Eläköityvä David Lee kannattaa kansalaispalkkaa ja lyhyempää työpäivää

IMG_6896

– Työttömän tilanteeseen tulisi perehtyä samoin kuin omalääkäri potilaaseen. Ei riitä, että TE-toimiston asiantuntija katsoo viimeisimmät faktat koneelta ja määrää toimet sen perusteella. Ihmistä on katsottava kokonaisuutena eikä hänen historiaansa ja arjen huolia voi noin vain sivuuttaa, tähdentää Maali-hankkeen koordinaattori David Lee.

Kansalaispalkka ja lyhyempi työpäivä. Siinä kaksi keskeistä yhteiskunnallista uudistusta, jotka saavat Helsingin Työkanava HeTy ry:n Maali-hankkeen koordinaattorin David Leen vankan tuen.

Lee tietää vuosikausien omakohtaisella kokemuksella, millaista on juosta luukulta luukulle anomassa tukia. Monelle työttömälle kaavakkeiden täyttäminen, selitysten ja selvitysten antaminen ja tukien odottelu on henkisesti raskasta aikaa. Tukiviidakko nakertaa energiaa, jonka mieluummin käyttäisi aktiiviseen työnhakuun.

– Kansalaispalkka takaisi jokaiselle perustoimentulon ja antaisi takuun, että elämä jatkuu huomennakin. Epävarmuus ja köyhyys ajavat ihmiset ruokajonoihin, jotka ovat häpeä Suomelle. Jokaisen itsenäisen valtion pitäisi pystyä takaamaan kansalaisilleen työ ja toimeentulo, Lee pohtii.

Työajan lyhentäminen helpottaisi osaltaan työttömyyttä. Se voisi merkitä paitsi työajan leikkausta, myös sitä, että huonoimmassa työkunnossa olevat päästettäisiin eläkkeelle.

– Yhteiskunta kiusaa työvelvoitteella ihmisiä, jotka ovat lähes sataprosenttisesti invalideja tai muuten pysyvästi työkyvyttömiä. Heidät tulisi vapauttaa tästä taakasta. Työt voitaisiin paremmin osoittaa nuorille, joiden työttömyydestä olen huolissani. On vaarana, että nuorilta menee usko yhteiskuntaan. Vaikutukset nuorten elämään ja asenteisiin voivat olla pysyviä.

IMG_6874

Elämä on tarjonnut David Leelle ylä- ja alamäkiä. Vaikka vastoinkäymiset ovat välillä tuntuneet loputtomilta, hän on taistellut tiensä takaisin sujuvaan arkeen. Lee korostaa rytmin tärkeyttä; työttömänäkin on hyvä harrastaa säännöllisesti jotakin, joka houkuttelee ihmisen kodin ulkopuolelle. Silloin paluu työelämään ei ole niin suuri haaste.

David Lee on syntynyt Helsingissä – hän on silti saanut varsin kansainvälisen kasvatuksen. Lapsena Lee näki ja koki konkreettisesti, kuinka perheen arki muovautui työelämän vaatimuksiin. Sähköinsinööriksi kouluttautunut Davidin isä työskenteli useamman jakson Iso-Britanniassa, ja perhe muutti aina hänen mukanaan.

– Varhaislapsuuden vuodet elin Iso-Britanniassa. Kävin siellä myös esikoulun. Suomessa kävin ruotsinkielistä koulua Topeliuksenkadulla. Välillä olin koulussa Kannelmäessä. Ruotsinkielistä lyseota kävin Sturenkadulla. Äidin kanssa puhuin ruotsia, isän kanssa englantia ja kavereiden kanssa suomea. Näin sain laajan kielipohjan.

Leen ensimmäinen työpaikka oli Suomi-Salama –vakuutusyhtiössä. Sen jälkeen hän suoritti varusmiespalveluksensa Dragsvikissa. Lee koki armeijakäyttäytymisen käskyineen ja huutamisineen aivopesuksi. Palveluksen loppuaika toimistotöissä sujui rauhallisesti.

Armeijan jälkeen Lee pyrki sisustusarkkitehtilinjalle Ateneumiin, mutta joutui niukasti karsituksi. Sen jälkeen hän sai töitä Karttakeskuksesta.

– Olin vahtimestarina, lähettinä ja painotyöntekijänä. Myin karttoja Pohjoisesplanadilla. Avustin tuotesuunnittelijaa, joka vastasi esitteistä, kansikuvista ja messuosastoista. Hän kiinnostui kyvyistäni ja opiskelin vuoden verran mainosalaa työn ohessa. Tein sitä työtä Karttakeskuksessa yli 10 vuotta.

david taulut

– Puhun samaa kieltä kissojen ja koirien kanssa, naurahtaa David Lee. Luova työskentely on ollut hänelle mieluista. Lee on maalannut runsaasti eläinaiheisia tauluja ja esitellyt niitä näyttelyissä.

Työ kuormitti David Leetä niin, että burn out iski ja hän irtisanoutui. Seuraavan vuoden aikana Lee hyödynsi luovuuttaan piirtämällä sekä maalaamalla eläinaiheisia tauluja.  Se oli myös tapa purkaa stressiä. Lee piti näyttelyitä julkisissa tiloissa ja myi teoksiaan.

Seuraavina vuosina Leen työtilanne vaihteli suhdanteiden mukaan. Välillä hän teki useita töitä päällekkäin, toisinaan töitä ei ollut lainkaan. Hän muun muassa opetti painotekniikkaa, hoiti arkistoja ja teki töitä jopa krematoriossa.

– Helsingin Työttömiin (nyk. Helsingin Työkanava) sain ensikosketuksen, kun se toimi Tennispalatsissa. Näin mainoksen ja tulin toimistolle, ja tapasin Pirkko Kycklingin. Pidin näyttelyn HeTyn tiloissa.  Opetin ryhmissä mainostekstausta ja maalausta. Oli fantastista jakaa omia tietojaan ja taitojaan toisille. Samankaltaista työtä jatkoin Tietopaja Mesta ry:ssä Albertinkadulla.

Lee hakeutui Helsingin kaupungin vuorovaikutuskoulutukseen, joka antoi valmiuksia ryhmien vetämiseen. Sitä seurasi niin töitä kuin työttömyyttä.

– Minulle oli tärkeää löytää rytmi päivilleni, jotta aika ei kuluisi kotona makoillessa. Kävin kirjastossa päivittäin lukemassa lehtiä ja käyttämässä tietokonetta. Näin valmiudet työelämään säilyivät paremmin. Äitini poismeno oli myös raskasta aikaa, negatiivisuutta tuntui tulevan joka puolelta.

– Työvoimatoimistossa yhteyshenkilöni oli kokenut samoja asioita ja se kevensi tuntemuksia. Hänen avullaan pääsin Uusix-verstaalle kouluttajaksi. Vedin kulttuurien välistä viestintää, taideopetusta ja mainostekstausta. Projekti päihdehuollon asiakkaiden parissa oli vaativaa aikaa. Sittemmin pääsin Horisontti ry:hyn vapaaehtoiseksi ja työllistetyksi. Opetin kieliä, pidin kirpputoria ja vedin jopa yhden atk-kurssin ennen kuin jäin jälleen työttömäksi.

IMG_6864

David Lee arvioi, että mielenosoitukset ja marssit ovat mennyttä aikaa. Nykyisin keskustelut ja jopa päätökset tapahtuvat sosiaalisessa mediassa. Some-maailman vahvuus tulee huomioida myös työttömien toimintojen markkinoinnissa.

Jatkoa miettiessään Lee muisti HeTyn ja vieraili uudessa paikassa Nokiantiellä. Hän kohtasi jälleen Kycklingin, mutta myös puheenjohtaja Maija Makkosen ja toiminnanjohtaja Anna-Maria Kantolan. Lämmin vastaanotto sai Leen uskomaan, että siinä on hänen tulevaisuutensa.

HeTylle Lee ideoi perjantairetket ja uutisryhmän. Hän hoiti hetken kirjastoa ja veti kuvataideryhmää. Sitten tuli Maali-hanke, jonka alaisuuteen ryhmät siirrettiin. Leen avuksi tulivat Sari Dvoracek ja joukko muita innostuneita ihmisiä.

– Ilman heidän apuaan tulokset eivät olisi näin hyviä. Olemme saaneet ryhmät aktiivisiksi ja ihmiset mukaan matalan kynnyksen periaatteella.

HeTyn toimintaa David Lee pitää tärkeänä ja tarkoituksenmukaisena. Kaikki asiat vaativat pientä ravistelua, jotta pysyy ajan mukana. Lee mainitsee muun muassa markkinoinnin tärkeyden. Se on kipupiste, joka korostuu entistä enemmän sosiaalisen median vahvistuessa.

– On tärkeää, että voi uudistua ja erottua joukosta. Meidän on tarjottava enemmän toimintaa nuorille työttömille. Ikuinen kysymys on raha. On vaikeaa ylläpitää toimintoja pienellä budjetilla – toiminnanjohtajan ja puheenjohtajan taakka on varmasti raskas.

IMG_6866

Helsingin Työkanavan koulutuskeskus toimii Katajanokalla maailmanpyörän vieressä. Vaikka paikka on keskeinen, se ei riitä. Lee kohtaa edelleenkin ihmisiä, jotka eivät tiedä, mikä HeTy on – vaikka yhdistys on ollut olemassa jo 25 vuotta. Siksi markkinointia on tehostettava.

HeTyssä on onnistuttu hienosti tavoitteissa niukoillakin määrärahoilla. Ryhmät ovat aktiivisia ja vetävät hyvin väkeä, ajankohtaisia kuulumisia on kuultu useilta asiantuntijoilta viikkovierailuilla. Lee toivoo, että rahoitus järjestyisi tulevaisuudessa varmemmin, jotta toiminta ei olisi joka vuosi vaakalaudalla.

– Epävarmuus heijastuu jokaiseen ihmiseen. On vaikea keskittyä tekemisiin, jos ei tiedä tulevaisuutta.

Heinäkuussa lomaileva ja elokuusta alkaen eläkepäivistä nauttiva David Lee on toiminut HeTyssä muun muassa kuoron vetäjänä, ja hän aikoo ylläpitää lauluharrastusta jatkossakin. Leelle läheistä on myös luonnossa ja metsissä vaeltelu. Yhtenä haaveena on ruskamatka Lappiin.

– Eläkkeelle jääminen tuo mieleen paljon muistoja. Mitä työ on antanut, mitä olen saanut? Olen saanut paljon. Olen tyytyväinen myös epäonnistumisiin – ne ovat osa elämää, Lee korostaa. (teksti ja kuvat: Heikki Merihaara)

IMG_6894

–  HeTyssä asiat ovat hyvällä mallilla. Puu kasvaa ja tuottaa satoa. Siitä on hyvä jatkaa. Ihminen tekee vain sen, mihin hän pystyy, tuleva eläkeläinen David Lee tuumaa.

 

Helmessä tuoksuivat bibimbap ja korealaiset kasvisherkut

IMG_6756

Panku Kim ohjeistaa kokkausryhmää korealaisen ruoan pariin Helmen keittiössä. 

Kesäkurpitsaa, porkkanoita, sipulia, sieniä, naudanlihaa ja paljon muita ainesosia on listalla, kun Monikulttuurinen keittiö –ryhmä valmistaa korealaista ruokaa Mielenterveysyhdistys Helmen keittiössä nostalgisessa puutalossa Pasilassa.

Ryhmä perehtyy korealaisen keittiön saloihin Panku Kimin johdolla. Iltapäivä sujuu uusien työskentelytapojen, mausteiden ja herkullisten tuoksujen parissa. Pohjaksi työskentelylle Kim jakaa kopiot bibimbapin reseptistä.

IMG_6757

Naudanliha suikaloidaan tasaiseksi bibimbapiin.

-Ohjeessa mainittu siitakesieni on niin kallista, että korvaamme sen herkkusienillä, Kim huomauttaa.

Ulkokengät vaihtuvat jo taloon tullessa sisäkenkiin ja vaatteet suojataan esiliinoilla. Hygieenisyys on tärkeää ja kädet pestään moneen kertaan kokkauksen edetessä.

IMG_6783

Kim siirtää paistinpannulla kypsyneet kasvikset lautaselle.

Työnjako sujuu vaivattomasti ja astiat alkavat täyttyä siivutetuilla tai suikaloiduilla kasviksilla. Kim korostaa huolellista työskentelyä. Niinpä kasvikset pilkotaan tasamuotoisiksi ja ohuiksi – näin ne imevät parhaiten maut itseensä. Kim pilkkoo itse naudanlihan bibimbapiin soveltuvaksi.

IMG_6775

Salaperäinen mauste on pienenpienessä pullossa.

Mausteita tulee niin kastikkeisiin, tahnoihin kuin suoraan ainesosiin. Soijan, seesamiöljyn, valkosipulin, mustapippurin ja salaisen nestemäisen maustetiivisteen aromit täyttävät ilman viimeistään silloin, kun ruoat kypsentyvät liedellä. Puuroriisi pestään kolmeen kertaan ennen kypsentämistä.

IMG_6767

Riisinjyvät muuttavat olemustaan kolmessa pesussa ennen painekattilakypsennystä.

-Riisistä tulee esiin eri värejä, kun se aukeaa pesussa. Kypsentäminen tapahtuu painekattilassa merilevän ja suolan kera, Kim neuvoo ja pyytää jakoavainta löysätäkseen painekattilan venttiiliä.

Välillä kokit hörppivät kahvia saaden lisäpotkua aterian tekoon. Kun ruoat alkavat valmistua, osallistujille selviää korealaisen aterian luonne. Pöytä täyttyy useista kipoista, joissa kussakin on tiettyä ainesosaa. Kastike- ja maustekulhot täydentävät kokonaisuuden.

IMG_6799

Kelmuilla peitetyt lämpimät ruoat saapuvat pöytään. Kaikki osallistuvat kattauksen viimeistelyyn. Kim tekee valmiit annokset lautasille.

Kim huolehtii ruoan asettelusta lautasille. Jokainen saa eteensä värien ja makujen ilotulituksen. Naudanlihan ja kasvisten päälle asetetaan paistettu kanamuna, nokare korealaista tahnaa, maustekastiketta sekä seesaminsiemeniä.

-Parhaita ruokia, mitä täällä on tehty, osallistujat ylistävät ja syövät itsensä kylläisiksi.

IMG_6815

Opettaja Panku Kim ja ahkerat oppilaat esittelevät ensimmäistä valmista annosta.

Korealaiset syövät Kimin mukaan bibimbapia lounaalla tai illallisella ja erilaisten juhlien yhteydessä. Korealainen ruoka on vahvasti maustettua ja terveellistä. Siinä käytetään paljon kasviksia. Leipää Koreassa syödään vähän.

-Ihmiset kerääntyvät yhteen ruokaillessaan. Se on vahvasti sosiaalinen tapahtuma, Kim toteaa.

IMG_6817

Bibimbap on yhdistelmä kasviksia, naudanlihaa ja gochujang-chilitahnaa. Paistettu kananmuna kruunaa annoksen.

Kim muutti Suomeen vuonna 2000. Hänellä on monipuolinen ravintola-alan koulutus. Kim on toiminut muun muassa sushimestarina Stockmannilla sekä Finnairin Japanin-lennoilla. Olkapäävamman vuoksi hän joutui jättämään keittiötyön. Ruoanlaitto on silti säilynyt hänellä vahvana ja mieluisana harrastuksena.

Kimin oma korealainen suosikkiruoka on grillattu porsaankylki eli samgyeopsal. Suomalaista ruoista hän nostaa suosikikseen lohikeiton.

IMG_6755

Panku Kim on ollut keittiöalan ammattilaisena muun muassa Stockmannilla ja Finnairin Japanin-lennoilla.

Maali-hanke – Matala Kynnys, Helsingin Työkanava HeTy ry ja Mielenterveysyhdistys Helmi ry aloittivat Monikulttuurinen keittiö –toiminnan runsas vuosi sitten. Ideana on tutustuttaa osallistujat kerran kuukaudessa jonkun maan ruokakulttuuriin.

IMG_6740

Monikulttuurinen keittiö kokoontuu Mielenterveysyhdistys Helmen idyllisessä puutalossa Länsi-Pasilassa kerran kuukaudessa.

– Vetäjinä on aina ulkomaalaistaustaisia henkilöitä, jotka esittelevät oman maansa ruokia. Osallistujia on yleensä ollut 8–10. Ihmiset tykkäävät kokata yhdessä. Fiilis on aina loistava, ylistää Helmen keittiötyön ohjaaja Marita Hardén.

-Noin ihanan iloisen miehen ottaisin tänne mielelläni toistekin, Hardén huudahtaa kiittäessään ja halatessaan Kimiä.

Hyvän suosion saaneen Monikulttuurisen keittiön toiminta jatkuu jälleen syksyllä. (HM)

  • Korealainen ruoka on kehittynyt Korean niemimaalla ja eroaa japanilaisesta ruoasta. Koreassa korostuu makujen vahvuus, kuten tulisuus. Japanilaisessa ruoassa suolainen ja makea maku tuntuvat kielessä paremmin.
  • Tyypillinen korealainen ruokapöytä täyttyy lukuisista astioista, joissa on aterian eri ainesosia ja runsaasti pieniä kippoja, joissa on kastikkeita ja tahnoja. Niissä hyödynnetään etenkin soijaa sekä seesamiöljyä. Merilevällä on iso merkitys korealaisessa keittiössä. Illallinen koostuu yleensä riisistä, keitosta, 2–3 pääruoasta sekä kasvislisukkeista.
  • Kimchi on Korean kansallisruoka. Se on hapatettua ja voimakkaasti maustettua kiinankaalia. Sitä nautitaan sellaisenaan sekä erilaisten ruokien lisukkeena. Muita tunnettuja korealaisruokia ovat bulgogi, kalbi, muyeok-guk, japchae, kimbap ja bibimbap.

 

Työttömien yhdistykset huolissaan julkispalvelujen yksityistämisestä

IMG_6662

– Sote-uudistuksessa on oltava tarkkana, ettei tule isompia vahinkoja kuin hallitus on suunnitellut, oikeustieteen tohtori Pentti Arajärvi tokaisee.

Sote- ja maakuntauudistus kaikkine sivujuonteineen on monelle yhä hepreaa. Sillä on vaikutuksensa myös työvoimapalveluihin. Uudistus tähtää TE-palvelujen yksityistämiseen, ja asiaa on puitu myös Helsingin Työkanava HeTy ry:n tapahtumissa.

Asiaan saatiin oikeustieteen tohtori Pentti Arajärven näkökulma 28. toukokuuta. Hän keskittyi alustuksessaan nimenomaan työvoimapalveluihin, joita ollaan siirtämässä maakunnille. Jatkossa niitä kutsutaan kasvupalveluiksi.

– Ilmeisesti ajatuksena on, että työllisyystoimet yrityksissä ja elinkeinoelämässä palvelevat talouden kasvua. Tämä on sitä uussalakieltä, jota julkisen vallan kaikkiin toimiin yritetään ujuttaa. Palvelujen virallisesta nimestä ei välttämättä enää näe, mistä on kysymys, Arajärvi pohtii.

Jos maakuntauudistus toteutuu, työvoimapalvelut siirtyvät maakuntien alaisuuteen vuoden 2019 aikana. Ja maakunnat siirtävät edelleen osan toimista yksityisille. Se johtaa väistämättä päätöksentekojärjestelmien säätämiseen.

Arajärvi korostaa, että perustuslakisäädöksellä määritellään, millä edellytyksillä julkisia tehtäviä voidaan antaa yksityisille. Tästä on myös kyse sote-uudistuksessa.

Aiempi hallituksen esitys perustui liian laajaan yksityistämiseen ja esitys kaatui. Perustuslakivaliokunta on jälleen tekemässä uutta esitystä. Arajärvi on ollut viidesti asiantuntijana kuultavana perustuslakivaliokunnassa – se osaltaan kertoo uudistuksen hankaluudesta.

IMG_6664

– Erilaisten karenssien määrääminen on muun muassa toimi, jota ei voida siirtää yksityisille, mainitsee Pentti Arajärvi.

Työvoimapalvelutehtävät voidaan jakaa julkisiin hallintotehtäviin sekä palvelutehtäviin. Ensin mainitut kuuluvat jatkossakin viranomaisille, jotka käyttävät päätösvaltaa. Palvelutehtävät voidaan kuitenkin tulevaisuudessa siirtää yritysten tai järjestöjen – esimerkiksi ammattiliittojen – tehtäväksi.

– Jos palvelu yksityistetään, muutos ei saa vaarantaa kansalaisten perusoikeuksia eikä heidän asemansa saa huonontua. Yksityispalvelujen on oltava puolueetonta siinä missä viranomaistenkin. Kyse on lähinnä avustavista ja täydentävistä tehtävistä, joilla lisätään tehokkuutta.

Yhteiskunnan on taattava sekä oikeusturva että hyvä hallinto. Jos yksityinen taho ottaa vastuun työvoimapalveluista, taholla on oltava riittävä pätevyys palvelun ylläpitämiseen. Kansalaisten on voitava luottaa yksityisiin siinä missä viranomaisiinkin. Tämä tarkoittaa sekä tietotaitoa että taloudellisia valmiuksia.

Vaikka byrokratia-sana nostaa monella niskavillat pystyyn, Arajärvi lausui muutaman sanan byrokratian tarpeellisuudesta.

– Ellei viranomaisilla ole mitään menettelytapoja asioiden käsittelemiseksi, on vaikea taata ihmisten samanlaista kohtelua samanlaisissa tapauksissa. Tietty määrä byrokratiaa tarvitaan mielivallan poistamiseksi.

Oikeusturvaa on kahta lajia. Ennakollisessa pyritään etukäteen päätöstä tehdessä varmistamaan ratkaisujen oikeellisuus. Jälkikäteisessä oikeusturvassa taataan mahdollisuus hakea muutosta päätökseen tuomioistuimesta tai muulta taholta, esimerkiksi työvoimakysymyksissä sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalta. Kansalainen voi lisäksi tietyissä asioissa valittaa vakuutusoikeuteen tai kannella oikeusasiamiehelle.

Jos ja kun työvoimapalveluja yksityistetään, vastuutahoilla on velvollisuus tarjota palvelua sekä suomeksi että ruotsiksi ja toisinaan myös saameksi. Maahanmuuttajilla on yhtä lailla tietyissä tilanteissa oikeus tulkkipalveluihin.

Julkisen vallan velvollisuus on edistää työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Se ei takaa työpaikkaa jokaiselle. Työttömältä edellytetään lisäksi aktiivisia työllistymistoimia.

– En halua yhtään puolustella aktiivimallia. Viimeisimmän havainnon mukaan työantajat ovat alkaneet tehdä pieniä paketteja, joilla täytetään aktiivimallin ehto työllisyysturvan takaamiseksi. Työnantajat eivät edes pyri työllistämään ihmisiä pysyvästi, kritisoi Arajärvi.

IMG_6623

– Kun palveluja siirtyy yksityisille, järjestelmä on huomattavasti korruptioalttiimpi, Pentti Arajärvi arvioi.

Lakimuutos aiheuttaa huolta työttömien yhdistyksissä. Arajärvi toteaa, että periaatteessa työttömien yhdistykset voivat toimia työvoimapalvelujen tuottamiseksi jatkossa samaan tapaan kuin nytkin. Asia riippuu maakuntatasolla tehtävistä päätöksistä.

– Kunnat ovat tähän asti tukeneet yhdistyksiä. Kun vastuu siirtyy maakunnille, riittävätkö niiden intressit saman jatkamiseen? On haasteellista osallistua kilpailutuksiin – palveluntarjoajat ovat jatkossa samalla viivalla.

Pitkäaikaistyöttömien työllistämistä on nyt tuettu sekä valtion että kunnan / kaupungin varoilla. Jatkossa tämä voi muuttua radikaalisti.

– Jos maakunta vastaa jatkossa kuluista, Helsingin kaupungin laskelmissa lienee yhdentekevää, ovatko ihmiset töissä vai työttöminä. Toki kuntien tulee muistaa, että työllistyvä ihminen maksaa enemmän veroja kuin työtön. Se puoltaa työmarkkinatuen rahoittamista, Arajärvi pohtii. (HM)

Työllisyyspalvelujen yksityistäminen ei juurikaan herätä luottamusta

_MG_3246

Paneelikeskustelua TE-palvelujen yksityistämisestä kävivät Jukka Haapakoski, Mari Ahonen-Walker, Raisa Lehtomäki ja Alli Tiensuu. Tilaisuus pidettiin HeTyn lounaskahvilassa Katajanokalla. (kuva: Jarmo Laakso)

Hallituksen kaavailut TE-palvelujen siirtämisestä yksityissektorin hoidettavaksi osana kasvupalvelulakia oli kuumana keskustelunaiheena työttömiä edustavien järjestöjen kutsumassa paneelissa Katajanokalla 21. toukokuuta.

Kaikki paneelikeskusteluun osallistujat eli Työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, Valtakunnallisen Työpajayhdistyksen TPY:n toiminnanjohtaja Mari Ahonen-Walker, Joukkovoima-verkoston aktivisti Raisa Lehtomäki sekä SAK:n työvoimapoliittinen asiantuntija Alli Tiensuu olivat yhtä mieltä siitä, että lakimuutos johtaa kohti huonompaa. Tätä näkökulmaa tukevat myös kokemukset maailmalta.

Keskustelijat aikovat toimia pian herättääkseen keskustelua kasvupalvelulain epäkohdista. He toivovat myös mielipiteiden esilletuloa tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa.

Tapahtuman järjestivät Työttömien Keskusjärjestö ry, Uudenmaan Työttömien Yhdistysten Aluejärjestö Uutta ry sekä Helsingin Työkanava HeTy ry. (HM)

Tiedonantaja teki laajemman jutun tapahtumasta. Se on luettavissa verkkolehdestä osoitteessa:

http://www.tiedonantaja.fi/artikkelit/hyppy-tuntemattomaan

Yleissivistäviin sekä ammatti­opintoihin on tarjolla monia eri vaihtoehtoja

 

20180514_150536

– Ikärasismia ei oppilaitoksissa harjoiteta – esimerkiksi Helsingin kaupungilla lasketaan, että jos hakijalla on valmistumisen jälkeen kolme vuotta työaikaa vielä jäljellä, hänet kannattaa kouluttaa, toteaa Kirsi Lattu-Viljakka.

Stadin ammatti- ja aikuisopistoa edustava koordinoiva asiakkuusvastaava Kirsi Lattu-Viljakka esitteli hetyläisille oppilaitoksensa palveluja ja erilaisten koulutusten hakuprosesseja ja vaatimuksia viikkovierailullaan.

Lattu-Viljakka tähdentää, että opiskelemaan aikovan kannattaa perehtyä terminologiaan. Esimerkkinä hän mainitsee osaamisen tunnustamisen ja tunnistamisen. Koulutuksen järjestäjä tunnistaa opiskelijan aiemmin hankkiman osaamisen asiakirjojen perusteella. Sen jälkeen voidaan tunnustaa se osaaminen, joka vastaa opiskelijan tavoitteena olevan tutkinnon ammattitaito- ja osaamisvaatimuksia.

– Jos olet aiemmin opiskellut jotakin, sinun ei tarvitse opiskella uudelleen samaa asiaa. Ammatinvaihtajia on paljon ja aiempien opintojen hyväksi lukeminen on erityisen tärkeää heidän kohdallaan, Lattu-Viljakka sanoo.

Erilaisia opiskeluvaihtoehtoja on paljon. Tarjolla on ammatillista koulutusta: perustutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto, ammattikorkeakoulututkinto sekä yliopistotutkinto. Yleissivistävään koulutukseen luetaan aikuislukio, peruskouluaineet, työväenopisto sekä kansanopistot.

Lattu-Viljakka kävi läpi esimerkkien avulla eri tutkintojen eroja. Tutkintojärjestelmä on muuttunut ja siksi on hyvä tarkistaa, mitä entiset ammatti- tai tutkintonimikkeet nykypäivänä ovat. Nimikkeitä on vähemmän ja osaamisalat laajemmat.

20180514_132611

Stadin aikuis- ja ammattiopiston koordinoiva asiakkuusvastaava Kirsi Lattu-Viljakka korostaa, että nykyinen tutkintojärjestelmä ottaa hyvin huomioon henkilön aiemmat opiskelut. Opiskeluhistoria voi korvata nykytutkinnon osia.

Työväenopistoissa työtön työnhakija voi opiskella edullisempaan hintaan. Tarjolla on suuri määrä erilaisia yleissivistäviä kursseja.

Huomionarvoista opiskelua tarjoaa Valma, joka on tarkoitettu myös maahanmuuttajataustaisille henkilöille. Valmaan kuuluvia opiskeluvaihtoehtoja on tarjolla esimerkiksi Stadin aikuisopistossa. Silloin opiskelija voi saada opintotukea, mutta ei työttömyysturvaa. Valman tavoitteena on toimia reittinä ammatillisiin opintoihin.

– Työväenopisto tarjoaa yleissivistävyyden lisäksi uusia kontakteja, Valma suuntaa enemmän ammatillisiin opintoihin, vertaa Lattu-Viljakka.

Vaikka opinnot ovat menossa yhä enemmän verkkoon, kasvotusten tapahtuvia opiskeluja yhä tarvitaan. Esimerkiksi lääkepistoksen antamista tai hitsaamista ei voi oppia ilman käytännön harjoitteluja.

Aiemmin kevään ja syksyn yleishaku koski kaikkia ammatillisia opintoja, nykyisin se on tarkoitettu pääasiassa 9.-luokkalaisille. Kaikki muut voivat hakea koulutuksiin ympäri vuoden ns. jatkuvan haun kautta. Koulutusta järjestetään eri tahtiin alasta riippuen. Harvinaisemmissa ammattitutkinnoissa (esimerkiksi valokuvaaja) opintojen alkamisväli voi olla pidempi.

Opintojen osuvuutta, mielekkyyttä ja soveltuvuutta on syytä arvioida monin tavoin. Hakijalla tulee olla hyvä motivaatio kyseiselle alalle. Luontaisista kiinnostuksen kohteista ja erityistaidoista voi olla etua alalla. Terveydentilallakin on oma vaikutuksensa – värisokea ei voi hakea linja-autonkuljettajaksi tai päihdeongelmainen lähihoitajaksi.  Osatyökyvyttömyys vaikuttaa valintamahdollisuuksiin.

TE-palvelujen kautta tarjotaan koulutusta etenkin aloille, joissa on työvoimapulaa. Näihin työvoimakoulutuksiin saa aina työttömyysturvan sekä 9 euron kulukorvauksen. Haku hoituu TE-palvelujen sivuilta. Nettipankkitunnusten käyttäminen hakemuksia jätettäessä helpottaa asiointia – silloin perustiedot siirtyvät automaattisesti lomakkeeseen eikä erillistä ilmoittautumista tarvita.

20180514_131406

– Ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkintoja ei voi opiskella oppisopimuksella, mutta kaikkea muuta voi, Kirsi Lattu-Viljakka huomauttaa.

Stadin aikuisopistossa on vuosittain noin 4 000 henkilöä oppisopimuskoulutuksissa. Oppisopimuskoulutuksen ideana on, että hakijalla on työpaikka, ja hän opiskelee alaa samanaikaisesti. Käytännössä lyhin oppisopimuskoulutus voi olla neljä kuukautta. Koko tutkintoa ei tarvitse opiskella, vaan osatutkinto riittää, jos hakija niin haluaa ja se työantajalle sopii.

Työpaikalla on oltava nimetty työpaikkakouluttaja. Koulutustarkastajat huolehtivat, että oppisopimus vastaa vaatimuksia. Arviointi tehdään näyttöjen kautta.

Jos oppisopimukseen pyrkivä on työtön työnhakija, hänen työnantajallaan voi olla mahdollisuus palkkatukeen ja koulutuskorvaukseen. Helsinkiläisillä on lisäksi mahdollisuus Helsinki-lisään. Silloin työnantajan palkkakustannukset jäävät pieniksi. Opiskelija voi tilanteesta riippuen olla oikeutettu päivärahaan, perheavustuksiin tai majoituskorvauksiin teoriaopintopäivien aikana, muuten oppisopimuksessa maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

Oppisopimusten perusteella Helsingin kaupunki rekrytoi vuosittain noin sata henkilöä. Suurin osa näistä on varhaiskasvatuksessa sekä sosiaali- ja terveystoimialla. Lisäksi yksittäisiä paikkoja on kulttuurin ja liikunnan parissa.

– Oppisopimuskoulutukseen tulevalla ei tarvitse olla suomalaista peruskoulua taustalla. Jos hän osaa lukea ja kirjoittaa niin, että selviää opinnoista, se riittää.

Lattu-Viljakka suosittelee lisäksi erilaisia korttikoulutuksia, jotka ovat helsinkiläisille työllisyydenhoidon asiakkaille maksuttomia. Näitä ovat esimerkiksi anniskelupassi, tulityökortti, työturvallisuuspassi, hygieniapassi sekä ensiapu I ja II. Korttikoulutuksiin haetaan nettisivujen kautta. Maksuttomuudesta poikkeavat poliisin myöntämät luvat, joista peritään viranomaismaksu. (HM)

Helsingin ammatillisia oppilaitoksia:

Stadin ammatti- ja aikuisopisto, SDO, Amiedu, Edupoli, Suomen Liikemiesten Kauppaopisto, TTS Työtehoseura, Keskuspuiston ammattiopisto, AEL, Ammattiopisto Luovi, Helsingin Maalariammattikoulu, kansanopistot.

Lisätietoja:

Helsingin työväenopisto www.hel.fi/sto/fi

Kieliopinnot: www.finnishcourses.fi

Ammatillinen koulutus, yliopisto- ja korkeakoulututkinnot: www.opintopolku.fi

Työvoimakoulutus: www.te-palvelut.fi

Kansanopistot: www.kansanopistot.fi

Taito-kursseille ja 2 kk tuloksiin -valmennuksiin mahtuisi lisäväkeä

IMG_6572

Tuoreet Taito-kurssit sekä 2 kk tuloksiin -valmennukset olivat aiheena Auni Pajarin vierailulla HeTyn koulutuskeskuksessa.

Vastuuvalmentaja Auni Pajari Cimson Koulutuspalveluista esitteli Helsingin Työkanava HeTyn viikkovieraana yleisölle kaksi palvelua: Kelan ammatillista kuntoutusta tarjoavat Taito-kurssit sekä TE-toimiston 2 kk tuloksiin -valmennuksen.

Cimsonin toteuttama  2 kk tuloksiin -valmennus  perustuu työnhaun vertaistukiajatukseen. TE-toimistoissa kehitetty palvelumuoto kilpailutettiin viime vuonna, ja Cimson voitti tarjouskilpailun. Asiakkaita mahtuisi valmennuksiin huomattavasti nykyistä enemmänkin, uusiin valmennuksiin on kapasiteettia sitä mukaa kuin ilmoittautujia tulee.

– Meillä on tarjolla kursseja, joita läheskään kaikki eivät tunne tai löydä. Siksi valistus on tarpeen , kertoo Pajari.

Kummastusta Pajarissa herätti muun muassa Iltalehden uutinen, jonka mukaan Uudellamaalla on vähän tarjolla aktiivimalliin sopivia kursseja. Tarjontaa on, mutta tiedottaminen vaihtoehdoista on ajoittain ollut puutteellista saadun asiakaspalautteen mukaan.

IMG_6598

Pajari rohkaisee ihmisiä mukaan 2 kk tuloksiin -valmennuksiin. Ryhmiä järjestetään myös englanniksi ja ruotsiksi, jos niihin palvelumuotoihin on riittävästi hakijoita.

Pajarin mukaan 2 kk tuloksiin -valmennus on aktiivimallin mukaista, työllistymistä edistävää palvelua. Näin tulkitsevat asiaa TE-toimistot. Tulkinnanvaraisuus jää kuitenkin työttömyyskassoille, jotka tekevät lopulliset päätökset. 2 kk tuloksiin –valmennuksiin voivat ottaa osaa kaikki työttömät työnhakijat (ei kotoutuja-asiakkaat).

– Kahteen kuukauteen sisältyy viisi ryhmäkertaa kello 9-15 välillä. Yhteensä kahden tunnin yksilöohjauksessa kartoitetaan henkilökohtaista tilannetta ja mietitään tehokkaita keinoja omaan työllistymiseen. Käytännön opetus tapahtuu pääasiassa verkossa. Palvelukielinä voivat olla suomi, ruotsi ja englanti – riippuen osallistujamäärästä.

– Jos asiakas on muussa koulutuksessa tai uravalmennuksessa, hän voi silti osallistua 2 kk tuloksiin -valmennukseen. Osallistujien status pysyy työttömänä työnhakijana eli työttömyysedut eivät ole vaarassa. Osallistuja ei kuitenkaan saa valmennuksen ajalta kulukorvausta.

Ilmoittautuminen 2 kk tuloksiin -valmennukseen tapahtuu TE-toimiston nettisivuilla. Valmennuksen aloituksesta tulee viesti hakijan sähköpostiin ja jos annetut päivät eivät sovi, voi ilmoittamalla siirtää valmennuksen aloitusta. Valmennus on toistaiseksi kokeilumuotoinen, ja jatkuu Uudellamaalla ainakin vuoden 2018 loppuun.

IMG_6583

–Taito-kursseja saa Uudellamaalla tällä hetkellä neljältä palvelutuottajalta, toteaa Pajari.

Kelan Taito-kursseja järjestetään vuosina 2018–21. Kurssien tavoitteena on työelämätaitojen vahvistaminen ja työttömyyden katkaiseminen. Kursseilla tarjotaan ideoita ja tukea töihin paluuta varten.

–Kuka tahansa 18–60-vuotias voi hakea Taito-kursseille, jos hän tarvitsee kuntoutuksellista tukea työllistymiseen, koulutuksen käynnistämiseen, ammattialan vaihtamiseen tai syrjäytymisen ehkäisemiseen. Henkilöllä tulee olla joku sairaus, vamma, haitta tai este työllistymiselle. Päihdeongelmaa ei saa olla. Hakijalla pitää lisäksi olla motivaatiota työelämään ja ryhmätyöskentelyyn.

–Taito-kurssin ideana on hakea omaa väylää työelämään työharjoittelun kautta. Kyse ei ole työkokeilusta tai kuntouttavasta työtoiminnasta, vaan tämä on oma juttunsa. Hakemuslomakkeena on Kelan KU101, jonka liitteeksi tarvitaan lääkäriltä korkeintaan vuoden vanha B-lausunto, josta käy ilmi syy, jolla ammatilliseen kuntoutukseen haetaan. Lääkäriä voi pyytää suosittelemaan ammatillista kuntoutusta, jos tämä arvioi sen hyödylliseksi .

Sairauden tulisi olla sellainen, joka haittaa työelämään pääsyä tai siellä pysymistä. Esimerkiksi masennus on tavallinen peruste ammatilliseen kuntoutukseen pääsylle, Iän myötä tulevat kulumat voivat myös olla peruste ammatilliselle kuntoutukselle, varsinkin, jos joutuu miettimään uusia ratkaisuja työuran loppuvaiheeseen.

Uudellamaalla on tällä hetkellä neljä palveluntuottajaa, jotka tarjoavat Taito-kursseja kolmessa eri paikassa. Karjalohjalla on kuntoutuskeskus Päiväkumpu, Vantaalla Kiipulan ammattiopisto ja Espoossa Bodomjärven pohjoispuolella sijaitsevat Cimson sekä Hyvinvointikartano Kaisankoti. Taito-kurssi on noin viiden kuukauden prosessi, jonka jälkeen tilannetta seurataan vielä muutaman kuukauden verran. Viiden kuukauden aikana ryhmä- ja työharjoittelujaksot vuorottelevat.  Ryhmissä on enintään 10 osallistujaa. Ryhmätapaamiset kestävät enintään kuusi tuntia sisältäen lounastunnin; niitä on 28 päivänä kolmessa eri jaksossa. Työharjoittelua on 70 vuorokautta, 4–6 tuntia päivässä. Kurssilla on myös yksilöllistä ohjausta. Kokonaisuuteen kuuluvat alku- ja loppuhaastattelut sekä tarvittavat asiantuntija-arvioinnit.

–Työharjoittelun aikana voi kokeilla korkeintaan kolmea eri tyyppistä työtä tai työpaikkaa tai olla yhdessä ja samassa paikassa – oman tavoitteen mukaan. Tarkoituksena on päivittää omaa ammattitaitoa ja etsiä tarvittaessa uusi suunta työllistymiselle. Tärkeintä on oma motivaatio. Harjoittelupaikkoja voi etsiä itse, ja tarvittaessa niiden löytämisessä autetaan.

Osallistujalla on mahdollisuus ilmaiseen majoitukseen täysihoidolla. Ryhmäpäivinä tarjotaan ilmainen lounas ja välipala. Työharjoittelupäiviltä saa jälkikäteen ateriakorvauksen, joka on esimerkiksi Kaisankodin ja Cimsonin kohdalla maksimimäärä eli 19,20 euroa päivää kohti. Lisäksi henkilö voi anoa Kelalta matkakorvausta kaikilta kuntoutuspäiviltä työharjoittelu mukaan lukien.

IMG_6582.JPG

–Opiskelu ja työllistyminen on keskeinen teema Taito-kurssilla. Tavoitteena on saada joku myönteinen muutos elämään, luonnehtii Auni Pajari Cimson Koulutuspalveluista.

Henkilö saa Taito-kurssin ajalta kuntoutusrahaa tai kuntoutustukea. Pienin kuntoutusraha on toistaiseksi hieman pienempi kuin työmarkkinatuki, mutta hallituksen eduskunnalle antamassa talousarvioesityksessä 2018 on esitetty, että pienin kuntoutusraha nostettaisiin vähintään työmarkkinatuen suuruiseksi. Kuntoutusrahan määrä riippuu aiemmista tuloista eli se on yksilöllinen. Taito-kurssille osallistuvien ei tarvitse täyttää aktiivimallin ehtoja.

Tavoitteena on, että Uudellamaalla käynnistyisi joka kuukausi 3–4 kurssia. Ongelmana on ollut kuitenkin se, että jostain syystä Kela ei ole pystynyt aloittamaan kaikkia suunniteltuja kursseja. Yksi selitys lienee se, että aktiivimalli on työllistänyt Kelaa odotettua enemmän. Pajari suosittelee Taito-kursseihin ja 2 kk tuloksiin -valmennukseen tutustumista Kelan ja TE-toimistojen nettisivujen kautta. Lisätietoja saa myös Cimson Koulutuspalvelujen nettisivuilta. (HM)

Ilmoittautuminen 2 kk:ssa tuloksiin -valmennukseen:

http://toimistot.te-palvelut.fi/uusimaa/kahdessa-kuukaudessa-tuloksiin

Lisätietoa Taito-kurssista:

https://cimsonkuntoutus.fi/taito-kurssi/

http://www.kela.fi/ammatilliset-kuntoutuskurssit

 

Kuvasatoa Jannan keikalta

Laulaja Janna Hurmerinta vieraili Helsingin Työkanava HeTy ry:ssä perjantaina 27. huhtikuuta. Janna esitti keikalla tuttuja laulujaan hetyläisten iloksi.

Janna esiintyi kitaristin kanssa. Juontajana toimi Esko Eerikäinen. Keikka tuli voittona Radio Novan kilpailusta.

Ohessa kuvakavalkadi Jannan keikalta.

(kuvat: Jarmo Laakso)

20180427-_MG_2716

20180427-_MG_2705

20180427-_MG_272320180427-_MG_2714

20180427-_MG_2729

20180427-_MG_2735

20180427-_MG_2741

Katajamäen taulut kertovat tarinoita eletystä elämästä

20180425_150803.jpg

Anna Taiteilija Kati Katajamäki ja Maali-hankkeen koordinaattori David Lee tutkivat teoksia ennen ripustamista. Pöydällä maalaus Sininen hetki.

Katajanokkalainen Kati Katajamäki varasi ystävänsä kanssa matkan Kreikkaan. Matkan aikana hän näki oliivipuita, joihin vuohi yritti kiivetä. Tilanne tarjosi oivan aiheen taululle. Katajamäki toteutti näkemyksensä ja matkakumppani halusi ostaa taulun.

Yhtä lailla Katajamäki koki luovuuden hetken nähdessään Lapissa syksyisen joen, joka heijasteli kultaa. Tai ollessaan Kreikassa maanjäristyksen iskiessä. Keuruulla nähty puun kaatuminen johti ajatukseen aarteesta puun alla. Se on kuitenkin henkinen aarre.

Suomenlinnassa liikkuessaan Katajamäki ikuisti näkymiä kankaalle. Taulut olivat esillä Finnjet-aluksella –  ne löysivät ostajansa pääosin Saksasta.

– Tauluni kertovat tarinoita elämän varrelta. Se on myös uuden näyttelyni nimenä, Katajamäki kertoo.

Ähtärissä syntynyt Katajamäki osoitti taiteellisuutensa jo lapsena. Opettaja kehotti pyrkimään Ateneumiin, mutta isä vastusti ajatusta. Niinpä elämä johdatti Katajamäen toisenlaiseen taiteen opiskeluun.

– Olen käynyt lukuisia kursseja sekä opiskellut kirjeopiston kautta. Oppia olen saanut monilta eri taiteilijoilta niin Suomessa kuin Ruotsissa asuessani.

Keuruun kansalaisopiston maalauskursseilla Katajamäki kävi 17 vuotta. Paikallisen yläasteen ja lukio rehtori huomasi Katajamäen taidot ja pyysi hänet kuvaamataidon tuntiopettajaksi.

Muuttaessaan Helsinkiin Katajamäki pyrki vapaaseen taidekouluun. Opettaja totesi, ettei hänen tarvitse enää käydä kouluja. Opit ovat menneet perille ja Katajamäki on voinut keskittyä taiteen tekemiseen.

– Olen pitänyt yksityisnäyttelyitä sekä osallistunut taiteilijaseurojen kautta yhteisnäyttelyihin. Taulujani on ollut esillä gallerioiden lisäksi julkisissa tiloissa sekä ravintoloissa.

20180425_150952.jpg

Katajanokkalainen Kati Katajamäki on pitänyt useita yksityisnäyttelyitä ja on osallistunut moniin yhteisnäyttelyihin. HeTyn koulutuskeskukseen Katajamäki on tuonut yksitoista öljyvärimaalausta. Taustalla Odysseuksen taru –triptyykki odottaa seinälle pääsyä.

Öljyvärejä Katajamäki on käyttänyt 13-vuotiaasta lähtien. Hän tekee taulut oikeaoppisesti pellavakankaalle kiilakehyksiä hyödyntäen. Hän on kokeillut akryylivärejä sekä akvarellien tekemistä. Onpa meriittilistalla yksi grafiikkatyökin.

– Öljyvärityöt ovat isokokoisempia kuin akvarellit. Pääasiassa teen tauluni esittävistä, konkreettisista aiheista. Olen kokeillut eri tyylejä, muun muassa kubismia.

Yhden taulun maalaaminen vie muutaman päivän. Katajamäki on elämänsä aikana maalannut yli 2000 taulua. Valikoidut 30 teosta ovat päätyneet hänen kotinsa seinille.

– Olen tehnyt muutamia muotokuvia, joissa katse seuraa mukana. Niissä koen erityisesti onnistuneeni. Ihmiskuvien lisäksi olen maalannut kissojen ja koirien muotokuvia.

Katajamäki on harmissaan, etteivät nykynuoret arvosta tauluja sisustuselementtinä. He ostavat mieluummin seinilleen julisteita. Katajamäki ei kuitenkaan lannistu. HeTyn koulutuskeskuksen näyttelyssäkin kaikki teokset ovat myytävänä.

– Esillä on yksitoista öljyvärimaalausta – muun muassa tarinoita Kreikasta. Maalaukset ovat ennen kaikkea värikkäitä. Jokaisen näyttelytaulun yhteydessä on pieni teksti kertomassa taustoista, Katajamäki luonnehtii. (HM)

Kati Katajamäki: Tarinoita-näyttely Helsingin Työkanava HeTyn koulutuskeskuksen lounaskahvilassa (Katajanokanlaituri 4, K6, 2. krs). Näyttely on avoinna to 28.6. asti ma–to klo 8–16 ja pe klo 8-14 (HUOM. jatkettu aika!) Vapaa pääsy. Avajaiset ke 2.5. klo 13–15. Tervetuloa!

 

 

Keskustelujen ja testien avulla uudelle uralle

dream-job-2904780_1920

Mille alalle suuntaudun? Voinko vaihtaa alaa? Mikä työ sopii minulle? Millainen suunnitelma on realistinen? Tällaisia kysymyksiä asiakkaat pohtivat TE-toimiston ammatinvalinnanohjauspalvelun psykologien kanssa.

– Kartoitamme asiakkaan vahvuuksia ja pyrimme lisäämään hänen itsetuntemustaan. Keskustelujen lisäksi apuna ovat erilaiset testit ja kyselylomakkeet. Annamme tietoja eri ammateista, koulutuksesta ja työllisyystilanteesta. Pyrimme poistamaan esteet asiakkaan työllistymiseltä, kertoo ammatinvalintapsykologi Riitta Sahla Uudenmaan TE-toimistosta.

Ammatinvalinnanohjauksen testit eivät ole rekrytointitestejä, vaan niissä katsotaan ihmisen persoonallisuutta, taitoja ja kiinnostuksen kohteita. Kyselylomakkeiden tarkoituksena on ohjata asiakkaan kanssa käytäviä keskusteluja oikeaan suuntaan.

Sahlan vastuualueeseen kuuluvat etenkin kotoutuvat maahanmuuttajat, mutta hän tekee töitä muidenkin asiakkaiden kanssa.  Sahlan mukaan ohjauksen alkuvaiheessa usein edetään pienin askelin.

– Monet kotoutuja-asiakkaista ovat juuri päässeet jostakin koulutuksesta ja miettivät suuntaa itselleen. Maahanmuuttajien kohdalla ohjaukseen liittyy usein kulttuurisen tiedon välittäminen.

Ikähaitari ammatinvalinnanohjauksessa on laaja, työuran alkuvaiheessa olevista lähellä eläkeikää oleviin asiakkaisiin. Sahla korostaa, että suhtautuminen omaan ikään on yksilöllistä. Yksiselitteistä rajaa sopivaan eläkeikään ei voi sanoa.

– Kun ikää tulee, samalla itsetuntemus ja realismi kasvaa. Se on rikkaus, Sahla sanoo.

Yhtenä isona asiakasryhmänä Sahlalla ja hänen kollegoillaan ovat oppimisvaikeuksista kärsivät. Psykologien kanssa voi pohtia, millainen koulutusmuoto olisi itselle paras.

TE-toimiston ammatinvalinnanohjauksen kesto vaihtelee yleensä yhdestä muutamaan ohjauskertaan. Jos kyse on ammatillisesta kuntoutuksesta tai asiakkaalla on terveydellisiä rajoitteita, ohjaus voi kestää pitempään.

– Voimme kertoa avoinna olevista palkkatuki- ja työkokeilupaikoista, mitä löytyy järjestelmästämme. On aina silti parempi, jos asiakkaalla on itsellään taitoa etsiä sopivia paikkoja. Varsinaista työhönvalmennusta emme tee, sitä varten on muut tahot.

Ammatinvalinnanohjaus on vapaaehtoista ja luottamuksellista. Sahla kertoo, että psykologit tekevät yhteistyötä asiakkaan luvalla työllistymiseen ja kouluttautumiseen liittyvissä asioissa muiden asiantuntijoiden kanssa.

– Sovimme yhdessä asiakkaan kanssa, mitä tietoja välitämme. Hyödyllistä on tiedon välittäminen asiakkaan ammatillisesta suunnitelmasta. Tähän voi sisältyä kouluttautumiseen, työnhakuun ja työkykyyn liittyvää tietoa.  Meillä on tarvittaessa myös mahdollisuus lähettää asiakas lääkärin tai neuropsykologin tutkimuksiin tai työkyvyn arviointiin.

– Teemme yhteistyötä Kelan, terveydenhuollon, oppilaitosten, työnantajien, sosiaalityöntekijöiden ja yhdistysten kanssa. Yhteistyö TE-toimiston sisällä eri virkailijoiden kesken on myös keskeistä.

Yleisöä kiinnosti kuulla, ovatko ammatinvalinnanohjauksen psykologit vaitiolovelvollisia vai pitääkö keskusteluissa olla varpaillaan.

– Psykologin ammattietiikan periaatteena on vaitiolovelvollisuus. Koska olemme myös virkamiehiä, ohjeistamme asiakkaita tietyissä asioissa. Esimerkiksi neuvomme työnhakijan ja ammatillisen kuntoutuksen asiakkaan oikeuksista ja tarvittaessa konsultoimme yhteistyötahoja.

– Kyse on tavallaan rajapinnasta. Palvelun on oltava luottamuksellista, mutta toisaalta yhteistyön on toimittava eri asiantuntijoiden ja yhteistyötahojen suuntaan. Sovimme asiakkaan kanssa mitä tietoja vaihdetaan ja pyydämme asiakkailta tarvittaessa suostumuksen mahdolliseen tietojen vaihtoon, Sahla muotoilee.

Palvelutilanteissa olennaista on asiakkaan oma motivaatio – se vaikuttaa vahvasti onnistumiseen.

Uudenmaan TE-toimiston ammatinvalinnanohjauspalvelujen jonot ovat tällä hetkellä ennätyspitkät eikä aikaa saa yleensä suoraan. Asiakkaita otetaan jonoon ja heihin otetaan yhteyttä, kun aikoja vapautuu.

– Ruuhkaisuudesta huolimatta jonoon kannattaa ehdottomasti ilmoittautua, jos vain on tarvetta ammatinvalinnanohjaukselle, korostaa Sahla. (HM)

Riitta Sahla kertoi ammatinvalinnanohjauksesta 9. huhtikuuta Helsingin Työkanava HeTy ry:n viikkovieraana.

 

Runous on vahvassa nousussa, tietää Runosuonen vetäjä Anu Keskitalo

IMG_7710

Olen tyytyväinen, jos Runosuonen osallistujat kokevat runohetket vapauttaviksi ja antoisiksi. Kokemukset ovat hyviä. Tapaamiset ovat venyneet, kun osallistujilla on ollut niin paljon sanottavaa ja jaettavaa, riemuitsee Runosuonen vetäjä Anu Keskitalo. (kuvaaja: Sari Walden) 

Runoilla on monta merkitystä. Ne kuvaavat kirjoittajansa ajatusmaailmaa, mutta voivat myös olla avain minuuteemme. Tarjolla on oivalluksia, samastumisia, yllätyksiä, erilaisia tunteita. Runosuoni-ryhmän vetäjä Anu Keskitalo lisää listaan yhden näkökulman.

– Runotuokioiden jälkeen monet ovat kertoneet, kuinka he eivät ole osanneet pukea kokemuksiaan ja tuntemuksiaan sanoiksi. Kuultu runo on tehnyt sen. Siinä on se voima.

Keskitalo on esiintynyt runoineen monilla estradeilla ja eri kokoonpanoissa. Usein mukana on säestäjiä. Läheisistä kumppaneistaan Keskitalo mainitsee muun muassa Jarmo Luodon ja Turo Heralan. Ryhmien koko on vaihdellut kolmesta yli kymmenen. Esiintymispaikkona ovat olleet niin Kallion kuin Kontulan kapakat.

Yksi Keskitalon ryhmistä on Kontulan Runosade. Keskitalo kävi syksyllä 2017 mainostamassa Runosadetta Helsingin Työkanava HeTyssä. Samalla virisi ajatus runoryhmän perustamisesta koulutuskeskukseen. Hanke on mahdollistunut Keskitalon työkokeilun avulla. Ryhmä sai nimekseen Ruonosuoni.

Ensimmäisellä kerralla osallistujat toivat mukanaan toisen kirjoittaman runon, jonka kokevat lempirunokseen. Tapaamisessa luettiin runoja ja keskusteltiin niistä. Toisella kerralla perehdyttiin itse kirjoitettuihin runoihin. Tapaamiset jatkuvat maanantaisin eri muotoisina.

Keskitalo kokee, ettei runoryhmän toimintaa pidä sitoa tiettyihin teemoihin. On helpompaa, että rajaus kulkee omissa mielirunoissa. Kiinnostus runoryhmää kohti on ollut kiitettävää – mukana on ollut kymmenkunta runojen ystävää.

IMG_7696

Anu Keskitalo arvioi, että lähes jokainen on kirjoittanut joskus runoja. Jos ei muuta niin ainakin laulujen sanoja. (kuvaaja: Sari Walden)

Raahessa syntynyt ja Helsingissä pitkään asunut Keskitalo teki ensimmäiset runonsa heti kirjoitustaidon opittuaan. Aikuisena Keskitalo kouluttautui mielenterveyshoitajaksi, mutta työ ei vastannut odotuksia. Keskitalo koki, että hänen luovuutensa kärsi. Hän onkin keskittynyt viime vuosina runojen ja kirjallisuuden maailmaan.

Runoja Keskitalo on tehnyt vuosikymmenten aikana tuhansia. Niitä hän on julkaissut pääasiassa nettisivustoilla. Keskitalo kirjoittaa etenkin pitkiä runoja, joiden sävy voi olla synkkä. Runot perustuvat hänen huomioihinsa maailmasta.

– Teen runoja kuin kirjoittaisin itsestäni. Joskus kirjoitan runoa vuorokauden, joskus viikon. Puran kerralla näppäimistölle kaiken, mitä olen sitä ennen nähnyt ja kokenut. Runoissa huomaa omat muutokset – lukiessani vanhaa tuotantoani välillä ihmettelen, mitä päässäni on liikkunut.

Osana kokonaisuutta on luonnollisesti muiden tekemien runojen lukeminen. Keskitalo on lukenut paljon pienestä pitäen. Hän pitää niin romaaneista kuin runoteoksista.

Keskitalo nimeää mielirunoilijoikseen Tomi Kontion ja Risto Ahdin. Teininä hän luki Edith Södergranin runoja, mutta ne eivät enää tunnu samalta. Keskitalo huomauttaa, että omat ennakkoluulot osoittautuvat monesti vääriksi. Hän on saanut hyviä elämyksiä niin koti- kuin ulkomaisista teoksista.

– Itse lukiessa tilanteeseen ja tulkintaan jää tyhjää tilaa ja voin miettiä sitä. Toki kuuntelukin tarjoaa oman elämyksensä. Siinä näkee lukijan persoonan ja tulkinnan vivahteet. Kuka vaan voi lukea runoja ääneen.

Keskitalo korostaa, ettei lukeminen ja runojen kirjoittaminen ole hänelle harrastus, vaan elämäntapa. Hän on osallistunut myös monille kursseille esimerkiksi työväenopistossa ja Oriveden opistossa.

Luovuudella on monia muotoja, niinpä Keskitalo on toiminut myös näyttelijänä. Estradina on ollut muun muassa  TekoTeatteri.

– En tykkää kauheasti näyttelemisestä, mutta se on tullut vähitellen mukaan, kun olemme suunnitelleet Runosateen ja teattereiden yhteistyötä.

Pöytälaatikkorunoilijoita on Keskitalon arvion mukaan runsaasti. Kysyttäessä lähes jokainen kertoo kirjoittaneensa joskus runoja. Jos ei muuta niin laulun sanoja vaikkapa autotallibändin jäsenenä.

Kiinnostus runoja kohtaan ei ole sukupuolesta kiinni. Keskitalo on ollut runotapahtumissa, joissa kaikki muut osallistujat ovat olleet miehiä.

– Runous on vahvassa nousussa! Omakustanteita syntyy kuin sieniä sateella. Ihmiset haluavat henkisyyttä nykypäivään – runous on yksi tapa. Se näkyy kaikkialla Suomessa esimerkiksi lavarunotapahtumissa, Keskitalo pohtii.

Runosuoni-ryhmään Keskitalo toivottaa kaikki tervetulleiksi.

– Ota mukaan iloista mieltä, mielirunojasi tai itse kirjoittamiasi runoja. Vapautunein mielin mukaan – ketään ei lytätä ryhmässämme. Jokainen runo on tärkeä! (HM)

Runosuoni-ryhmä maanantaisin klo 13 (jos on viikkovieras, klo 14) HeTyn tiloissa (Katajanokanlaituri 4, K6, 2. krs). Runomatinea 16.4. klo 13 – haitarimusiikkia, runonkerrontaa, avoin lava omille runoille. Matinean järjestäjinä Runosuonen lisäksi Kallion Runotrio ja Kontulan Runosade.