Helsingin Työkanava avataan yleisölle uudessa toimitilassa Sörnäisissä ma 2.8.2021

Kulunut talvi ja kevät on ollut Helsingin Työkanavan toiminnan kannalta hyvin haasteellista ja poikkeuksellista aikaa. Koronavirusepidemian vuoksi Helsingin Työkanava on ollut suljettuna yleisöltä viime vuoden marraskuusta saakka. Olemme pystyneet järjestämään rajoitusten puitteissa ICT-kursseja ja ryhmätoimintaa. Rajoitusten kiristyessä ryhmätoiminta siirrettiin kokonaan etänä tapahtuvaksi. 

Kevään kynnyksellä oli edessä toinen toimintaamme vaikuttanut suuri muutos, sillä vuodesta 2017 toimitilanamme toiminut Katajanokanlaituri 4 kiinteistö sai purkutuomion ja sen vuoksi vuokrasopimuksemme Katajanokanlaiturilla päättyi 30.4.2021. 

Alkoi iso muuttourakka. Muutimme toukokuussa uusiin toimitiloihin Sörnäisiin, osoitteeseen Sörnäisten rantatie 31. Koronarajoitukset ovat vaikuttaneet toimintaamme myös uudessa paikassa niin, että emme ole voineet avata tiloja ja lounaskahvilaa yleisölle.

Kesä on edennyt jo sen verran pitkälle, että Helsingin Työkanavan kesätauko alkaa juhannuksen jälkeen torstaina 1.7.2021 ja päättyy 1.8.2021.

Koronatilanteen salliessa avaamme tilat yleisölle ma 2.8.2021. Lounaskahvila avataan, ICT-kurssit jatkuvat ja ryhmätoimintaa käynnistetään vaiheittain elokuun aikana.

Helsingin Työkanava HeTy ry kiittää kaikkia työntekijöitä, työkokeilijoita, vapaaehtoisia ja yhteistyökumppaneita kaikesta auttamisesta ja isosta työpanoksesta tänä poikkeuksellisena aikana.

Nyt aika hengähtää, palautua ja levätä.

Toivotamme kaikille hyvää ja rentouttavaa kesälomaa!

Helsingin Työkanava HeTy ry, Sörnäisten rantatie 31, 00500 Helsinki

KUNTAVAALIT 2021 – TYÖTTÖMIEN KESKUSJÄRJESTÖN KUNTAVAALITEESIT

Kuntavaalit 2021 järjestetään sunnuntaina 13. kesäkuuta 2021. Vaaleissa valitaan kaikki Manner-Suomen kunnanvaltuustot seuraavalle nelivuotiskaudelle. Ennakkoäänestys järjestetään kotimaassa 26. toukokuuta- 8. kesäkuuta. ja ulkomailla 2.–5. kesäkuuta 2021.

Työttömien Keskusjärjestö on työttömien yhdistysten muodostama työttömien edunvalvontajärjestö – toiminut jo 30 vuotta. Työttömien yhdistykset järjestävät erityisesti pitkäaikaistyöttömille suunnattuja toimintoja ja palveluita.

Kuntalain 7 § mukaan kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa tehtävät ja järjestää sille laissa erikseen säädetyt tehtävät. Näihin tehtäviin liittyvät muun muassa koulutuksen, sivistyksen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävät sekä vastuu kunnan elinvoimaisuudesta. Osa kunnista on ulkoistanut näitä kuntien velvoitteita maakunnille sekä kuntayhtymille.

Kuntapäättäjät ovat kuitenkin vastuussa näistä toiminnoista.

Työttömät ovat tasa-arvoisia kuntalaisia, ja heillä on oikeudet yhdenvertaisiin palveluihin. Miten nämä oikeudet toteutuvat omassa kunnassanne käytännössä?

Työttömien Keskusjärjestön kuntavaaliteesit 2021:
1. Kuntien tulee järjestää työttömille työnhakijoille riittävästi tukea ja palveluita heidän työllistymisensä edistämiseksi.
2. Yhdistykset mukaan työllisyyden hoitoon ja työllisyyden kuntakokeiluun yhteistyökumppaneiksi.
3. Kuntouttavan työtoiminnan tulee tukea sitä tarvitsevien työttömien työ- ja toimintakyvyn edistämistä. Kuntouttavan työtoiminnan kulukorvausta tulee nostaa.
4. Työttömien terveystarkastus tulee kunnissa budjetoida ja tehdä näkyväksi osana kuntien hyvinvointistrategiaa.
5. Kunnan on nimettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutaho.
6. Kuntien tulee toteuttaa asiakasmaksulain 11 pykälää, joka mahdollistaa vähävaraisten asiakasmaksujen alentamisen tai perimättä jättämisen.
7. Kuntien on otettava käyttöön sosiaalinen luototus.
Teesien sisältöä on avattu tarkemmin Työttömien keskusjärjestön sivulla : https://tyottomat.fi/ajankohtaista/kuntavaalit-2021/


Työttömien Keskusjärjestö: Missään kunnassa ei saa tulla yhtään pitkäaikaistyötöntä

15.4.2021

Työttömien Keskusjärjestö on syvästi huolissaan pitkäaikaistyöttömyyden voimakkaasta kasvusta. Keskusjärjestön vuosikokous katsoo, että työkalut pitkäaikaistyöttömyyden hävittämiseen ovat olemassa. Kansalaisten oikeus työhön tulee turvata työtakuulla.

Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita oli helmikuun lopussa yli 96 000 henkilöä. Kasvua edellisvuoteen oli lähes 33 000. Työttömien Keskusjärjestö katsoo, että yhteiskunnallisena tavoitteena tulee olla, että pitkäaikaistyöttömyyttä ei synny.

Jokaiselle työttömälle työnhakijalle tulee viimeistään vuoden jälkeen taata työpaikka. Työpaikan kustantaa valtio tai kunnat ja se voidaan järjestää yksityisellä, julkisella tai kolmannella sektorilla. Työkalut tähän ovat jo olemassa.

Päteviä työttömiä työnhakijoita on paljon. Eri selvitysten mukaan Suomessa yhä vallitsee ennakkoasenteita mm. yli 55-vuotiaita, nuoria, osatyökykyisiä sekä maahanmuuttajataustaisia kohtaan. Yhteiskunnan kannalta asenteiden murtaminen on halvinta työllisyyspolitiikkaa.

Ennakkoluulot käyvät erittäin kalliiksi, koska koulutus, työllisyyden edistämisen panostukset ja ammattipätevyys valuvat hukkaan veronmaksajien piikkiin, jos ihmiset eivät ennakkoasenteiden vuoksi työllisty. Jos pitkäaikaistyötön saa mahdollisuuden, hän pääsee eteenpäin.

Työttömät työnhakijat ovat työvoimareservi, josta tulee pitää huolta

Koronaepidemia on koetellut kaikkia kansalaisryhmiä, mutta erityisesti pitkäaikaistyöttömiä. Palvelu- ja hoitovelkaa on syntynyt erilaisten sulkujen vuoksi. Hallituksen kaavailemassa Pohjoismaisessa työvoimapalveluiden mallissa panostetaan lisävoimavarat työttömyyden alkupään haastatteluihin. Julkisen vallan ei tule kuitenkaan unohtaa pitkäaikaistyöttömien ja heidän perheidensä hätää. Työttömyys ja syrjäytyminen pitkittyessään aiheuttavat mielenterveysongelmia ja vaikeuttavat entisestään paluuta työelämään.

Koronaepidemian aikana on syntynyt uusia työttömien ryhmiä. Muun muassa esiintyvät taiteilijat ja kulttuuri- sekä tapahtuma-alalla työskentelevät ovat pudonneet tyhjän päälle. Tämä tuo näkyviin työttömiin kohdistuvia ennakkoluuloja. Tuleeko esimerkiksi kärkiartisteja nyt ohjata matalan tuottavuuden töihin? Myös aloittelevat yrittäjät sekä pien- ja yksinyrittäjät ovat vaikeuksissa. Työttömyysturvan ja palveluiden tulee ulottua tasapuolisesti kaikkiin työttömiin ja ammatinharjoittajiin.

Työttömien Keskusjärjestön vuosikokous kokoontui verkkoyhteydellä tänään.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, 050 577 2580jukka.haapakoski@tyottomat.fi

Puheenjohtaja Irma Hirsjärvi, 050 5915 461irma.hirsjarvi@tyottomat.fi

Viestinnän asiantuntija Leena Valkonen, 044 717 7277leena.valkonen@tyottomat.fi

Työttömien Keskusjärjestö 30 vuotta.

Työttömien Keskusjärjestö kokoontuu 30-vuotisjuhlakokoukseen

Työttömien Keskusjärjestö viettää tänä vuonna 30-vuotisjuhlaa. Järjestö perustettiin nimellä Työttömien Valtakunnallinen yhteistoimintajärjestö – TVY ry marraskuussa vuonna 1991.

Työttömien Valtakunnallinen yhteistoimintajärjestö – TVY perustettiin juuri 1990-luvun suuren laman kynnyksellä. Vuonna 1991 työttömiä oli Suomessa 169 000 henkilöä, työttömyysaste oli 6,7 % ja työllisyysaste 70,0 %. Tästä luvut alkoivat synkentyä. Työttömyysaste oli vuonna 1992 jo 11,8 % ja työllisyysaste oli laskenut 64,7 %:iin.

Nyt Suomi elää murroksen aikaa maailmanlaajuisen koronapandemian vaikutuksesta. Työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa 2021 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 220 000 ja työttömyysaste 8,1 prosenttia ja työllisyysaste 70,0 prosenttia. Myös pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut rajusti noin 30 % viime vuodesta.

Työllisyyden kohentamiseksi tarvitaan valtiolta ja kunnilta lisäpanostuksia, jotta maan työvoimapotentiaalia ei menetettäisi pitkäaikaistyöttömyyteen.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii järjestön 30-vuotisjuhlavuoden suojelijana

Työttömien Keskusjärjestön vuosikokous pidetään torstaina 15.4.2021 etäyhteyksin. Juhlakokouksessa käydään läpi sääntömääräiset asiat ja suunnitellaan 30-vuotisjuhlavuoden toimintaa. Pääjuhla pidetään Tampereella marraskuussa koronatilanne huomioiden. Marraskuu juhlassa jaetaan mm. tasavallan presidentin myöntämät ansiomerkit 15 työttömien yhdistystoiminnassa pitkään toimineelle ja ansioituneelle henkilölle.

Työttömien Keskusjärjestöllä on iso ilo kiittää jäsenyhdistyksiään valtavasta työstä, jota on tehty työttömien ihmisarvoisen elämän ja työllistymisen eteen sekä tasavallan presidentti Sauli Niinistöä, joka on lupautunut juhlavuotemme suojelijaksi.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, 050 577 2580, jukka.haapakoski@tyottomat.fi Puheenjohtaja Irma Hirsjärvi, 050 5915 461, irma.hirsjarvi@tyottomat.fi
Viestinnän asiantuntija Leena Valkonen, 044 717 7277, leena.valkonen@tyottomat.fi

Tietoa Työttömien Keskusjärjestön historiasta: https://tyottomat.fi/jarjesto/historia/

Työttömien Keskusjärjestö ry

Rahakamarinportti 3 A, 3. krs, 00240 Helsinki. Puh. 040 547 7090 • Y-tunnus 1003909-9 www.tyottomat.fi• etunimi.sukunimi@tyottomat.fi tai toimisto@tyottomat.fi

Työttömien Keskusjärjestön hallitus vaatii ripeitä toimia työllisyyden parantamiseksi

Mediatiedote/Kannanotto 12.3.2021

Koronakriisin aikana pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut hälyttävästi. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna pitkäaikaistyöttömien määrä on työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan noussut yli 30 000 työttömällä. Tämä on yli 32 % kasvu viime vuoteen verrattuna.

Työttömänä oli tammikuussa Työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan yhteensä 332 800 henkilöä. Samalla ajanjaksolla työllisyyspalveluissa olevien työttömien määrä on laskenut 3 600 henkilöllä viime vuoteen verrattuna ollen yhteensä 112 300 henkilöä. Työllisyyspalveluita hyödynsi vain 25,2 % kaikista työttömistä työnhakijoista. Pudotusta viime vuoden tasoon oli 6,3 %. Suurin osa työttömistä siis sinnittelee tällä hetkellä työttömyytensä kanssa yksin vailla tukea.

Työttömien Keskusjärjestön hallitus vaatii pitkäaikaistyöttömille palveluita, joiden avulla on mahdollista työllistyä ja pitää itsensä työkykyisenä nyt koronakriisinkin aikana. Kriisin jälkihoito tulee olemaan yhteiskunnalle liian raskas, jos toimia pitkäaikaistyöttömyyden katkaisuun ei tehdä ajoissa. Työvoimapalveluja ei kannata seisottaa koronan eikä kuntakokeilujen takia, vaan etsiä keinoja, miten työttömät työnhakijat saavat tarvitsemiaan palveluja.

Työllisyysmäärärahoja tulee kohdentaa

Nyt kun työllisyyden kuntakokeilut ovat alkaneet eri puolilla maata, on tärkeää ja viisasta kohdentaa työllisyysmäärärahoja kuntiin. Kunnissa huolehditaan myös nuorten kesätyöllistämisestä ja siihen sekä oppisopimuskoulutukseen on ohjattava lisää resursseja. Työllistämisen kynnys korona-ajan elvytyksessä on matalin kolmannen sektorin yleishyödyllisissä yhdistyksissä. Sitä kanavaa kannattaa käyttää ja ohjata työllisyysvaroja tähän yhteiskunnallisesti merkittävään työllisyystoimintaan.

Työttömien Keskusjärjestön hallitus katsoo, että korona-aika työttömille työnhakijoille tulee turvata mahdollisimman laajasti kouluttautumismahdollisuuksia oman työllisyyden edistämiseksi. Ehdotettu on myös, että esimerkiksi virkaruotsin kielikoulutusta voisi saada työvoimapoliittisena koulutuksena valtakunnallisesti kaikkien TE-toimistojen alueella, jos se edistää työttömän työllistymistä.

Työttömien hallitus keskusteli myös velkaantumisesta. Työttömyys johtaa usein ylivelkaantumiseen, jota on vaikea purkaa. Monen työttömän pitkittynyt velkavankeus koostuu pienistä laskuista, joiden korot lähtevät hallitsemattomaan kasvuun. Käynnissä on kansalaisaloite Eroon pitkistä velkavankeuksista. Sillä on jo yli7000 allekirjoittajaa. Kansalaisaloitteessa esitetään ulosottolain muuttamista siten, että jatkossa ulosottoviranomaisen on kohdennettava kertyneet varat ensin kunkin saatavan pääomalle ja vasta sen jälkeen korolle.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, 050 577 2580jukka.haapakoski@tyottomat.fi

Puheenjohtaja Irma Hirsjärvi, 050 5915 461irma.hirsjarvi@tyottomat.fi

Viestinnän asiantuntija Leena Valkonen, 044 717 7277leena.valkonen@tyottomat.fi

Työttömien Keskusjärjestö ry
Rahakamarinportti 3 A, 3. krs, 00240 Helsinki. Puh. 040 547 7090 • Y-tunnus 1003909-9 
http://www.tyottomat.fi• etunimi.sukunimi@tyottomat.fi tai toimisto@tyottomat.fi

Kirjeitä työministerille – Kooste pyöreän pöydän keskusteluista.

Työttömyyden olemusta pohtiviin pienryhmiin ja pyöreän pöydän keskusteluun työministeri Tuula Haataisen kanssa osallistui keskiviikkona 13.1.2021 runsaat 50 työttömien, työttömien yhdistysten, muiden kansalaistoimijoiden sekä TE-hallinnon edustajaa. Tilaisuuden järjestivät Työttömien Keskusjärjestö, Kuka kuuntelee köyhää verkosto ja kirkon diakoniatyö.

Pyöreän pöydän keskustelu työvoimapalveluista: Mitä kun resurssit, aika ja tarpeet eivät kohtaa?

TV-hitti, psykologinen trilleri Sisäilmaa herätti kysymyksen virkamiesten jaksamisesta lähes mahdottomalta tuntuvan työkentän edessä. Toimistoon kirjautuvat työttömät vuorostaan ovat välillä miltei mahdottomalta tuntuvan haasteen edessä – töitä etsiessään. Miten näistä molemmille osapuolille turhauttavista aineksista saadaan rakennettua paras mahdollinen Pohjoismaisen työnhaun malli? Tästä keskustelivat työttömät ja työministeri Tuula Haatainen yhteisessä pöydässä.

Työttömät kertoivat potevansa virheiden, välineiden ja virkailijoiden pelkoa. Työttömyys aiheuttaa häpeää. Järjestelmät ovat kankeita ja monimutkaisia. Työttömän itsensä pitäisi olla heti työttömäksi jäätyään lakien ja TE-asioiden asiantuntija. Tämä on työttömien mielestä väärin. Työvoimatoimiston työn tulee olla yksilöllistä ja riittävästi resursoitua kansalaisten ja asiakkaiden palvelua heidän työllistymisensä edistämiseksi. Käytännössä palvelun laatu ratkaisee.

Työttömät sanovat, että heidän tilanteensa ei parane karensseilla. Ne aiheuttavat työnhakijalle valtavaa harmia, joka vie voimavarat pois työnhausta taloudelliseen selviytymiseen, joka on muutenkin monelle vaikeutunut korona-aikana.

Siilojen purkaminen hallinnossa tulee ottaa tavoitteeksi. Nykyiset hallintoalojen rajat ovat jyrkkiä etuuksien ja palvelujen yhteensovittamisen suhteen sekä asiakkaan palvelutarpeen kartoituksen suhteen. Työkyvyn arviointi ja siihen liittyvät jatkotoimet tulee olla yhden hallinnonalan alla riittävällä rahoituksella. Nyt on hyvin paikkakuntasidonnaista, miten apua saa ja miten se kohdentuu.

Köyhyys ei saa estää työllisyyden rakentamista. Tällä hetkellä tukiviidakko on suuri  ja monimutkainen. Etuudet ja pätkätyö tulee sovittaa yhteen niin, että asiakkaalle ei synny tulokatkoja. Perintätoimintaa tulee kohtuullistaa, esimerkiksi terveydenhuollon asiakasmaksut eivät saisi joutua perintään.

Pätkätyöläisyyteen liittyy sosiaaliturvajärjestelmän tiukat raja-aidat. Koko kokonaisuutta tulisi yhdenmukaistaa siten, että palvelut ja tuki eivät katkea, kun on hetken aikaa töissä. Palkkatukijärjestelmää tulee kehittää ja tehdä siitä subjektiivinen oikeus yli 60-vuotiaille.

Eniten työttömät kaipasivat kuitenkin aitoa kohtaamista sekä oman asian ja tarpeiden kuuntelua.

Työttömiä on paljon ja hyvin erilaisissa tilanteissa – tarvitaan monenlaisia palveluratkaisuja

Pitkäaikaistyöttömiä on paljon ja hyvin erilaisissa tilanteissa. Yhdistysten perusrahoitus täytyy turvata pitkäjänteisesti, jonka päälle voidaan suunnitella ja rakentaa työttömien tukitoiminta, palvelut ja työpaikat. Eri alueilla työllisyystilanteet vaihtelevat, joten paikallinen näkökulma tulee huomioida.

Tilaisuudessa todettiin, että TE-toimistoverkostojen rahoitusta on leikattu vuosien mittaan. Yhteispalvelupisteitä tai muuta henkilökohtaista kasvokkaista asiointipalvelua tarvitaan edelleen, koska asiakastilanteet vaihtelevat.

Sähköiset asiointipalvelut eivät tavoita kaikkia työttömiä, koska kaikilla työttömillä ei ole tarvittavia teknisiä välineitä ja tietotaitoa. Sähköisten palveluiden uudistamisessa, esimerkiksi Työmarkkinatorissa, on tärkeää huomioida käyttäjäystävällisyys ja helppo asiointikieli.

Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtajan Jukka Haapakoski komppaa tilaisuudessa mukana olleiden työttömien kommentteja. Työttömien Keskusjärjestö on pitkään esittänyt, että julkisten työvoimapalveluiden resursseja täytyy nostaa. Se, että on riittävästi virkamiehiä ja palveluneuvojia on vasta ensimmäinen askel. Olennaista on, että palvelut vievät laadukkaasti ja tehokkaasti työttömiä työmarkkinoille. Työttömien yhdistysten rahoitukseen tarvitaan myös pitkäkestoisempaa rahallista tukea, jottei yhdistysten vetäjät pala loppuun ja toiminta pysyy laadukkaana työttömien asialla. 

Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi totesi, että nyt työllisyyden kuntakokeiluissa on etenkin tärkeää, että kuntien, järjestöjen, TE-toimistojen sekä yritysten ja muiden työnantajien kesken on asetettu selkeät yhteistyötavoitteet. Laajat työllisyyttä tukevat kunnalliset verkostot ovat tärkeät mm. Työllistämispolku ja Järjestöyhteistyöpilotti (TEM). Asiakasohjaus paranee, kun yhteistyöverkostot toimivat ja toimijoiden roolit ovat selvät. 

Kuka tahansa voi jossain elämänsä vaiheessa olla työtön

Työministeri Haatainen toi esiin puheenvuorossaan sitä, kuinka tärkeää yhteinen keskustelu on.

– Toivoin yhteistä tapaamista, jotta voin kuulla kokemuksia suoraan. Tilaisuudesta minulle vahvistui käsitys siitä, kuinka tärkeää työnhaussa on se, että on joku, jonka kanssa käydä läpi omaa tilannettaan, ministeri Haatainen painotti.

Ministeri korosti , että työttömän tulee saada tarvitsemansa palvelut, vaikka hän ei itse hoksaisi niitä pyytää ja työttömän tilanteeseen tartutaan nopeasti. ”Kuka tahansa meistä voi jossain elämänsä vaiheessa olla työtön. Se saattaa viedä jalat alta ja nakertaa itsetuntoa. Ei kukaan ole opiskellut työttömyyteen. Siksi on tärkeää, että riittävä tuki löytyy”, ministeri Haatainen tähdensi.

Ministeri Tuula Haataisen haastatteluvideo tilaisuudesta on katsottavissa tästä linkistä: https://bit.ly/2XHvwr0.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, 050 577 2580jukka.haapakoski@tyottomat.fi

Puheenjohtaja Irma Hirsjärvi, 050 5915 461irma.hirsjarvi@tyottomat.fi

Työministerin erityisavustaja Timo Nevaranta, 050 5741 430timo.nevaranta@tem.fi

Viestinnän asiantuntija Leena Valkonen, 044 717 7277leena.valkonen@tyottomat.fi

Kasvomaskien käyttö tulee pakolliseksi Helsingin Työkanavassa ke 25.11.2020 alkaen.

Helsingin Työkanavassa on ollut tähän saakka voimassa vahva suositus kasvomaskin käyttämisestä.

Keskiviikosta 25.11.2020 alkaen kasvomaskin käyttäminen toimitiloissamme on pakollista. Maskipakko koskee niin työntekijöitä kuin vierailijoita.

Face masks are now mandatory in the Helsingin Työkanava from 25 November.

Helsingin Työkanavan toimintaohjeet koronatilanteessa. / Operating instructions in a corona situation: https://hety.fi/2020/10/29/helsingin-tyokanavan-toimintaohjeet-koronatilanteessa-operating-instructions-in-a-corona-situation/

Sulkasatoa 26.-30.10.2020

Helsingin Työkanavassa toimii kaikille avoin Sulkakynät-kirjoittamisryhmä.

Sulkakynät-ryhmä kokoontuu kerran viikossa. Kahden tunnin aikana on kaksi erillistä kirjoitussessiota sekä keskustelua kirjoittamisesta. Jokainen osallistuja voi kirjoittaa vapaasti omaa, itse valitsemaansa tekstiä.

Sulkasatoa 2020 on ryhmän järjestämä nettinäyttely 26.-30.10.2020. Viikon aikana on esillä jäsenten kirjoituksia kuluvalta syksyltä Helsingin Työkanavan nettisivuilla ja sosiaalisen median kanavissa (Facebook ja Instagram).

Tervetuloa lukemaan kirjoituksia. On sadonkorjuun aika eli Sulkasatoa!

Työluuri –vertaistukea työttömälle

Olen viime päivinä törmännyt useita kertoja sosiaalisessa mediassa Työluurin ilmoituksiin. ”Työluuri avataan la 9.5. klo 13. Soita vertaiselle, joka haluaa kuulla huoliasi. Voit purnata ja puhua sydämesi kyllyydestä työttömyyteen, lomautukseen, toimeentuloon ym. arkiseen huoleen liittyen. Olemme Sinua varten!” Mistähän on kyse? Mistä idea on saanut alkunsa? Päätän ottaa yhteyttä Jaana Saikkoseen, ViisNollaTuki ry:n perustajajäseneen ja yhteen Työluuripalvelun järjestäjistä.

Hei Jaana. Haluaisitko kertoa, miten idea Työluurista syntyi?

Jaana Saikkonen: Työluuri on Feeniks-hankkeen, SAK:n ja Työttömien Keskusjärjestön sekä ViisNollaTuki ry:n yhteinen hanke koronan takia lomautetuille ja irtisanotuille henkilöille. Hanke alkoi maaliskuun puolen välin tietämissä. Feeniks-hankkeen Miikka Vuorinen, soitti ja kysyi olisimmeko halukkaita liittymään joukkoon. Olemme olleet mukana alusta saakka. Aihe on juuri ViisNollaTuen ”ominta”, joten päätös syntyi saman tien. ViisNollaTuki on ollut mukana kehittämässä mm. koulutusmateriaalin valmistelua, vapaaehtoisten haastattelua ja koulutusta sekä hankkeen markkinointia. Lisäksi olemme vapaaehtoisina vastaamassa Työluurin puheluihin. Olemme myös reilulle 40:lle vapaaehtoiselle tukena antaen vertaistuellista työnohjausta.

Työttömyys näyttää räjähtävän käsiin. Lomautettuna tai työttömänä koronan takia on jo yli 300 000 ihmistä Suomessa. Työluuri on ollut avoinna kohta viikon. Miten tilanne tulee esiin puheluissa?

JS: Päällimmäisenä on ihmisten arjen huoli ja hätä toimentulosta, rahojen riittämättömyydestä. Myös TE-toimiston, työttömyyskassojen ja Kelan pitkät käsittelyajat huolestuttavat. Osa on hämmentynyt ja ihmeissään, kuinka tällaista voi käydä. Omat tunnetilat on myös vahvasti esillä. Huoli koronan vaikutuksista läheisiin. Hyvin inhimillisiä ja tavallisia asioita käydään läpi. Puhelut ovat luottamuksellisia ja anonyymejä.

Näyttää siltä, että osa ihmisistä on joutunut työttömäksi ensimmäistä kertaa elämässään ja täysin yllättäen… Millaisia toimia toivoisit hallitukselta tässä tilanteessa?

JS: Hallituksen jo ilmoittamat tukitoimet ovat hyvä alku ja kädenojennus oikeaan suuntaan. Tilanne kuitenkin tulee vielä huononemaan ainakin niiden ihmisten osalta, joiden lomautus jatkuu tai jotka jäävät työttömiksi. Myös yrittäjät ovat pulassa mahdollisen konkurssin tai mm. korkeiden vuokrien ja arvonlisäveron takia. Arvonlisäveroa pitäisi laskea huomattavasti sekä huolehtia, että alennus todella näkyy hinnoissa. Siten saadaan kuluttajia kuluttamaan ja yhteiskunnan pyöriä hiljalleen liikkeelle.

Yksilötasolla tulee huolehtia kaikkien ihmisten toimeentulosta, ei vain niiden, joiden toimeentuloon, työelämään korona vaikutti. Työttömiä, pienituloisia, eläkeläisiä ja sairaita… jo ennen koronaa olleita… hekin tarvitsevat saman tuen, kuin ”uudet työttömät” tai lomautetut.

Työluuri toimii osittain vapaaehtoisvoimin. Miten voi päästä vapaaehtoiseksi ja millainen koulutus vapaaehtoisille annetaan?

JS: Koulutusmateriaali käytiin yhdessä vapaaehtoisten kanssa läpi huhtikuun lopulla. Lisäksi kuultiin tarinoita henkilöiltä, jotka ovat olleet puhelintyössä asiakaspalvelussa tai tehneet vapaaehtoisesti vertaistukipuhelimessa vuoroja aiemminkin. Olemme yrittäneet ottaa huomioon mahdollisimman laajasti kaikki elämäntilanteet. Koulutusmateriaali on päivystäjän tukena päivystysvuoron aikana. Siellä on mm. tarpeellisia nettiosoitteita, puhelinnumeroita sekä tietoa kuntien palveluista. Toistaiseksi ei ole sovittuna uutta koulutusta, mutta jos tarvetta ilmenee, niin kesäkuun alkupuoliskolle voidaan järjestää uusi koulutustilaisuus. Vapaaehtoiseksi voi ilmoittautua oheisen linkin kautta: https://feenikshanke.fi/tyoluuri/

Mitä haluaisit lopuksi sanoa niille työttömille, jotka harkitsevat, soittaisivatko he Työluuriin?

JS: Murheista puhuminen vertaisen kanssa on rohkaisevaa sekä huojentavaa. Työluuri tarjoaa mahdollisuuden tulla kuulluksi. Päivystäjät ovat vertaisia, empaattisia ja kokeneita ihmisiä useista eri ammateista. Toisinaan on helpompaa puhua vieraalle ihmiselle, joka on kokenut samoja asioita, kuin omalle liian lähellä olevalle ystävälle, puolisolle, omaiselle. Vaikka ei kokisikaan mitään suurta ahdistusta tai paniikkia, niin puhumisella on tärkeä merkitys. Kokemusten jakaminen auttaa asioiden käsittelyssä. Työluurista saa myös neuvoja, apua ja ajantasaista tietoa lomautukseen sekä työttömyyteen liittyen. Päivystäjät ovat valmiina kuuntelemaan juuri Sinun huoliasi -luottamuksella.

Kiitos tekemästänne tärkeästä työstä ja hyvää kevättä!

Työluurin nettisivut: https://feenikshanke.fi/tyoluuri/

ViisNollaTuki ry:n nettisivut: http://www.viisnollatuki.fi/

Työluuri on avoinna arkisin klo 13-16, 17-20  sekä lauantaisin klo 13-16.
Työluurin puhelinnumero:  060 110 015.

Tiina Remes