat lähtee lentoon, Avioliittoon kypsynyt, Kerrasta poikki, mainitsee Katajamäki esimerkkeinä.

Naapurin rekkakuski oli apuna, kun Katajamäki päätti jättää entisen elämänsä. Hän muutti Keski-Suomesta etelään.

– Tunsin olevani kuin vapaa lintu. Henki alkoi jälleen kulkea, Katajamäki muistelee.

Katajamäki kohtasi muuttonsa jälkeen miehen, joka tuntui tutulta. Mies tunsi samoin. He menivät asemahallin kahvilaan ja silloin keskustelussa selvisi, että mies oli suorittanut asepalveluksen samalla paikkakunnalla, jossa Katajamäki aiemmin asui.

Siitä kehkeytyi lämmin ystävyys pariksi vuosikymmeneksi yhteisten matkojen, kulttuuririentojen ja ruokakokemusten kera. Katajamäen ystävä menehtyi sairauteen neljä vuotta sitten.

– Yhdessä taulussani on virtaava joki, jonka pohjalla on kultaa. Ystäväni oli se aarre.

Näyttelyn kaikki taulut ovat akryylimaalauksia. Kokonaisuus on edellisen kerran ollut esillä Nummelan kirjastossa viitisen vuotta sitten. Näyttelyssä on mukana myös yksi kolmiulotteinen teos Käsikirjoitus/Manuscript Anna Sainiolta.

Kati Katajamäen taidenäyttely Eroprosessi Helsingin Työkanava HeTy ry:n kahvilassa (Katajanokanlaituri 4, K6, 2. krs) pe 12.10. asti. Näyttelyyn voi tutustua kahvilan aukioloaikoina ma-pe klo 8-16. Vapaa pääsy.

Monikulttuurisessa keittiössä kokattiin ranskalaisittain

Pasilassa tiistaina järjestetyssä monikulttuurisessa keittiössä tehtiin tällä kertaa ruokaa Ranskasta. Master chefinä toimi Catherine.

20180918_135159

Keittiön tiivistä tunnelmaa. 

Alkupalaksi oli patonkia paahdetulla paprikalla, sipulilla, sardiinilla, kapriksella sekä sitruunamehulla. Valkosipulia unohtamatta. Väliruokana oli ranskalainen juustomunakas.

Pääruoaksi oli Nizzan salaatti, jossa oli keitettyä perunaa, vihreää tankopapua, oliiveja, tomaattia, sipulia ja keitettyä kananmunaa ja lämminsavulohta. Kastikkeena sinappivinegrette -osallistujien mukaan törkeän hyvää. Jälkiruoaksi nautittiin paahtovanukasta (creme brule).

20180918_161440

Yhteinen herkutteluhetki. 

Kaikki pitivät ruokaa maukkaana. Tunnelma oli iloinen, äänekäs ja välitön. Kokkaamiseen osallistui seitsemän kiinnostunutta.

20180918_161253

Nizzan salaatti, patonki lisukkeilla, juustovanukas ja paahtovanukas. 

Monikulttuurinen keittiö kokoontuu Pasilassa Mielenterveysyhdistys Helmen tiloissa kerran kuukaudessa.

Tapahtuma on ilmainen ja kaikille avoin. Järjestäjinä ovat Maali-Hanke – Matala Kynnys, Mielenterveysyhdistys Helmi sekä Helsingin Työkanava HeTy ry.

Merja Kyllönen: Neljäsosa eurooppalaisista elää köyhyydessä

IMG_7088

– Valta on teillä. Eniten päättäjät pelkäävät sitä, että kansa tulee kaduille. Jos torille kokoontuu enemmän kuin tuhat ihmistä, johan puntti tutisee. Vaatikaa ihmisarvoista elämää, neuvoo europarlamentaarikko Merja Kyllönen.

Köyhyys on ongelma, joka pahenee entisestään Euroopassa. Se koskettaa paitsi työttömiä, myös työelämässä mukana olevia. Europarlamentaarikko Merja Kyllösen mukaan työssä käyvien köyhien kokonaismäärä on Suomessa laskentatavasta riippuen 60 000 – 100 000.

– Neljäsosa eurooppalaisista ei voi elää ihmisarvoista elämää köyhyyden takia. Kyse on yli 500 miljoonan ihmisen joukosta. Vuonna 2009 EU asetti itselleen tavoitteen vähentää jäsenmaiden asukkaiden köyhyyttä. Toisin on käynyt, köyhyydessä elävien määrä on noussut tänä aikana yli 10 miljoonalla. Lisäksi Euroopassa on 124 miljoonaa ihmistä, joilla on riski ajautua köyhyyteen. Jos jatkamme tällä tiellä, kohta puolet eurooppalaisista on köyhiä, Kyllönen laskee.

Köyhyys on arkipäivää yhä useammalle perheelle. Molemmat vanhemmat voivat olla hyvin koulutettuja ja vakituisessa kokoaikatyössä, ja silti perheen elää niukasti.  Lasten koulutus vaatii varoja, samoin retket ja harrastukset. Elämä on jatkuvaa sinnittelyä ja taistelua – yksikin yllätysmeno voi romuttaa arjen talouden.

IMG_7114

-Mikä ratkaisee maailman tulevaisuuden? Ruoka, puhdas vesi ja turvallinen elintaso, kiteyttää Merja Kyllönen.

Osa poliitikoista väittää, että asiat ovat korjaantuneet, mutta totuus on toinen. Huono-osaisuus, pahoinvointi ja psyykkiset vaikeudet yleistyvät. Kyse on eriarvoistumisesta.

– Pätkätyöt, määräaikaisuudet, nollasopimukset ja muut ehtoihin ja rajoituksiin perustuvat sopimukset tekevät elämästämme epäsäännöllistä ja epävarmaa. Se heijastuu ennen kaikkea asumiseen ja elämiseen. Kukaan ei tänä päivää pärjää muutamalla satasella. Ruokaan, asumiseen ja eri velvoitteisiin ja kuluihin menee valtavan paljon enemmän rahaa.

Pohjoismaissa suhteellinen köyhyys lisääntyy ja syventyy vaivihkaa. Tilastojen mukaan olisi tapahtunut kohentumista, mutta järjestelmä ei tunnista niitä ihmisiä, jotka jo ovat siellä.

Kyllösen mukaan nykyiset käytännöt vievät takaisin luokkayhteiskuntaan. On ihmisiä, joilla ei ole ihmisarvoa eikä paikkaa mihin mennä. Vastapuolena ovat hyvin toimeentulevat, jotka porskuttavat turvallisesti eteenpäin.

Samanaikaisesti kaikkialla on enemmän rahaa kuin koskaan. Tulojaossa on epäonnistuttu perusteellisesti. Kyllönen lisää, että entistä isompi osa maailmalla liikkuvasta rahasta on peräisin harmaasta taloudesta. Sen ja veroparatiisien kautta kulkee vuodessa yli tuhat miljardia euroa Euroopassa. Vertailun vuoksi; Suomen budjetti on vuosittain noin 55 miljardia euroa.

– Rahat menevät kasvottomien porhojen taskuun. Sillä samalla rahalla hoidettaisiin köyhyyden, eriarvoistumisen, sosiaaliturvan, koulutuksen ja pakolaisuuden ongelmia. Rahakadolle ei ole laitettu sulkua. Kenen virsiä veisaat? Sitä on kysyttävä, kun mietimme, ketä äänestämme.

IMG_7123

Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston (EAPN-Fin) kansalaistoimintaryhmän koordinaattori Jouni Kylmälä otti osaa keskusteluun HeTyssä.

Kyllönen nostaa tarkasteltavaksi puolustusteollisuuden. Siihen laitetaan enemmän rahaa kuin kansalaisten tukemiseen ja eriarvoistumisen vähentämiseen.

– Mikä onkaan suurin turvallisuusriski? Ne nuoret miehet, jotka tippuvat kyydistä opiskella, asua ja elää yhteisössämme, vihaavat meitä niin paljon, että muodostavat uhan. Sisäinen hyvinvointi ja turvallisuus rakentuvat hyvinvoinnista ja kyvystämme toimia ja elää yhdessä. Jos tilalla on pahoinvointia, halu pitää huolta omasta maasta romuttuu. Kun valtiovalta ei välitä minusta, pitäisikö minun välittää valtiovallasta? Arvoilla ja asenteilla on iso vaikutus.

Perustuloa Kyllönen pitää osittain hyvänä ratkaisuna. Se ei silti poistaisi sitä ongelmaa, ettei pätkätöitä tekevälle juurikaan kerry eläkettä tai ansioturvaa.

– Miksi ihmisen pitäisi olla kerjuulla koko ikänsä? Meidän kaikkien toiveena on iloinen vanhuus vailla huolia. Asioita mietitään usein vain pala kerrallaan, hahmottamatta ihmisen koko elämänkaarta ja kokonaisuutta. Poliittisten päättäjien, elinkeinoelämän, ay-väen ja kaikkien toimijoiden pitäisi miettiä asioita toisella tavalla. Tavoitteena tulisi olla ihmisarvoinen elämä.

IMG_7124

Kuka kuuntelee köyhää -verkoston hankekoordinaattori Arja Tyynelä lahjoitti Merja Kyllöselle teemaa korostavan kassin.

Kyllönen kritisoi myös suomalaista byrokratiaa ja järjestelmien kankeutta. Myönteisenä hän pitää ajantasaista tulorekisteriä, jonka on suunniteltu tuleva käyttöön vuoden parin sisään. Silloin palkat, tuet ja muut viranomaisia kiinnostavat tiedot selviäisivät yhdestä rekisteristä työlästä dokumenttirumbaa.

Tietojärjestelmien yksinkertaistaminen olisi muutenkin tarpeen. Virossa käytössä olevaa yhden tietojärjestelmän systeemiä on tarjottu myös muille Euroopan maille. Kyllönen arvelee, että suomalaisista olisi nöyryyttävää vaihtaa miljardi euroa maksanut järjestelmä muutaman miljoonan euron vaihtoehtoon.

– Järjestelmät ovat usein kankeita, kun tilaajat suosivat samoja, suuria toimittajia.

Nälkäistä, nuorta it-väkeä olisi tarjolla vaihtoehdoksi. Kyllönen arvioi, että he kykenevät tekemään samat asiat usein nopeammin ja edullisemmin.

Osansa Kyllösen huomiosta saa asunnottomuus, joka on aina yhteiskunnan kannalta häpeällistä ja yksilön kannalta kohtuutonta. Vaikka Suomessa asunnottomuus on vielä suhteellisen pientä, siihen on puututtava.

– Brysselissä olen törmännyt työssä käyviin ja kokonaisiin perheisiin, jotka asuvat kesällä teltoissa kaupungin puistoissa. He yrittävät kerätä pääomaa saadakseen takuuvuokrat maksettua. Heillä saattaa olla koko omaisuus parissa matkalaukussa. Etelä- ja Keski-Euroopassa kirkot ovat avanneet ovensa kodittomille. Sei ei kuitenkaan poista itse ongelmaa, Kyllönen miettii. (HM)

Europarlamentaarikko Merja Kyllönen oli Helsingin Työkanava HeTy ry:n viikkovieraana maanantaina 17. syyskuuta. Tapahtuman muita järjestäjiä olivat Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston (EAPN-Fin) kansalaistoimintaryhmä, Työttömien keskusjärjestö ry ja Kuka Kuuntelee Köyhää? –verkosto.

Isän näköinen –hanke tarjoaa tukea ja vertaisryhmiä isille

20180910_130821

-Miehillä on vähemmän sosiaalisia tilanteita, joissa voisi luontevasti jakaa omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan isyydestä, arvioi projektisuunnittelija Ismo Pitkänen.

Maaliskuussa käynnistynyt Isän näköinen –hanke on perustettu vahvistamaan miesten asemaa yhteiskunnassa tasavertaisena kasvattajana ja vanhempana. Hankkeen erityisenä kohderyhmänä ovat työvoiman ulkopuolella olevat isät.

–  Käytännössä järjestämme vertais- ja keskusteluryhmiä työelämän ulkopuolella oleville isille. Heillä on näin mahdollisuus jakaa isyyden ja vanhemmuuden kokemuksia, niin iloja kuin haasteita, luonnehtii hankkeen Helsingin toiminnasta vastaava projektisuunnittelija Ismo Pitkänen Miessakit ry:stä.

Hankkeen puitteissa on omaa sisältöä myös järjestöille ja ammattilaisille, jotka kohtaavat isiä päivittäisessä toiminnassaan. Lisäksi toimintaa on sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan opiskelijoille.

Pitkäsen mukaan miehille on vähemmän tarjolla sosiaalisesti sopivia tilanteita ja ympäristöjä omien kokemusten ja ajatusten jakamiseen. Siksi Miessakit ja Setlementtiliitto ovat ottaneet asian hoitaakseen. Erilaisia ryhmiä järjestetään alueellisten yhteistyökumppaneiden kanssa.

–  Miehillä haavoittuvuuden esille nostamiseen voi olla korkeampi kynnys kuin naisilla. Ongelmat olisi hyvä tuoda kuitenkin päivänvaloon, jotta ne saataisiin ratkaistua.

–  Ryhmätapaamisia on yleensä 3-5 kertaa. Tavoitteena on, että kumppanit ottaisivat ryhmätoiminnan itse järjestettäväksi. Meiltä saa tarvittaessa tukea toimintaan.

Yhtenä osana toimintaa ovat isien haastattelut. Näin voidaan nostaa esiin yhteiskunnallisia epäkohtia (esimerkiksi palvelujärjestelmässä) ja toisaalta kehittää eteenpäin isille suunnattua toimintaa.

20180910_132507

Ismo Pitkänen toimii Isän näköinen -hankkeen Helsingin projektisuunnittelijana.

Hankkeesta vastaavat yhdessä Miessakit sekä Suomen Setlementtiliitto ry. Hanke on valtakunnallinen ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittama. Hanke kestää helmikuun 2020 loppuun.

Isän näköinen –hankkeen koulutusmateriaalia on työstetty kevään ja kesän aikana. Koulutus käynnistyy syksyllä. Verkostoituminen sopivien kumppanien kanssa on yksi tavoitteista.

-Järjestämme ilmaista koulutusta isien kohtaamiseen asiakastyössä. Jos joku taho on kiinnostunut koulutuksesta, tulemme mielellämme paikalle.

Miessakit on jo yli 20 vuoden ajan kehittänyt hyödyllistä toimintaa miehille. Muita ryhmien teemoja ovat esimerkiksi väkivalta (joko miesten itsensä aiheuttama tai heihin kohdistuva), erokriisi sekä masennus. (HM)

Projektisuunnittelija Ismo Pitkänen Miessakit ry:stä oli viikkovieraana 10. syyskuuta. Viikkovierailun järjestivät Helsingin Työkanava HeTy ry ja Maali-hanke – Matala Kynnys. 

Lisätietoja hankkeesta: www.miessakit.fi

Alitajuiset uskomukset rajoittavat turhaan monen ihmisen elämää

IMG_7014

– Uskomukset ovat aiempiin elämänkokemuksiimme perustuvia johtopäätöksiä, jotka määrittelevät nykytodellisuuden. Niistä yli 95 prosenttia on alitajuisia ja suurimmaksi osaksi emme ole niistä tietoisia, Psych-K –kouluttaja Raija Matinpalo toteaa.

Matinpalon mukaan ensimmäiset uskomuksemme saamme jo sikiöaikana ja äidinmaidon mukana. Herkkyys tilanteiden tulkitsemiseen ja johtopäätöksiin säilyy läpi elämän. Sotavuosina moni loi vihollisesta tietyn mielikuvan, ja se on saattanut siirtyä sukupolvelta toiselle kansalaisuuteen kohdistuen.

Puolison kommenteilla on usein ratkaiseva merkitys, pidätkö uudesta puserosta. Köyhä saattaa harmitella, että raha menee rahan luo. Traumaattisen kokemuksen tunne voi toistua myöhemmin, kun aistimukset toistuvat ja yhdistyvät – siihen voivat johtaa esimerkiksi maut, äänet ja muut ympäristön signaalit.

– Voimme vaikuttaa tulevaisuuteen muuttamalla omia ajatuksiamme. Tasapainotusten avulla voimme vähitellen poistaa tai muuttaa ikävät uskomukset alitajunnan tasolta ja saada uusia mahdollisuuksia elämäämme – on sitten kyse terveydentilasta, parisuhteesta, työnsaannista tai mistä tahansa elämän osa-alueesta.

IMG_7055

-Psych-K:ssa keskitytään henkilökohtaiseen kasvuun ja kehittymiseen, määrittelee Raija Matinpalo. 

Matinpalo on perehtynyt laaja-alaisesti erilaisiin luontaisterapioihin elämänsä aikana. Niistä ei kuitenkaan ole ollut apua, kun hän on kokenut burn outin. Elämän raiteilleen saaminen on tuntunut lähes mahdottomalta.

– Rob Williamsin kehittämään Psych-K –menetelmään törmäsin internetissä. Sen avulla löysin itseltäni alitajuisen uskomuksen, etten ansaitse olla terve. Muutin sen positiiviseen muotoon. Se avasi silmäni – tuolloin oli tammikuu 2013. Halusin ryhtyä menetelmän kouluttajaksi.

Matinpalo on käynyt koulutuksissa ulkomailla ja on hankkinut  menetelmän kouluttajia myös Suomeen.

– Kyse ei ole terapiasta eikä hoidosta. Puhumme eri aivopuoliskojen tasapainottamisesta, joka on kivutonta ja nopeaa. Poistamme vastustusta mielen tasolta.

Vasen aivopuolisko aktivoituu, kun tarvitaan logiikkaa ja järkeä ja käytetään sanoja. Jos vasen puoli on dominoiva, ihminen on helposti pikkutarkka. Hän on hyvä kirjallisissa töissä, oppii helposti kieliä ja pitää pöytänsä järjestyksessä.

Oikea puoli korostaa tunteita, kuvallista ilmaisua ja luovuutta, Matinpalon sanoin ”leikkiä, laulua ja hauskanpitoa”. Taiteilijat ovat tyypillisiä oikean aivopuoliskon käyttäjiä. He näkevät asiat kokonaisuuksina, ovat spontaaneja ja vapaita. He elävät tässä ja nyt ilman isompaa järkeilyä.

– Jokainen meistä käyttää kumpaakin aivopuoliskoa. Kun näemme näyteikkunassa hienon puvun, oikea aivopuolisko houkuttelee meidät sitä katsomaan. Kun näemme hintalapun, vasen aivopuolisko herää.

IMG_6987

Raija Matinpalo kertoi vetämistään koulutuksista  HeTyn viikkovieraana elokuussa.

Alitajunta pyörittää elämäämme menetelmän oppien mukaan yli 95-prosenttisesti ja tietoinen mieli loppuosan. Asiat tallentuvat alitajuntaan ja sinne voi ”ohjelmoida” uusia asioita.

Matinpalo puhuu myös stressin vaikutuksista. Stressi aiheuttaa usein fysiologisia oireita. Stressi johtaa elämänlaadun heikkenemiseen ja pahimmillaan sairauteen.

– Ihmiset käsittelevät pelkoja ja stressitilanteita eri tavoin. Joku taistelee vastaan, toinen pakenee muihin tekemisiin ja kolmas jähmettyy totaalisesti.

Psych-K:ssa ihmisiä autetaan haluamaansa suuntaan elämässä. Apuna käytetään kinesiologista lihastestausta. Muuttuneet ajatusmallit varmistetaan tietoisen mielen sijasta keholta.

– Pystymme muuttamaan suurimman osan uskomuksistamme. Meidän ei tarvitse tietää, mistä joku homma on saanut alkunsa. Sinä olet ainoa, joka voi muuttaa omaa todellisuuttasi. Kukaan ei pelasta sinua omilta ajatuksiltasi. Kun poistamme jarrut elämästä, pääsemme eteenpäin, Matinpalo korostaa. (HM)

Raija Matinpalo kertoi PSYCH-K® –koulutuksesta Helsingin Työkanava HeTy ry:n viikkovieraana 13. elokuuta. Lisätietoja: www.freelife.fi, www.raijamatinpalo.com

Uusia ryhmätoimintoja HeTyn syyskaudella

IMG_7516.JPG

Monikulttuurinen keittiö on yksi suosituimmista ryhmistä. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla ryhmä kokkasi muun muassa japanilaista, korealaista, englantilaista ja turkmenistanilaista ruokaa. Sushit kuuluivat japanilaiseen teemaan.

Syyskauden alkaessa Helsingin Työkanava HeTy ry:n ryhmätoimintoja on uudistettu. Ryhmistä vastaavan Maali-hankkeen entinen koordinaattori David Lee siirtyi kesällä eläkkeelle ja hänen pestinsä otti vastaan Maali-hankkeen kakkosvetäjä Sari Dvoracek.

Koordinaattorin vaihtuessa on luonnollista, että toiminnat käydään läpi ja niihin tehdään tarvittavat muutokset. Ryhmätoimintoihin osallistujillakin on toki vaikutusvaltaa – kehitystyötä tehdään nimenomaan suosion perusteella. Suunnitteilla on muun muassa uintia, joogaa ja ompelua.

Viikko alkaa Suomi Cafélla (10.12. asti), joka pidettiin ennen perjantaisin. Ryhmässä keskustellaan osallistujien kuulumisista ja ajankohtaisista asioista.  Uutisryhmää ei enää järjestetä, vaan sen teemat on siirretty Suomi Cafén osaksi. Ruotsin ryhmä kokoontuu 3.9. alkaen (26.11. asti). Maanantain tarjontaan kuuluu kaupunkiviljely Linnanpuistossa – se jatkuu syyskuun loppuun. Maanantaisin järjestetään viikkotapaamisia ajankohtaisista asioista ja palveluista.

Tiistaihin kuuluvat geokätköily (25.9. asti)  ja valokuvaus (3.10.-11.12.). Improa ja irrottelua -ryhmä aloitti 28. elokuuta ja jatkaa marraskuun loppuun.  Englannin ryhmä kokoontuu 4.9.-27.11. Monikulttuurinen keittiö houkuttelee eri maiden herkkujen pariin Helmi ry:n tiloihin kerran kuukaudessa.

Keskiviikkona järjestetään kuvataidetta (5.9.-28.11.), pelikerho (12.12. asti), liikuntaa Katajanokan liikuntahallissa (5.9.-19.12.) sekä Runosuoni (12.12. asti).

Alkukesästä aloitetut kulttuurikyläilyt jatkuvat 13.12. asti torstaisin. Päivän ohjelmaan kuuluvat lisäksi 6.9. alkaen saksa sekä ekoaskartelu (6.9.-29.11.).

Perjantaina kokoontuu English Chat. Viikon päätteeksi järjestetään tuttuun tapaan perjantairetkiä, jotka kohdistuvat esimerkiksi museoihin, näyttelyihin ja luontokohteisiin.

Ajankohtaiset tiedot ryhmätoiminnoista löytyvät facebookista ja nettisivuiltamme. Ryhmätoimintoihin voi tulla muutoksia. Tiedotamme niistä erikseen. (HM)

Eläköityvä David Lee kannattaa kansalaispalkkaa ja lyhyempää työpäivää

IMG_6896

– Työttömän tilanteeseen tulisi perehtyä samoin kuin omalääkäri potilaaseen. Ei riitä, että TE-toimiston asiantuntija katsoo viimeisimmät faktat koneelta ja määrää toimet sen perusteella. Ihmistä on katsottava kokonaisuutena eikä hänen historiaansa ja arjen huolia voi noin vain sivuuttaa, tähdentää Maali-hankkeen koordinaattori David Lee.

Kansalaispalkka ja lyhyempi työpäivä. Siinä kaksi keskeistä yhteiskunnallista uudistusta, jotka saavat Helsingin Työkanava HeTy ry:n Maali-hankkeen koordinaattorin David Leen vankan tuen.

Lee tietää vuosikausien omakohtaisella kokemuksella, millaista on juosta luukulta luukulle anomassa tukia. Monelle työttömälle kaavakkeiden täyttäminen, selitysten ja selvitysten antaminen ja tukien odottelu on henkisesti raskasta aikaa. Tukiviidakko nakertaa energiaa, jonka mieluummin käyttäisi aktiiviseen työnhakuun.

– Kansalaispalkka takaisi jokaiselle perustoimentulon ja antaisi takuun, että elämä jatkuu huomennakin. Epävarmuus ja köyhyys ajavat ihmiset ruokajonoihin, jotka ovat häpeä Suomelle. Jokaisen itsenäisen valtion pitäisi pystyä takaamaan kansalaisilleen työ ja toimeentulo, Lee pohtii.

Työajan lyhentäminen helpottaisi osaltaan työttömyyttä. Se voisi merkitä paitsi työajan leikkausta, myös sitä, että huonoimmassa työkunnossa olevat päästettäisiin eläkkeelle.

– Yhteiskunta kiusaa työvelvoitteella ihmisiä, jotka ovat lähes sataprosenttisesti invalideja tai muuten pysyvästi työkyvyttömiä. Heidät tulisi vapauttaa tästä taakasta. Työt voitaisiin paremmin osoittaa nuorille, joiden työttömyydestä olen huolissani. On vaarana, että nuorilta menee usko yhteiskuntaan. Vaikutukset nuorten elämään ja asenteisiin voivat olla pysyviä.

IMG_6874

Elämä on tarjonnut David Leelle ylä- ja alamäkiä. Vaikka vastoinkäymiset ovat välillä tuntuneet loputtomilta, hän on taistellut tiensä takaisin sujuvaan arkeen. Lee korostaa rytmin tärkeyttä; työttömänäkin on hyvä harrastaa säännöllisesti jotakin, joka houkuttelee ihmisen kodin ulkopuolelle. Silloin paluu työelämään ei ole niin suuri haaste.

David Lee on syntynyt Helsingissä – hän on silti saanut varsin kansainvälisen kasvatuksen. Lapsena Lee näki ja koki konkreettisesti, kuinka perheen arki muovautui työelämän vaatimuksiin. Sähköinsinööriksi kouluttautunut Davidin isä työskenteli useamman jakson Iso-Britanniassa, ja perhe muutti aina hänen mukanaan.

– Varhaislapsuuden vuodet elin Iso-Britanniassa. Kävin siellä myös esikoulun. Suomessa kävin ruotsinkielistä koulua Topeliuksenkadulla. Välillä olin koulussa Kannelmäessä. Ruotsinkielistä lyseota kävin Sturenkadulla. Äidin kanssa puhuin ruotsia, isän kanssa englantia ja kavereiden kanssa suomea. Näin sain laajan kielipohjan.

Leen ensimmäinen työpaikka oli Suomi-Salama –vakuutusyhtiössä. Sen jälkeen hän suoritti varusmiespalveluksensa Dragsvikissa. Lee koki armeijakäyttäytymisen käskyineen ja huutamisineen aivopesuksi. Palveluksen loppuaika toimistotöissä sujui rauhallisesti.

Armeijan jälkeen Lee pyrki sisustusarkkitehtilinjalle Ateneumiin, mutta joutui niukasti karsituksi. Sen jälkeen hän sai töitä Karttakeskuksesta.

– Olin vahtimestarina, lähettinä ja painotyöntekijänä. Myin karttoja Pohjoisesplanadilla. Avustin tuotesuunnittelijaa, joka vastasi esitteistä, kansikuvista ja messuosastoista. Hän kiinnostui kyvyistäni ja opiskelin vuoden verran mainosalaa työn ohessa. Tein sitä työtä Karttakeskuksessa yli 10 vuotta.

david taulut

– Puhun samaa kieltä kissojen ja koirien kanssa, naurahtaa David Lee. Luova työskentely on ollut hänelle mieluista. Lee on maalannut runsaasti eläinaiheisia tauluja ja esitellyt niitä näyttelyissä.

Työ kuormitti David Leetä niin, että burn out iski ja hän irtisanoutui. Seuraavan vuoden aikana Lee hyödynsi luovuuttaan piirtämällä sekä maalaamalla eläinaiheisia tauluja.  Se oli myös tapa purkaa stressiä. Lee piti näyttelyitä julkisissa tiloissa ja myi teoksiaan.

Seuraavina vuosina Leen työtilanne vaihteli suhdanteiden mukaan. Välillä hän teki useita töitä päällekkäin, toisinaan töitä ei ollut lainkaan. Hän muun muassa opetti painotekniikkaa, hoiti arkistoja ja teki töitä jopa krematoriossa.

– Helsingin Työttömiin (nyk. Helsingin Työkanava) sain ensikosketuksen, kun se toimi Tennispalatsissa. Näin mainoksen ja tulin toimistolle, ja tapasin Pirkko Kycklingin. Pidin näyttelyn HeTyn tiloissa.  Opetin ryhmissä mainostekstausta ja maalausta. Oli fantastista jakaa omia tietojaan ja taitojaan toisille. Samankaltaista työtä jatkoin Tietopaja Mesta ry:ssä Albertinkadulla.

Lee hakeutui Helsingin kaupungin vuorovaikutuskoulutukseen, joka antoi valmiuksia ryhmien vetämiseen. Sitä seurasi niin töitä kuin työttömyyttä.

– Minulle oli tärkeää löytää rytmi päivilleni, jotta aika ei kuluisi kotona makoillessa. Kävin kirjastossa päivittäin lukemassa lehtiä ja käyttämässä tietokonetta. Näin valmiudet työelämään säilyivät paremmin. Äitini poismeno oli myös raskasta aikaa, negatiivisuutta tuntui tulevan joka puolelta.

– Työvoimatoimistossa yhteyshenkilöni oli kokenut samoja asioita ja se kevensi tuntemuksia. Hänen avullaan pääsin Uusix-verstaalle kouluttajaksi. Vedin kulttuurien välistä viestintää, taideopetusta ja mainostekstausta. Projekti päihdehuollon asiakkaiden parissa oli vaativaa aikaa. Sittemmin pääsin Horisontti ry:hyn vapaaehtoiseksi ja työllistetyksi. Opetin kieliä, pidin kirpputoria ja vedin jopa yhden atk-kurssin ennen kuin jäin jälleen työttömäksi.

IMG_6864

David Lee arvioi, että mielenosoitukset ja marssit ovat mennyttä aikaa. Nykyisin keskustelut ja jopa päätökset tapahtuvat sosiaalisessa mediassa. Some-maailman vahvuus tulee huomioida myös työttömien toimintojen markkinoinnissa.

Jatkoa miettiessään Lee muisti HeTyn ja vieraili uudessa paikassa Nokiantiellä. Hän kohtasi jälleen Kycklingin, mutta myös puheenjohtaja Maija Makkosen ja toiminnanjohtaja Anna-Maria Kantolan. Lämmin vastaanotto sai Leen uskomaan, että siinä on hänen tulevaisuutensa.

HeTylle Lee ideoi perjantairetket ja uutisryhmän. Hän hoiti hetken kirjastoa ja veti kuvataideryhmää. Sitten tuli Maali-hanke, jonka alaisuuteen ryhmät siirrettiin. Leen avuksi tulivat Sari Dvoracek ja joukko muita innostuneita ihmisiä.

– Ilman heidän apuaan tulokset eivät olisi näin hyviä. Olemme saaneet ryhmät aktiivisiksi ja ihmiset mukaan matalan kynnyksen periaatteella.

HeTyn toimintaa David Lee pitää tärkeänä ja tarkoituksenmukaisena. Kaikki asiat vaativat pientä ravistelua, jotta pysyy ajan mukana. Lee mainitsee muun muassa markkinoinnin tärkeyden. Se on kipupiste, joka korostuu entistä enemmän sosiaalisen median vahvistuessa.

– On tärkeää, että voi uudistua ja erottua joukosta. Meidän on tarjottava enemmän toimintaa nuorille työttömille. Ikuinen kysymys on raha. On vaikeaa ylläpitää toimintoja pienellä budjetilla – toiminnanjohtajan ja puheenjohtajan taakka on varmasti raskas.

IMG_6866

Helsingin Työkanavan koulutuskeskus toimii Katajanokalla maailmanpyörän vieressä. Vaikka paikka on keskeinen, se ei riitä. Lee kohtaa edelleenkin ihmisiä, jotka eivät tiedä, mikä HeTy on – vaikka yhdistys on ollut olemassa jo 25 vuotta. Siksi markkinointia on tehostettava.

HeTyssä on onnistuttu hienosti tavoitteissa niukoillakin määrärahoilla. Ryhmät ovat aktiivisia ja vetävät hyvin väkeä, ajankohtaisia kuulumisia on kuultu useilta asiantuntijoilta viikkovierailuilla. Lee toivoo, että rahoitus järjestyisi tulevaisuudessa varmemmin, jotta toiminta ei olisi joka vuosi vaakalaudalla.

– Epävarmuus heijastuu jokaiseen ihmiseen. On vaikea keskittyä tekemisiin, jos ei tiedä tulevaisuutta.

Heinäkuussa lomaileva ja elokuusta alkaen eläkepäivistä nauttiva David Lee on toiminut HeTyssä muun muassa kuoron vetäjänä, ja hän aikoo ylläpitää lauluharrastusta jatkossakin. Leelle läheistä on myös luonnossa ja metsissä vaeltelu. Yhtenä haaveena on ruskamatka Lappiin.

– Eläkkeelle jääminen tuo mieleen paljon muistoja. Mitä työ on antanut, mitä olen saanut? Olen saanut paljon. Olen tyytyväinen myös epäonnistumisiin – ne ovat osa elämää, Lee korostaa. (teksti ja kuvat: Heikki Merihaara)

IMG_6894

–  HeTyssä asiat ovat hyvällä mallilla. Puu kasvaa ja tuottaa satoa. Siitä on hyvä jatkaa. Ihminen tekee vain sen, mihin hän pystyy, tuleva eläkeläinen David Lee tuumaa.

 

Helmessä tuoksuivat bibimbap ja korealaiset kasvisherkut

IMG_6756

Panku Kim ohjeistaa kokkausryhmää korealaisen ruoan pariin Helmen keittiössä. 

Kesäkurpitsaa, porkkanoita, sipulia, sieniä, naudanlihaa ja paljon muita ainesosia on listalla, kun Monikulttuurinen keittiö –ryhmä valmistaa korealaista ruokaa Mielenterveysyhdistys Helmen keittiössä nostalgisessa puutalossa Pasilassa.

Ryhmä perehtyy korealaisen keittiön saloihin Panku Kimin johdolla. Iltapäivä sujuu uusien työskentelytapojen, mausteiden ja herkullisten tuoksujen parissa. Pohjaksi työskentelylle Kim jakaa kopiot bibimbapin reseptistä.

IMG_6757

Naudanliha suikaloidaan tasaiseksi bibimbapiin.

-Ohjeessa mainittu siitakesieni on niin kallista, että korvaamme sen herkkusienillä, Kim huomauttaa.

Ulkokengät vaihtuvat jo taloon tullessa sisäkenkiin ja vaatteet suojataan esiliinoilla. Hygieenisyys on tärkeää ja kädet pestään moneen kertaan kokkauksen edetessä.

IMG_6783

Kim siirtää paistinpannulla kypsyneet kasvikset lautaselle.

Työnjako sujuu vaivattomasti ja astiat alkavat täyttyä siivutetuilla tai suikaloiduilla kasviksilla. Kim korostaa huolellista työskentelyä. Niinpä kasvikset pilkotaan tasamuotoisiksi ja ohuiksi – näin ne imevät parhaiten maut itseensä. Kim pilkkoo itse naudanlihan bibimbapiin soveltuvaksi.

IMG_6775

Salaperäinen mauste on pienenpienessä pullossa.

Mausteita tulee niin kastikkeisiin, tahnoihin kuin suoraan ainesosiin. Soijan, seesamiöljyn, valkosipulin, mustapippurin ja salaisen nestemäisen maustetiivisteen aromit täyttävät ilman viimeistään silloin, kun ruoat kypsentyvät liedellä. Puuroriisi pestään kolmeen kertaan ennen kypsentämistä.

IMG_6767

Riisinjyvät muuttavat olemustaan kolmessa pesussa ennen painekattilakypsennystä.

-Riisistä tulee esiin eri värejä, kun se aukeaa pesussa. Kypsentäminen tapahtuu painekattilassa merilevän ja suolan kera, Kim neuvoo ja pyytää jakoavainta löysätäkseen painekattilan venttiiliä.

Välillä kokit hörppivät kahvia saaden lisäpotkua aterian tekoon. Kun ruoat alkavat valmistua, osallistujille selviää korealaisen aterian luonne. Pöytä täyttyy useista kipoista, joissa kussakin on tiettyä ainesosaa. Kastike- ja maustekulhot täydentävät kokonaisuuden.

IMG_6799

Kelmuilla peitetyt lämpimät ruoat saapuvat pöytään. Kaikki osallistuvat kattauksen viimeistelyyn. Kim tekee valmiit annokset lautasille.

Kim huolehtii ruoan asettelusta lautasille. Jokainen saa eteensä värien ja makujen ilotulituksen. Naudanlihan ja kasvisten päälle asetetaan paistettu kanamuna, nokare korealaista tahnaa, maustekastiketta sekä seesaminsiemeniä.

-Parhaita ruokia, mitä täällä on tehty, osallistujat ylistävät ja syövät itsensä kylläisiksi.

IMG_6815

Opettaja Panku Kim ja ahkerat oppilaat esittelevät ensimmäistä valmista annosta.

Korealaiset syövät Kimin mukaan bibimbapia lounaalla tai illallisella ja erilaisten juhlien yhteydessä. Korealainen ruoka on vahvasti maustettua ja terveellistä. Siinä käytetään paljon kasviksia. Leipää Koreassa syödään vähän.

-Ihmiset kerääntyvät yhteen ruokaillessaan. Se on vahvasti sosiaalinen tapahtuma, Kim toteaa.

IMG_6817

Bibimbap on yhdistelmä kasviksia, naudanlihaa ja gochujang-chilitahnaa. Paistettu kananmuna kruunaa annoksen.

Kim muutti Suomeen vuonna 2000. Hänellä on monipuolinen ravintola-alan koulutus. Kim on toiminut muun muassa sushimestarina Stockmannilla sekä Finnairin Japanin-lennoilla. Olkapäävamman vuoksi hän joutui jättämään keittiötyön. Ruoanlaitto on silti säilynyt hänellä vahvana ja mieluisana harrastuksena.

Kimin oma korealainen suosikkiruoka on grillattu porsaankylki eli samgyeopsal. Suomalaista ruoista hän nostaa suosikikseen lohikeiton.

IMG_6755

Panku Kim on ollut keittiöalan ammattilaisena muun muassa Stockmannilla ja Finnairin Japanin-lennoilla.

Maali-hanke – Matala Kynnys, Helsingin Työkanava HeTy ry ja Mielenterveysyhdistys Helmi ry aloittivat Monikulttuurinen keittiö –toiminnan runsas vuosi sitten. Ideana on tutustuttaa osallistujat kerran kuukaudessa jonkun maan ruokakulttuuriin.

IMG_6740

Monikulttuurinen keittiö kokoontuu Mielenterveysyhdistys Helmen idyllisessä puutalossa Länsi-Pasilassa kerran kuukaudessa.

– Vetäjinä on aina ulkomaalaistaustaisia henkilöitä, jotka esittelevät oman maansa ruokia. Osallistujia on yleensä ollut 8–10. Ihmiset tykkäävät kokata yhdessä. Fiilis on aina loistava, ylistää Helmen keittiötyön ohjaaja Marita Hardén.

-Noin ihanan iloisen miehen ottaisin tänne mielelläni toistekin, Hardén huudahtaa kiittäessään ja halatessaan Kimiä.

Hyvän suosion saaneen Monikulttuurisen keittiön toiminta jatkuu jälleen syksyllä. (HM)

  • Korealainen ruoka on kehittynyt Korean niemimaalla ja eroaa japanilaisesta ruoasta. Koreassa korostuu makujen vahvuus, kuten tulisuus. Japanilaisessa ruoassa suolainen ja makea maku tuntuvat kielessä paremmin.
  • Tyypillinen korealainen ruokapöytä täyttyy lukuisista astioista, joissa on aterian eri ainesosia ja runsaasti pieniä kippoja, joissa on kastikkeita ja tahnoja. Niissä hyödynnetään etenkin soijaa sekä seesamiöljyä. Merilevällä on iso merkitys korealaisessa keittiössä. Illallinen koostuu yleensä riisistä, keitosta, 2–3 pääruoasta sekä kasvislisukkeista.
  • Kimchi on Korean kansallisruoka. Se on hapatettua ja voimakkaasti maustettua kiinankaalia. Sitä nautitaan sellaisenaan sekä erilaisten ruokien lisukkeena. Muita tunnettuja korealaisruokia ovat bulgogi, kalbi, muyeok-guk, japchae, kimbap ja bibimbap.

 

Työttömien yhdistykset huolissaan julkispalvelujen yksityistämisestä

IMG_6662

– Sote-uudistuksessa on oltava tarkkana, ettei tule isompia vahinkoja kuin hallitus on suunnitellut, oikeustieteen tohtori Pentti Arajärvi tokaisee.

Sote- ja maakuntauudistus kaikkine sivujuonteineen on monelle yhä hepreaa. Sillä on vaikutuksensa myös työvoimapalveluihin. Uudistus tähtää TE-palvelujen yksityistämiseen, ja asiaa on puitu myös Helsingin Työkanava HeTy ry:n tapahtumissa.

Asiaan saatiin oikeustieteen tohtori Pentti Arajärven näkökulma 28. toukokuuta. Hän keskittyi alustuksessaan nimenomaan työvoimapalveluihin, joita ollaan siirtämässä maakunnille. Jatkossa niitä kutsutaan kasvupalveluiksi.

– Ilmeisesti ajatuksena on, että työllisyystoimet yrityksissä ja elinkeinoelämässä palvelevat talouden kasvua. Tämä on sitä uussalakieltä, jota julkisen vallan kaikkiin toimiin yritetään ujuttaa. Palvelujen virallisesta nimestä ei välttämättä enää näe, mistä on kysymys, Arajärvi pohtii.

Jos maakuntauudistus toteutuu, työvoimapalvelut siirtyvät maakuntien alaisuuteen vuoden 2019 aikana. Ja maakunnat siirtävät edelleen osan toimista yksityisille. Se johtaa väistämättä päätöksentekojärjestelmien säätämiseen.

Arajärvi korostaa, että perustuslakisäädöksellä määritellään, millä edellytyksillä julkisia tehtäviä voidaan antaa yksityisille. Tästä on myös kyse sote-uudistuksessa.

Aiempi hallituksen esitys perustui liian laajaan yksityistämiseen ja esitys kaatui. Perustuslakivaliokunta on jälleen tekemässä uutta esitystä. Arajärvi on ollut viidesti asiantuntijana kuultavana perustuslakivaliokunnassa – se osaltaan kertoo uudistuksen hankaluudesta.

IMG_6664

– Erilaisten karenssien määrääminen on muun muassa toimi, jota ei voida siirtää yksityisille, mainitsee Pentti Arajärvi.

Työvoimapalvelutehtävät voidaan jakaa julkisiin hallintotehtäviin sekä palvelutehtäviin. Ensin mainitut kuuluvat jatkossakin viranomaisille, jotka käyttävät päätösvaltaa. Palvelutehtävät voidaan kuitenkin tulevaisuudessa siirtää yritysten tai järjestöjen – esimerkiksi ammattiliittojen – tehtäväksi.

– Jos palvelu yksityistetään, muutos ei saa vaarantaa kansalaisten perusoikeuksia eikä heidän asemansa saa huonontua. Yksityispalvelujen on oltava puolueetonta siinä missä viranomaistenkin. Kyse on lähinnä avustavista ja täydentävistä tehtävistä, joilla lisätään tehokkuutta.

Yhteiskunnan on taattava sekä oikeusturva että hyvä hallinto. Jos yksityinen taho ottaa vastuun työvoimapalveluista, taholla on oltava riittävä pätevyys palvelun ylläpitämiseen. Kansalaisten on voitava luottaa yksityisiin siinä missä viranomaisiinkin. Tämä tarkoittaa sekä tietotaitoa että taloudellisia valmiuksia.

Vaikka byrokratia-sana nostaa monella niskavillat pystyyn, Arajärvi lausui muutaman sanan byrokratian tarpeellisuudesta.

– Ellei viranomaisilla ole mitään menettelytapoja asioiden käsittelemiseksi, on vaikea taata ihmisten samanlaista kohtelua samanlaisissa tapauksissa. Tietty määrä byrokratiaa tarvitaan mielivallan poistamiseksi.

Oikeusturvaa on kahta lajia. Ennakollisessa pyritään etukäteen päätöstä tehdessä varmistamaan ratkaisujen oikeellisuus. Jälkikäteisessä oikeusturvassa taataan mahdollisuus hakea muutosta päätökseen tuomioistuimesta tai muulta taholta, esimerkiksi työvoimakysymyksissä sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalta. Kansalainen voi lisäksi tietyissä asioissa valittaa vakuutusoikeuteen tai kannella oikeusasiamiehelle.

Jos ja kun työvoimapalveluja yksityistetään, vastuutahoilla on velvollisuus tarjota palvelua sekä suomeksi että ruotsiksi ja toisinaan myös saameksi. Maahanmuuttajilla on yhtä lailla tietyissä tilanteissa oikeus tulkkipalveluihin.

Julkisen vallan velvollisuus on edistää työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Se ei takaa työpaikkaa jokaiselle. Työttömältä edellytetään lisäksi aktiivisia työllistymistoimia.

– En halua yhtään puolustella aktiivimallia. Viimeisimmän havainnon mukaan työantajat ovat alkaneet tehdä pieniä paketteja, joilla täytetään aktiivimallin ehto työllisyysturvan takaamiseksi. Työnantajat eivät edes pyri työllistämään ihmisiä pysyvästi, kritisoi Arajärvi.

IMG_6623

– Kun palveluja siirtyy yksityisille, järjestelmä on huomattavasti korruptioalttiimpi, Pentti Arajärvi arvioi.

Lakimuutos aiheuttaa huolta työttömien yhdistyksissä. Arajärvi toteaa, että periaatteessa työttömien yhdistykset voivat toimia työvoimapalvelujen tuottamiseksi jatkossa samaan tapaan kuin nytkin. Asia riippuu maakuntatasolla tehtävistä päätöksistä.

– Kunnat ovat tähän asti tukeneet yhdistyksiä. Kun vastuu siirtyy maakunnille, riittävätkö niiden intressit saman jatkamiseen? On haasteellista osallistua kilpailutuksiin – palveluntarjoajat ovat jatkossa samalla viivalla.

Pitkäaikaistyöttömien työllistämistä on nyt tuettu sekä valtion että kunnan / kaupungin varoilla. Jatkossa tämä voi muuttua radikaalisti.

– Jos maakunta vastaa jatkossa kuluista, Helsingin kaupungin laskelmissa lienee yhdentekevää, ovatko ihmiset töissä vai työttöminä. Toki kuntien tulee muistaa, että työllistyvä ihminen maksaa enemmän veroja kuin työtön. Se puoltaa työmarkkinatuen rahoittamista, Arajärvi pohtii. (HM)

Työllisyyspalvelujen yksityistäminen ei juurikaan herätä luottamusta

_MG_3246

Paneelikeskustelua TE-palvelujen yksityistämisestä kävivät Jukka Haapakoski, Mari Ahonen-Walker, Raisa Lehtomäki ja Alli Tiensuu. Tilaisuus pidettiin HeTyn lounaskahvilassa Katajanokalla. (kuva: Jarmo Laakso)

Hallituksen kaavailut TE-palvelujen siirtämisestä yksityissektorin hoidettavaksi osana kasvupalvelulakia oli kuumana keskustelunaiheena työttömiä edustavien järjestöjen kutsumassa paneelissa Katajanokalla 21. toukokuuta.

Kaikki paneelikeskusteluun osallistujat eli Työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, Valtakunnallisen Työpajayhdistyksen TPY:n toiminnanjohtaja Mari Ahonen-Walker, Joukkovoima-verkoston aktivisti Raisa Lehtomäki sekä SAK:n työvoimapoliittinen asiantuntija Alli Tiensuu olivat yhtä mieltä siitä, että lakimuutos johtaa kohti huonompaa. Tätä näkökulmaa tukevat myös kokemukset maailmalta.

Keskustelijat aikovat toimia pian herättääkseen keskustelua kasvupalvelulain epäkohdista. He toivovat myös mielipiteiden esilletuloa tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa.

Tapahtuman järjestivät Työttömien Keskusjärjestö ry, Uudenmaan Työttömien Yhdistysten Aluejärjestö Uutta ry sekä Helsingin Työkanava HeTy ry. (HM)

Tiedonantaja teki laajemman jutun tapahtumasta. Se on luettavissa verkkolehdestä osoitteessa:

http://www.tiedonantaja.fi/artikkelit/hyppy-tuntemattomaan