Perjantairetki Vallisaaressa – Helsinki Biennaali

Helsingin Työkanavan perjantairetken kohteena 10.9.2021 oli Vallisaari, joka sijaitsee Helsingin edustalla Suomenlinnan ja Santahaminan välissä. Aurinkoinen, jopa kesäiseltä tuntunut syysilma hemmotteli retkelle lähtijöitä. Lauttamatka taittui leppoisissa tunnelmissa ja merituulessa, matka Kauppatorilta Vallisaareen kestää n.25 minuuttia.


Vallisaarella on pitkä sotilaallinen historia. Vuoteen 2012 saakka saari oli Suomen puolustusvoimien käytössä. Saari avattiin yleisölle vuonna 2016 virkistystä ja luontomatkailua varten. Vallisaaren eteläosa pysyy toistaiseksi suljettuna turvallisuussyistä. Saaren toiminnasta vastaa Metsähallituksen luontopalvelut.

Katharina Grosse: Shutter Splinter. Teoksessa rakennettu maisema ja luonto sekoittuvat toisiinsa, kun väri leviää koulurakennuksesta ja siihen nojaavasta, terävän muotoisista vanerilevyistä koostuvasta kasasta ympäröivään kasvillisuuteen


Helsinki Biennaali on kahden vuoden välein toistuva kansainvälinen kuvataidetapahtuma, joka tuo korkeatasoisen nykytaiteen merelliseen Helsinkiin. Ensimmäinen biennaali järjestetään ainutlaatuisessa ympäristössä, Vallisaaressa 12.6.–26.9.2021. Se esittelee 41 kuvataiteen huippua sekä Suomesta että maailmalta. Taidetta voi löytää niin vanhan tykkitien varrelta kuin ruutikellareista ja tyhjilleen jääneistä asuinrakennuksistakin. Helsinki Biennaali on yleisölle maksuton. Kävijät maksavat vain lauttalipun hinnan.

Taiteilija Alicja Kwade: Pars pro Toto teokseen kuuluu kahdeksan erikokoista planeettaa muistuttavaa pyöreää kappaletta. Tähän kuvaan niitä tallentui kaksi.

Helsinki Biennaaliin voi tutustua myös digitaalisesti etänä esimerkiksi taiteilijahaastatteluiden, podcast-jaksojen ja tapahtumataltiointien avulla. Linkki: https://helsinkibiennaali.fi/hb-digi/

Vallisaari on myös hieno retkikohde, vaikka koko päivän retkelle. Vallisaaresta löytyy kahvila- ja ravintolapalvelut, vesipisteitä, vesi-wc-kontteja ja kuivakäymälöitä. Myös minigolf ja retkisatama vierailijoiden käyttöön. Säännöllinen lauttaliikenne toimii toukokuusta lokakuun loppuun.

Jaakko Niemelä: Laituri 6. Ilmastonmuutos on kiihdyttänyt huomattavasti muun muassa Grönlannin pohjoisen jääpeitteen sulamista: jos tämä jääpeite sulaisi kokonaan, nousisi merenpinta noin kuusi metriä, teoksen punaisen, puurakenteisen laiturin korkeudelle.

Vallisaaresta avautuvat hienot näkymät merelle.
Lähteet ja lisätietoja: Helsinki Biennaali: https://helsinkibiennaali.fi
Vallisaari infoa: https://vallisaari.fi/fi_FI
Retken valokuvat: Ville Sakko


Tuumasta toimeen – julkiset työllisyyspalvelut kuntoon

Mediatiedote/kannanotto 8.9.2021

Työttömien Keskusjärjestö penää päättäjiltä pikaisia ratkaisuja työvoimapalvelujen parantamiseksi. Jotta kohtaanto-ongelma helpottuu ja työpaikkoja syntyy, julkisten työllisyyspalveluiden tulee olla kunnossa.

Pitkäaikaistyöttömien määrä on jo yli 113 000 virallisten lukujen valossa. Työttömien työnhakijoiden aktivointiaste työllisyyspalveluissa on heinäkuun lukujen mukaan vain 23,3 prosenttia. Tämä merkitsee sitä, että korona-ajan jälkeen työllisyyspalveluissa olevien määrä on laskenut neljäsosalla pitkäaikaisesta keskitasosta. Moni palvelua kaipaava työtön on siten jäänyt syrjään oman onnensa nojaan.

– Kolmannella sektorilla ihmetellään, mistä asia kiikastaa ja missä ovat työvoimapalveluiden lähettämät asiakkaat. Työllistämiseen on käytettävissä varoja ja paikkoja on vapaana, sanoo toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.

– Mikäli palveluohjaukseen tarvittavia resursseja on työllisyyspalveluissa liian vähän, valtion ja kuntien tulee laittaa enemmän panostuksia heti, että saadaan työnvälityspalvelut toimimaan, Haapakoski vaatii. 

– Asiakastarpeita voidaan kartoittaa myös kolmannen sektorin turvin esimerkiksi lyhyillä työkokeiluilla tai muilla vastaavilla toimenpiteillä, jotta saadaan työvoima nopeasti liikkeelle, mikäli varsinaiset työllisyyspalvelut ovat tukossa, Haapakoski jatkaa.

Edelleenkin TE-toimistoissa ovat ovet kiinni, ja virkailijaa tapaamaan pääsee vain ajanvarauksella. – Palveluiden tuloksena tulee muodostua työtakuu. Työnhakijoita on edelleen monin kerroin enemmän kuin työpaikkoja, toteaa Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi

Työttömien Keskusjärjestö katsoo, ettei ole inhimillistä pitää ketään ikuisesti työllisyyspalveluissa, vaan ihmiselle tulee turvata pysyvämpi työpaikka tietyn ajanjakson jälkeen, kun on osallistunut työllistämispalveluihin.  

Työllisyyspalveluilla on iso merkitys kohtaanto-ongelman ratkaisemiseen

Keskusjärjestön mielestä etuuksien vähentämisen nimissä tehty työllisyyspolitiikka ei ole inhimillisesti kestävää eikä tehokasta. Muun muassa pitkäaikaistyöttömille suunnatussa perustulokokeilussa havaittiin, että kannustimia merkittävästi parantamalla laajempia työllisyysvaikutuksia ei saatu aikaan. Ihmisten hyvinvointi perustulokokeilun aikana parani, kun pelko etuuksien menettämisestä loppui, mutta yhtälöstä puuttui edelleen työllistymisen tuki. 

Tahmeasti alkanut työllisyyden kuntakokeilu näyttää viittaavan siihen, että työllisyyspalveluilla on iso merkitys sille, että kohtaanto-ongelmaa saadaan ratkaistua. 

– Luonnollisesti tämä tarkoittaa nykyistä suurempia julkisia investointeja työllisyyden hoitoon ja se näkyy lyhyemmällä tähtäimellä valtion budjetissa isona menona. Meillä Keskusjärjestössä on kokemusperäinen vankka usko, että pitkällä tähtäimellä työllistymisen hyvinvointivaikutukset tuovat niin paljon hyvää yhteiskunnalle, että nämä investoinnit palautuvat, Jukka Haapakoski sanoo. 

Työttömien Keskusjärjestön mielestä osaava ja hyvinvoiva työvoimareservi on pitkällä tähtäimellä paras tae sille, että suomalainen yhteiskunta voi hyvin. Työttömät tarvitsevat riittävän toimeentulon ja heille sopivat mahdollisuudet kouluttautua ja työllistyä. Pitkäaikaistyöttömien määrä on koronan myötä paisunut valtavaksi ja tilanne on heidän ja heidän perheidensä kannalta kohtuuton. 

– Se, että pitkäaikaistyöttömyys nousee samaan aikaan kuin työllisyys, kertoo että työnantajille eivät kelpaa 50+ hakijat, pitkäaikaistyöttömät, osatyökyiset tai työkokemusta vailla olevat.  Siihen tarvitaan ryhtiliike, Irma Hirsjärvi vaatii.

Keskusjärjestö uskoo, että kuntien työllisyyskokeilujen päästyä kunnolla vauhtiin, työllisyystilanne paranee nykyisestä. Nykytilanteeseen pitää nyt tosissaan herätä. 

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, 050 577 2580, jukka.haapakoski@tyottomat.fi

Puheenjohtaja Irma Hirsjärvi, 050 5915 461, irma.hirsjarvi@tyottomat.fi

Viestinnän asiantuntija Leena Valkonen, 044 717 7277, leena.valkonen@tyottomat.fi

Linkki: https://tyottomat.fi/tiedotteet/tuumasta-toimeen-tyollisyyspalveluissa-julkiset-tyollisyyspalvelut-kuntoon/?fbclid=IwAR3e9akiNQUPwA3Rs2604KXzAZoNxAwhbiMV7FJl8qzqQhMAkGPtfuAcn6g

Työllisyyden kuntakokeilut tahmaa – pitkäaikaistyöttömyys kasvaa

Työttömien Keskusjärjestön hallitus on erittäin huolissaan pitkäaikaistyöttömyyden lähes ennätyksenomaisesta laajuudesta ja pitkäaikaistyöttömyyden hoidon tämän hetken tilanteesta.

Keskusjärjestö on saanut laajaa palautetta jäsenkentältä, että mm. nuorille ja pitkäaikaistyöttömille suunnattu työllisyyden kuntakokeilu ei näy eikä vaikuta.  Työllisyyden kuntakokeilujen alku ei ole ollut sitä, mitä odotettiin. Työttömien yhdistykset ja niissä toimivat jäsenet pitävät tilannetta sekavana.

–  Se, että palveluyritykset eivät saa tällä hetkellä työhakemuksia on koronan aiheuttaman epävarmuuden lisäksi todennäköisesti heijastuma työllisyyspalveluiden sekavasta tilasta. Mm. pitkäaikaistyöttömille ja nuorille suunnattu työllisyyden kuntakokeilu on lähtenyt tahmeasti liikkeelle, toteaa toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.

Työttömiä ei voida syyllistää palvelujen hitaudesta

Työllisyyden kuntakokeilun hidasta käynnistymistä ja rajua pitkäaikaistyöttömyyden kasvua ei voida laskea työttömien syyksi. Käynnistysvaikeudet heijastuvat suoraan asiakaspalveluun. Kokeilu on ollut käynnissä jo lähes puoli vuotta. TEM:n työllisyyskatsauksen mukaan kuitenkin vain 23,3 % työttömistä oli heinäkuussa palvelujen piirissä.

–  Nyt on päästävä byrokratian ja hallinnon pyörittämisestä käytännön toimiin, yhteydenottoihin työttömiin asiakkaisiin ja heidän palveluidensa järjestämiseen, painottaa toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.

–  TE-toimistoissakin tulee petrata. Osalla toimistoja on edelleen maaliskuun 2020 jälkeen kokonaan ovet kiinni. Asioida voi vain puhelimitse tai sähköpostitse. Usealla toimistolla on hyvin rajoitetut tapaamisajat.

Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi on ihmeissään siitä, että paikallisia, pitkän kokemuksen omaavia työttömien yhdistyksiä ei ole juurikaan huomioitu työllisyyden kuntakokeiluissa.

– Yhdistysten asiantuntijuus ja osaaminen on nyt jäänyt jopa kokonaan pois kuntien käytöstä.

Koronasta huolimatta työttömien asiakkaiden on saatava palveluja

Keskusjärjestön hallituksen mukaan suurin kysymys tällä hetkellä on työttömiltä puuttuvat palvelut. Koronasta ja kuntakokeilusta huolimatta työttömien asiakkaiden on saatava palveluja, heillä on lakisääteinen oikeus niihin. Korona on uusi normaali ja palvelut tulee järjestää korona huomioiden.

Nyt esiinnoussut työttömiä syyllistävä poliittinen retoriikka ja loispuhe on vastuutonta ja virheellistä. Leikkaukset ja sanktiot eivät auta työtöntä työllistymään. Se lisää vain pahoinvointia. Ihmiset täytyy kohdata ihmisinä, tukea ja tarjota mahdollisuuksia. Ilman apua mahdollisuudet jäävät tunnistamatta. Hyvillä palveluilla on työllisyyden parantamisen näkökulmasta suuri merkitys. Sen johtopäätöksen voi tehdä vallitsevasta tilanteesta.

Korona on vaikuttanut lamaannuttavasti palveluverkostoon ja työttömiin ja heidän uskoonsa siihen, miten he työllistyvät.  Nyt tarvitaan selkeitä pitkäkestoisia päätöksiä, että sekä elinkeinoelämä että työttömät voivat katsoa eteenpäin.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, 050 577 2580, jukka.haapakoski@tyottomat.fi

Puheenjohtaja Irma Hirsjärvi, 050 5915 461, irma.hirsjarvi@tyottomat.fi

Viestinnän asiantuntija Leena Valkonen, 044 717 7277, leena.valkonen@tyottomat.fi

Työttömien Keskusjärjestö: https://bit.ly/38t4pVG

Työttömien terveystarkastus, mikä se on?

Työttömien maksuton terveystarkastus on ennaltaehkäisevää terveyspalvelua kaikille niille työikäisille, jotka ovat työttömänä tai osa-aikatyössä, kuntouttavassa työtoiminnassa, työkokeilussa tai palkkatukityössä ja eivätkä kuulu enää Työterveyshuollon piiriin.

Työttömien terveystarkastus on ollut vuodesta 2011 lakisääteisesti velvoitettuna kuntien järjestämisvastuulla. Valitettavasti palvelusta ei juurikaan tiedoteta ja informoida työttömäksi jääneitä. Osittain varmasti siksi että viranomaiset, kuten te-asiantuntijat eivät aina ole itsekään sen järjestämisen tavasta tietoisia.

Työttömän terveystarkastukseen voi hakeutua eri kunnissa eri tavoin. Joissain kunnissa ihminen voi itse soittaa ja varata suoraan ajan itse oman terveysaseman ajanvarauksesta. Kuitenkin, koska TE-palvelut ovat lakisääteisesti velvoitettuja koordinoimaan työttömän työnhakijan työ- ja toimintakykyyn liittyviä asioita, saa myös sieltä tukea ja apua, ainakin pyydettäessä. TE-palvelut voivat tehdä terveystarkastukseen lähetteen. Samoin kunnan sosiaalipalvelut. Eli nämä kolme tapaa ovat käytössä eri kunnissa. Lähetteen voi pyytää joka puolella Suomea.

Terveystarkastus on vapaaehtoinen ja asiakkaalle maksuton. Jatkohoidoista, esimerkiksi lääkäriajasta, saatetaan periä kuntakohtaisia maksuja. Näihinkin voi pyytää osamaksua. Se että laskun saa maksettua on kaikkien etu.

Työttömän terveystarkastus Helsingissä

Työttömällä on oikeus terveystarkastukseen. Terveystarkastusta haluavan tulee ottaa yhteys terveyskeskukseen. Tarkastukseen kuuluvat yleensä:

  • mittaukset, joilla todetaan muun muassa painoindeksi ja verenpaine, sekä eräät laboratoriokokeet.
  • tärkeä osa tarkastusta on vastaanotolla käytävä keskustelu, jossa käydään läpi henkilön terveyteen, mielenterveyteen, toimintakykyyn, elintapoihin ja mahdollisiin oireisiin liittyviä asioita.
  • työttömän terveystarkastuksessa kiinnitetään erityistä huomiota seikkoihin, jotka voivat vaikuttaa elämänhallintaan ja työkykyyn.
  • Terveystarkastuksen tekijä antaa ohjeita sopivasta ravinnosta, liikunnasta ja omahoidosta.
  • mikäli tarkastuksessa ilmenee lisätutkimusten tai hoidon tarvetta, hän ohjaa potilaan eteenpäin.
  • Terveystarkastuksessa voidaan todeta myös kuntoutustarve työkyvyn vahvistamiseksi tai palauttamiseksi.

Lisätietoja löydät Helsingin Kaupungin terveyspalvelut sivulta: https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/hallinto/palvelut/palvelukuvaus?id=7437

Linkit Työttömien Keskujärjestö: https://tyottomat.fi/tiedotteet/blogi-terveydeksi-2-0-hanke-tukee-tyottomia-ja-yhdistyksia-uusin-muodoin-korona-aikana/

Suomi.fi asiointipalvelu: https://www.suomi.fi/palvelut/tyottoman-terveystarkastus-helsingin-kaupunki/ef46eb95-1dd5-4e35-8695-c72a491fa8c1

Palkkatuki, mitä se on?

Palkkatuki on harkinnanvarainen tuki, jota TE-toimistot ja työllisyyden kuntakokeiluun kuuluva kunta voivat myöntää asiakkaana olevan työttömän työnhakijan palkkakustannuksiin. 

  • Työttömälle työnhakijalle voidaan myöntää palkkatukea, jos TE-toimisto arvioi työttömyyden johtuvan ammatillisen osaamisen puutteista ja palkkatuetun työn parantavan hänen ammatillista osaamistaan ja mahdollisuuksiaan työllistyä avoimille työmarkkinoille.
  • Palkkatukea voidaan myöntää työttömälle työnhakijalle, joka on täyttänyt 60 vuotta, jos hän on ollut yhtäjaksoisesti työttömänä vähintään 12 kuukautta juuri ennen palkkatuen myöntämistä.
  • Palkkatukea voidaan myöntää myös tilanteessa, jossa TE-toimiston arvion mukaan työttömän työnhakijan vamma tai sairaus vaikuttaa työskentelyyn tarjolla olevassa työtehtävässä olennaisesti, pysyvästi tai pysyväisluonteisesti.

Vaikka palkkatuki myönnetään ja maksetaan työnantajalle, tuen myöntäminen perustuu aina työttömän työnhakijan palkkatuen tarpeeseen.

Palkkatukea voidaan myöntää: 

  • toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen 
  • määräaikaiseen työsuhteeseen, 
  • työsuhteeseen tai oppisopimuskoulutukseen
  • kokoaikatyöhön 
  • osa-aikaiseen työsuhteeseen, jos TE-toimisto pitää sitä tarkoituksenmukaisena ja se edistää työnhakijan mahdollisuuksia työllistyä. Tämä voi olla perusteltua esimerkiksi osatyökykyisten työllistymisen kannalta.

Työllisyyden kuntakokeilun asiakkaille kotikunta arvioi, voidaanko työttömälle työnhakijalle myöntää palkkatukea edellä mainituin perustein.

Työnantaja maksaa palkkatuetusta työstä kyseiseen työsuhteeseen sovellettavan työehtosopimuksen mukaista palkkaa tai, jollei työehtosopimusta ole, tavanomaista ja kohtuullista palkkaa. TE-toimisto tukee työnantajaa palkkauskustannuksissa.

Palkkatuen käytön mahdollisuuksia

Palkkatuettua työtä voi yhdistää muihin TE-palveluihin esim. työvoimakoulutusta voi seurata palkkatuettu työ. Tuettuun työjaksoon voi sisältyä työvoimakoulutusta. Palkkatukea voidaan myöntää työkokeilun jälkeen. Palvelujen tarkoituksenmukainen yhdistäminen tukee työttömän työnhakijan pääsyä työmarkkinoille ja auttaa työnantajaa löytämään itselleen sopivan työntekijän.

Työnantaja, joka palkkaa työttömän työnhakijan, voi saada taloudellista tukea palkkatukena 30, 40 tai 50 prosenttia palkkauskustannuksista. Eräissä tilanteissa yhdistykset esim. Helsingin Työkanava HeTy ry, säätiöt tai rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta voi saada palkkatukea 100 prosenttia palkkauskustannuksista.

Palkkatuen saamisen edellytykset

Palkkatukea voivat saada kaikki työnantajat (lukuun ottamatta valtion virastoja ja laitoksia). Työsuhde ei saa alkaa ennen kuin tuen myöntämisestä on tehty päätös. Palkkatuen myöntäminen edellyttää, että palkkatuki ei vääristä kilpailua. työnantaja sitoutuu maksamaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja työnantaja on hoitanut lakisääteiset velvoitteensa

Mistä palkkatukea voi hakea?

Palkkatukea haetaan ennen työsuhteen alkamista työ- ja elinkeinotoimiston Oma asiointi –palvelun kautta tai verkosta tulostettavalla lomakkeella. Tuen hakeminen sähköisesti nopeuttaa hakemuksen käsittelyä.

Lähteet ja lisätietoja: TE-palvelut: https://www.te-palvelut.fi/tyonhakijalle/tukea-tyollistymiseen/tyollisty-palkkatuella/palkkatuki-tarkoitettu

Työ- ja elinkeinoministeriö: https://tem.fi/palkkatuki

Kuva Gerd Altmann Pixabaystä

Tukiluuri – puhetta työstä ja työttömyydestä

TUKILUURI -työttömyyteen (ent. Työluuri) on ViisNollaTuki ry:n koordinoima valtakunnallinen vertaistukipuhelin. Hankkeen yhteistyökumppaneina on Sosped-säätiön Feeniks-hankkeen lisäksi Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ja Työttömien Keskusjärjestön Terveydeksi 2.0 -hanke. Kuuntelijoina ja keskustelijoina toimivat koulutetut vapaaehtoiset, joilla on omakohtaista, ammatillista tai muuta kokemusta työttömyydestä. Eri puolilla Suomea toimivilla vapaaehtoisilla on kokemusta eri alojen työtehtävistä, mikä mahdollistaa eri tilanteissa olevien ihmisten tukemisen.

TUKILUURI -työttömyyteen tarjoaa vertaistukea henkilöille, jotka ovat huolissaan omasta tai läheistensä työtilanteesta. Tuen tarve voi koskea esimerkiksi huolta töiden jatkumisesta, työttömyydestä tai uudelleen työllistymisestä, Sinä tiedät parhaiten. Keskustelu vapaaehtoisten kanssa on täysin luottamuksellista ja anonyymiä ja täysin ilmaista.

Vapaaehtoiset tarjoavat keskustelutukea, vinkkejä ja rohkaisua kaikille, joita työn muuttuminen koskettaa. Palvelussa ei tarjota työjuridiikkaan tai talousapuun liittyvää tukea eikä muuta ammattilaisuutta edellyttävää ohjausta.

TUKILUURI -työttömyyteen tarjoaa vertaistukea sekä kuuntelevan korvan. Lähetä meille soittopyyntö nettisivujemme kautta ja me soitamme sinulle sovittuna ajankohtana. Soittopyyntöjä voit lähettää 24/7, soitamme sinulle takaisin pääasiassa arkipäivisin.

Lisätietoja ja lomake soittopyynnön lähettämiseen: https://www.viisnollatuki.fi/tukiluuri/

TUKILUURI -työttömyyteen 
ViisNollaTuki ry, toiminnanjohtaja Jaana Saikkonen
jaana.saikkonen(at)viisnollatuki.fi, 0400 661 227

ViisNollaTuki ry, puheenjohtaja Lassi Vuorela
lassi.vuorela(at)viisnollatuki.fi, 0400 757 400

Työttömien Keskusjärjestö: Missään kunnassa ei saa tulla yhtään pitkäaikaistyötöntä

15.4.2021

Työttömien Keskusjärjestö on syvästi huolissaan pitkäaikaistyöttömyyden voimakkaasta kasvusta. Keskusjärjestön vuosikokous katsoo, että työkalut pitkäaikaistyöttömyyden hävittämiseen ovat olemassa. Kansalaisten oikeus työhön tulee turvata työtakuulla.

Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita oli helmikuun lopussa yli 96 000 henkilöä. Kasvua edellisvuoteen oli lähes 33 000. Työttömien Keskusjärjestö katsoo, että yhteiskunnallisena tavoitteena tulee olla, että pitkäaikaistyöttömyyttä ei synny.

Jokaiselle työttömälle työnhakijalle tulee viimeistään vuoden jälkeen taata työpaikka. Työpaikan kustantaa valtio tai kunnat ja se voidaan järjestää yksityisellä, julkisella tai kolmannella sektorilla. Työkalut tähän ovat jo olemassa.

Päteviä työttömiä työnhakijoita on paljon. Eri selvitysten mukaan Suomessa yhä vallitsee ennakkoasenteita mm. yli 55-vuotiaita, nuoria, osatyökykyisiä sekä maahanmuuttajataustaisia kohtaan. Yhteiskunnan kannalta asenteiden murtaminen on halvinta työllisyyspolitiikkaa.

Ennakkoluulot käyvät erittäin kalliiksi, koska koulutus, työllisyyden edistämisen panostukset ja ammattipätevyys valuvat hukkaan veronmaksajien piikkiin, jos ihmiset eivät ennakkoasenteiden vuoksi työllisty. Jos pitkäaikaistyötön saa mahdollisuuden, hän pääsee eteenpäin.

Työttömät työnhakijat ovat työvoimareservi, josta tulee pitää huolta

Koronaepidemia on koetellut kaikkia kansalaisryhmiä, mutta erityisesti pitkäaikaistyöttömiä. Palvelu- ja hoitovelkaa on syntynyt erilaisten sulkujen vuoksi. Hallituksen kaavailemassa Pohjoismaisessa työvoimapalveluiden mallissa panostetaan lisävoimavarat työttömyyden alkupään haastatteluihin. Julkisen vallan ei tule kuitenkaan unohtaa pitkäaikaistyöttömien ja heidän perheidensä hätää. Työttömyys ja syrjäytyminen pitkittyessään aiheuttavat mielenterveysongelmia ja vaikeuttavat entisestään paluuta työelämään.

Koronaepidemian aikana on syntynyt uusia työttömien ryhmiä. Muun muassa esiintyvät taiteilijat ja kulttuuri- sekä tapahtuma-alalla työskentelevät ovat pudonneet tyhjän päälle. Tämä tuo näkyviin työttömiin kohdistuvia ennakkoluuloja. Tuleeko esimerkiksi kärkiartisteja nyt ohjata matalan tuottavuuden töihin? Myös aloittelevat yrittäjät sekä pien- ja yksinyrittäjät ovat vaikeuksissa. Työttömyysturvan ja palveluiden tulee ulottua tasapuolisesti kaikkiin työttömiin ja ammatinharjoittajiin.

Työttömien Keskusjärjestön vuosikokous kokoontui verkkoyhteydellä tänään.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, 050 577 2580jukka.haapakoski@tyottomat.fi

Puheenjohtaja Irma Hirsjärvi, 050 5915 461irma.hirsjarvi@tyottomat.fi

Viestinnän asiantuntija Leena Valkonen, 044 717 7277leena.valkonen@tyottomat.fi

Työttömien Keskusjärjestö 30 vuotta.

Työttömien Keskusjärjestö kokoontuu 30-vuotisjuhlakokoukseen

Työttömien Keskusjärjestö viettää tänä vuonna 30-vuotisjuhlaa. Järjestö perustettiin nimellä Työttömien Valtakunnallinen yhteistoimintajärjestö – TVY ry marraskuussa vuonna 1991.

Työttömien Valtakunnallinen yhteistoimintajärjestö – TVY perustettiin juuri 1990-luvun suuren laman kynnyksellä. Vuonna 1991 työttömiä oli Suomessa 169 000 henkilöä, työttömyysaste oli 6,7 % ja työllisyysaste 70,0 %. Tästä luvut alkoivat synkentyä. Työttömyysaste oli vuonna 1992 jo 11,8 % ja työllisyysaste oli laskenut 64,7 %:iin.

Nyt Suomi elää murroksen aikaa maailmanlaajuisen koronapandemian vaikutuksesta. Työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa 2021 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 220 000 ja työttömyysaste 8,1 prosenttia ja työllisyysaste 70,0 prosenttia. Myös pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut rajusti noin 30 % viime vuodesta.

Työllisyyden kohentamiseksi tarvitaan valtiolta ja kunnilta lisäpanostuksia, jotta maan työvoimapotentiaalia ei menetettäisi pitkäaikaistyöttömyyteen.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii järjestön 30-vuotisjuhlavuoden suojelijana

Työttömien Keskusjärjestön vuosikokous pidetään torstaina 15.4.2021 etäyhteyksin. Juhlakokouksessa käydään läpi sääntömääräiset asiat ja suunnitellaan 30-vuotisjuhlavuoden toimintaa. Pääjuhla pidetään Tampereella marraskuussa koronatilanne huomioiden. Marraskuu juhlassa jaetaan mm. tasavallan presidentin myöntämät ansiomerkit 15 työttömien yhdistystoiminnassa pitkään toimineelle ja ansioituneelle henkilölle.

Työttömien Keskusjärjestöllä on iso ilo kiittää jäsenyhdistyksiään valtavasta työstä, jota on tehty työttömien ihmisarvoisen elämän ja työllistymisen eteen sekä tasavallan presidentti Sauli Niinistöä, joka on lupautunut juhlavuotemme suojelijaksi.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, 050 577 2580, jukka.haapakoski@tyottomat.fi Puheenjohtaja Irma Hirsjärvi, 050 5915 461, irma.hirsjarvi@tyottomat.fi
Viestinnän asiantuntija Leena Valkonen, 044 717 7277, leena.valkonen@tyottomat.fi

Tietoa Työttömien Keskusjärjestön historiasta: https://tyottomat.fi/jarjesto/historia/

Työttömien Keskusjärjestö ry

Rahakamarinportti 3 A, 3. krs, 00240 Helsinki. Puh. 040 547 7090 • Y-tunnus 1003909-9 www.tyottomat.fi• etunimi.sukunimi@tyottomat.fi tai toimisto@tyottomat.fi

Työttömien Keskusjärjestön hallitus vaatii ripeitä toimia työllisyyden parantamiseksi

Mediatiedote/Kannanotto 12.3.2021

Koronakriisin aikana pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut hälyttävästi. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna pitkäaikaistyöttömien määrä on työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan noussut yli 30 000 työttömällä. Tämä on yli 32 % kasvu viime vuoteen verrattuna.

Työttömänä oli tammikuussa Työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan yhteensä 332 800 henkilöä. Samalla ajanjaksolla työllisyyspalveluissa olevien työttömien määrä on laskenut 3 600 henkilöllä viime vuoteen verrattuna ollen yhteensä 112 300 henkilöä. Työllisyyspalveluita hyödynsi vain 25,2 % kaikista työttömistä työnhakijoista. Pudotusta viime vuoden tasoon oli 6,3 %. Suurin osa työttömistä siis sinnittelee tällä hetkellä työttömyytensä kanssa yksin vailla tukea.

Työttömien Keskusjärjestön hallitus vaatii pitkäaikaistyöttömille palveluita, joiden avulla on mahdollista työllistyä ja pitää itsensä työkykyisenä nyt koronakriisinkin aikana. Kriisin jälkihoito tulee olemaan yhteiskunnalle liian raskas, jos toimia pitkäaikaistyöttömyyden katkaisuun ei tehdä ajoissa. Työvoimapalveluja ei kannata seisottaa koronan eikä kuntakokeilujen takia, vaan etsiä keinoja, miten työttömät työnhakijat saavat tarvitsemiaan palveluja.

Työllisyysmäärärahoja tulee kohdentaa

Nyt kun työllisyyden kuntakokeilut ovat alkaneet eri puolilla maata, on tärkeää ja viisasta kohdentaa työllisyysmäärärahoja kuntiin. Kunnissa huolehditaan myös nuorten kesätyöllistämisestä ja siihen sekä oppisopimuskoulutukseen on ohjattava lisää resursseja. Työllistämisen kynnys korona-ajan elvytyksessä on matalin kolmannen sektorin yleishyödyllisissä yhdistyksissä. Sitä kanavaa kannattaa käyttää ja ohjata työllisyysvaroja tähän yhteiskunnallisesti merkittävään työllisyystoimintaan.

Työttömien Keskusjärjestön hallitus katsoo, että korona-aika työttömille työnhakijoille tulee turvata mahdollisimman laajasti kouluttautumismahdollisuuksia oman työllisyyden edistämiseksi. Ehdotettu on myös, että esimerkiksi virkaruotsin kielikoulutusta voisi saada työvoimapoliittisena koulutuksena valtakunnallisesti kaikkien TE-toimistojen alueella, jos se edistää työttömän työllistymistä.

Työttömien hallitus keskusteli myös velkaantumisesta. Työttömyys johtaa usein ylivelkaantumiseen, jota on vaikea purkaa. Monen työttömän pitkittynyt velkavankeus koostuu pienistä laskuista, joiden korot lähtevät hallitsemattomaan kasvuun. Käynnissä on kansalaisaloite Eroon pitkistä velkavankeuksista. Sillä on jo yli7000 allekirjoittajaa. Kansalaisaloitteessa esitetään ulosottolain muuttamista siten, että jatkossa ulosottoviranomaisen on kohdennettava kertyneet varat ensin kunkin saatavan pääomalle ja vasta sen jälkeen korolle.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, 050 577 2580jukka.haapakoski@tyottomat.fi

Puheenjohtaja Irma Hirsjärvi, 050 5915 461irma.hirsjarvi@tyottomat.fi

Viestinnän asiantuntija Leena Valkonen, 044 717 7277leena.valkonen@tyottomat.fi

Työttömien Keskusjärjestö ry
Rahakamarinportti 3 A, 3. krs, 00240 Helsinki. Puh. 040 547 7090 • Y-tunnus 1003909-9 
http://www.tyottomat.fi• etunimi.sukunimi@tyottomat.fi tai toimisto@tyottomat.fi

Kirjeitä työministerille – Kooste pyöreän pöydän keskusteluista.

Työttömyyden olemusta pohtiviin pienryhmiin ja pyöreän pöydän keskusteluun työministeri Tuula Haataisen kanssa osallistui keskiviikkona 13.1.2021 runsaat 50 työttömien, työttömien yhdistysten, muiden kansalaistoimijoiden sekä TE-hallinnon edustajaa. Tilaisuuden järjestivät Työttömien Keskusjärjestö, Kuka kuuntelee köyhää verkosto ja kirkon diakoniatyö.

Pyöreän pöydän keskustelu työvoimapalveluista: Mitä kun resurssit, aika ja tarpeet eivät kohtaa?

TV-hitti, psykologinen trilleri Sisäilmaa herätti kysymyksen virkamiesten jaksamisesta lähes mahdottomalta tuntuvan työkentän edessä. Toimistoon kirjautuvat työttömät vuorostaan ovat välillä miltei mahdottomalta tuntuvan haasteen edessä – töitä etsiessään. Miten näistä molemmille osapuolille turhauttavista aineksista saadaan rakennettua paras mahdollinen Pohjoismaisen työnhaun malli? Tästä keskustelivat työttömät ja työministeri Tuula Haatainen yhteisessä pöydässä.

Työttömät kertoivat potevansa virheiden, välineiden ja virkailijoiden pelkoa. Työttömyys aiheuttaa häpeää. Järjestelmät ovat kankeita ja monimutkaisia. Työttömän itsensä pitäisi olla heti työttömäksi jäätyään lakien ja TE-asioiden asiantuntija. Tämä on työttömien mielestä väärin. Työvoimatoimiston työn tulee olla yksilöllistä ja riittävästi resursoitua kansalaisten ja asiakkaiden palvelua heidän työllistymisensä edistämiseksi. Käytännössä palvelun laatu ratkaisee.

Työttömät sanovat, että heidän tilanteensa ei parane karensseilla. Ne aiheuttavat työnhakijalle valtavaa harmia, joka vie voimavarat pois työnhausta taloudelliseen selviytymiseen, joka on muutenkin monelle vaikeutunut korona-aikana.

Siilojen purkaminen hallinnossa tulee ottaa tavoitteeksi. Nykyiset hallintoalojen rajat ovat jyrkkiä etuuksien ja palvelujen yhteensovittamisen suhteen sekä asiakkaan palvelutarpeen kartoituksen suhteen. Työkyvyn arviointi ja siihen liittyvät jatkotoimet tulee olla yhden hallinnonalan alla riittävällä rahoituksella. Nyt on hyvin paikkakuntasidonnaista, miten apua saa ja miten se kohdentuu.

Köyhyys ei saa estää työllisyyden rakentamista. Tällä hetkellä tukiviidakko on suuri  ja monimutkainen. Etuudet ja pätkätyö tulee sovittaa yhteen niin, että asiakkaalle ei synny tulokatkoja. Perintätoimintaa tulee kohtuullistaa, esimerkiksi terveydenhuollon asiakasmaksut eivät saisi joutua perintään.

Pätkätyöläisyyteen liittyy sosiaaliturvajärjestelmän tiukat raja-aidat. Koko kokonaisuutta tulisi yhdenmukaistaa siten, että palvelut ja tuki eivät katkea, kun on hetken aikaa töissä. Palkkatukijärjestelmää tulee kehittää ja tehdä siitä subjektiivinen oikeus yli 60-vuotiaille.

Eniten työttömät kaipasivat kuitenkin aitoa kohtaamista sekä oman asian ja tarpeiden kuuntelua.

Työttömiä on paljon ja hyvin erilaisissa tilanteissa – tarvitaan monenlaisia palveluratkaisuja

Pitkäaikaistyöttömiä on paljon ja hyvin erilaisissa tilanteissa. Yhdistysten perusrahoitus täytyy turvata pitkäjänteisesti, jonka päälle voidaan suunnitella ja rakentaa työttömien tukitoiminta, palvelut ja työpaikat. Eri alueilla työllisyystilanteet vaihtelevat, joten paikallinen näkökulma tulee huomioida.

Tilaisuudessa todettiin, että TE-toimistoverkostojen rahoitusta on leikattu vuosien mittaan. Yhteispalvelupisteitä tai muuta henkilökohtaista kasvokkaista asiointipalvelua tarvitaan edelleen, koska asiakastilanteet vaihtelevat.

Sähköiset asiointipalvelut eivät tavoita kaikkia työttömiä, koska kaikilla työttömillä ei ole tarvittavia teknisiä välineitä ja tietotaitoa. Sähköisten palveluiden uudistamisessa, esimerkiksi Työmarkkinatorissa, on tärkeää huomioida käyttäjäystävällisyys ja helppo asiointikieli.

Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtajan Jukka Haapakoski komppaa tilaisuudessa mukana olleiden työttömien kommentteja. Työttömien Keskusjärjestö on pitkään esittänyt, että julkisten työvoimapalveluiden resursseja täytyy nostaa. Se, että on riittävästi virkamiehiä ja palveluneuvojia on vasta ensimmäinen askel. Olennaista on, että palvelut vievät laadukkaasti ja tehokkaasti työttömiä työmarkkinoille. Työttömien yhdistysten rahoitukseen tarvitaan myös pitkäkestoisempaa rahallista tukea, jottei yhdistysten vetäjät pala loppuun ja toiminta pysyy laadukkaana työttömien asialla. 

Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi totesi, että nyt työllisyyden kuntakokeiluissa on etenkin tärkeää, että kuntien, järjestöjen, TE-toimistojen sekä yritysten ja muiden työnantajien kesken on asetettu selkeät yhteistyötavoitteet. Laajat työllisyyttä tukevat kunnalliset verkostot ovat tärkeät mm. Työllistämispolku ja Järjestöyhteistyöpilotti (TEM). Asiakasohjaus paranee, kun yhteistyöverkostot toimivat ja toimijoiden roolit ovat selvät. 

Kuka tahansa voi jossain elämänsä vaiheessa olla työtön

Työministeri Haatainen toi esiin puheenvuorossaan sitä, kuinka tärkeää yhteinen keskustelu on.

– Toivoin yhteistä tapaamista, jotta voin kuulla kokemuksia suoraan. Tilaisuudesta minulle vahvistui käsitys siitä, kuinka tärkeää työnhaussa on se, että on joku, jonka kanssa käydä läpi omaa tilannettaan, ministeri Haatainen painotti.

Ministeri korosti , että työttömän tulee saada tarvitsemansa palvelut, vaikka hän ei itse hoksaisi niitä pyytää ja työttömän tilanteeseen tartutaan nopeasti. ”Kuka tahansa meistä voi jossain elämänsä vaiheessa olla työtön. Se saattaa viedä jalat alta ja nakertaa itsetuntoa. Ei kukaan ole opiskellut työttömyyteen. Siksi on tärkeää, että riittävä tuki löytyy”, ministeri Haatainen tähdensi.

Ministeri Tuula Haataisen haastatteluvideo tilaisuudesta on katsottavissa tästä linkistä: https://bit.ly/2XHvwr0.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, 050 577 2580jukka.haapakoski@tyottomat.fi

Puheenjohtaja Irma Hirsjärvi, 050 5915 461irma.hirsjarvi@tyottomat.fi

Työministerin erityisavustaja Timo Nevaranta, 050 5741 430timo.nevaranta@tem.fi

Viestinnän asiantuntija Leena Valkonen, 044 717 7277leena.valkonen@tyottomat.fi