Ohjelmoinnin oppimisen ruohonjuuriverkosto – osallistu infotapaamiseen 10.6. klo 15

Kiinnostaako ohjelmointiin tutustuminen vertaisten seurassa?

Koronan aikana yksi miettii uusia harrastuksia, toinen alanvaihtoa ja kolmas vapaaehtoistöitä. Uusi ohjelmoinnin oppimisen ruohonjuuriverkosto Farmi n3 tuo yhteen ohjelmoinnista kiinnostuneita, ohjelmistoyrityksiä ja yhdistyksiä. 


Tule mukaan toiminnan infotapaamiseen, joka järjestetään HeTy ry:n tiloissa 10.6. klo 15-16. Voit osallistua tapahtumaan myös etänä.

Ilmoittautuminen tapahtuu alla olevan linkin kautta. Saat etäosallistumislinkin sähköpostiisi tapahtumaa edeltävänä päivänä.
bit.ly/ip-farmin3

Tapaamiseen osallistuminen ei vielä sido mihinkään, joten mukaan voi tulla ihan puhtaasta uteliaisuudesta. Osallistuminen ei myöskään vaadi minkäänlaisia ohjelmoinnin ennakkotietoja – Farmi pyrkii murtamaan ohjelmoinnin vaikeuteen liittyviä ennakkokäsityksiä mentoreiden esimerkin ja ammattilaisohjelmoijien inspiraation kautta!

Toiminta on saanut nimensä NHL:n Farmi -liigasta, joka toimii askellautana tulevaisuuden kiekkotähdille. ”Farmi-mallin hienous on siinä, että se on konkreettinen askel kohti unelmia ja mahdollisuus päästää pelaamaan maailmantähtien kanssa. Sen heikkous on kuitenkin siinä, että sinne on lähes mahdotonta päästä. Halusimme muuttaa tuon jälkimmäisen ja luoda foorumin, joka ei riipu rahasta, lahjakkuudesta tai vahvoista olkapäistä, vaan yhteisöstä”, toteaa toimintaa koordinoivan Feeniks-hankkeen hankepäällikkö Miikka Vuorinen. 

Farmi n3 on osa Feeniks-hanketta, jota koordinoi Sosped-säätiö. Lisätietoja täällä:
www.feenikshanke.fi/farmi 

Työluuri –vertaistukea työttömälle

Olen viime päivinä törmännyt useita kertoja sosiaalisessa mediassa Työluurin ilmoituksiin. ”Työluuri avataan la 9.5. klo 13. Soita vertaiselle, joka haluaa kuulla huoliasi. Voit purnata ja puhua sydämesi kyllyydestä työttömyyteen, lomautukseen, toimeentuloon ym. arkiseen huoleen liittyen. Olemme Sinua varten!” Mistähän on kyse? Mistä idea on saanut alkunsa? Päätän ottaa yhteyttä Jaana Saikkoseen, ViisNollaTuki ry:n perustajajäseneen ja yhteen Työluuripalvelun järjestäjistä.

Hei Jaana. Haluaisitko kertoa, miten idea Työluurista syntyi?

Jaana Saikkonen: Työluuri on Feeniks-hankkeen, SAK:n ja Työttömien Keskusjärjestön sekä ViisNollaTuki ry:n yhteinen hanke koronan takia lomautetuille ja irtisanotuille henkilöille. Hanke alkoi maaliskuun puolen välin tietämissä. Feeniks-hankkeen Miikka Vuorinen, soitti ja kysyi olisimmeko halukkaita liittymään joukkoon. Olemme olleet mukana alusta saakka. Aihe on juuri ViisNollaTuen ”ominta”, joten päätös syntyi saman tien. ViisNollaTuki on ollut mukana kehittämässä mm. koulutusmateriaalin valmistelua, vapaaehtoisten haastattelua ja koulutusta sekä hankkeen markkinointia. Lisäksi olemme vapaaehtoisina vastaamassa Työluurin puheluihin. Olemme myös reilulle 40:lle vapaaehtoiselle tukena antaen vertaistuellista työnohjausta.

Työttömyys näyttää räjähtävän käsiin. Lomautettuna tai työttömänä koronan takia on jo yli 300 000 ihmistä Suomessa. Työluuri on ollut avoinna kohta viikon. Miten tilanne tulee esiin puheluissa?

JS: Päällimmäisenä on ihmisten arjen huoli ja hätä toimentulosta, rahojen riittämättömyydestä. Myös TE-toimiston, työttömyyskassojen ja Kelan pitkät käsittelyajat huolestuttavat. Osa on hämmentynyt ja ihmeissään, kuinka tällaista voi käydä. Omat tunnetilat on myös vahvasti esillä. Huoli koronan vaikutuksista läheisiin. Hyvin inhimillisiä ja tavallisia asioita käydään läpi. Puhelut ovat luottamuksellisia ja anonyymejä.

Näyttää siltä, että osa ihmisistä on joutunut työttömäksi ensimmäistä kertaa elämässään ja täysin yllättäen… Millaisia toimia toivoisit hallitukselta tässä tilanteessa?

JS: Hallituksen jo ilmoittamat tukitoimet ovat hyvä alku ja kädenojennus oikeaan suuntaan. Tilanne kuitenkin tulee vielä huononemaan ainakin niiden ihmisten osalta, joiden lomautus jatkuu tai jotka jäävät työttömiksi. Myös yrittäjät ovat pulassa mahdollisen konkurssin tai mm. korkeiden vuokrien ja arvonlisäveron takia. Arvonlisäveroa pitäisi laskea huomattavasti sekä huolehtia, että alennus todella näkyy hinnoissa. Siten saadaan kuluttajia kuluttamaan ja yhteiskunnan pyöriä hiljalleen liikkeelle.

Yksilötasolla tulee huolehtia kaikkien ihmisten toimeentulosta, ei vain niiden, joiden toimeentuloon, työelämään korona vaikutti. Työttömiä, pienituloisia, eläkeläisiä ja sairaita… jo ennen koronaa olleita… hekin tarvitsevat saman tuen, kuin ”uudet työttömät” tai lomautetut.

Työluuri toimii osittain vapaaehtoisvoimin. Miten voi päästä vapaaehtoiseksi ja millainen koulutus vapaaehtoisille annetaan?

JS: Koulutusmateriaali käytiin yhdessä vapaaehtoisten kanssa läpi huhtikuun lopulla. Lisäksi kuultiin tarinoita henkilöiltä, jotka ovat olleet puhelintyössä asiakaspalvelussa tai tehneet vapaaehtoisesti vertaistukipuhelimessa vuoroja aiemminkin. Olemme yrittäneet ottaa huomioon mahdollisimman laajasti kaikki elämäntilanteet. Koulutusmateriaali on päivystäjän tukena päivystysvuoron aikana. Siellä on mm. tarpeellisia nettiosoitteita, puhelinnumeroita sekä tietoa kuntien palveluista. Toistaiseksi ei ole sovittuna uutta koulutusta, mutta jos tarvetta ilmenee, niin kesäkuun alkupuoliskolle voidaan järjestää uusi koulutustilaisuus. Vapaaehtoiseksi voi ilmoittautua oheisen linkin kautta: https://feenikshanke.fi/tyoluuri/

Mitä haluaisit lopuksi sanoa niille työttömille, jotka harkitsevat, soittaisivatko he Työluuriin?

JS: Murheista puhuminen vertaisen kanssa on rohkaisevaa sekä huojentavaa. Työluuri tarjoaa mahdollisuuden tulla kuulluksi. Päivystäjät ovat vertaisia, empaattisia ja kokeneita ihmisiä useista eri ammateista. Toisinaan on helpompaa puhua vieraalle ihmiselle, joka on kokenut samoja asioita, kuin omalle liian lähellä olevalle ystävälle, puolisolle, omaiselle. Vaikka ei kokisikaan mitään suurta ahdistusta tai paniikkia, niin puhumisella on tärkeä merkitys. Kokemusten jakaminen auttaa asioiden käsittelyssä. Työluurista saa myös neuvoja, apua ja ajantasaista tietoa lomautukseen sekä työttömyyteen liittyen. Päivystäjät ovat valmiina kuuntelemaan juuri Sinun huoliasi -luottamuksella.

Kiitos tekemästänne tärkeästä työstä ja hyvää kevättä!

Työluurin nettisivut: https://feenikshanke.fi/tyoluuri/

ViisNollaTuki ry:n nettisivut: http://www.viisnollatuki.fi/

Työluuri on avoinna arkisin klo 13-16, 17-20  sekä lauantaisin klo 13-16.
Työluurin puhelinnumero:  060 110 015.

Tiina Remes

Viihdettä & hyötyä karanteeniaikaan

Lähde kaupunkiluontoon

Liikunta

Konsertit

Nettikurssit

Äänikirjoja ja podcasteja

Nettipelit ja viihde

Virtuaalimuseot

Mielenrauhaa

Lapsille

Tule työkokeiluun Helsingin Työkanavaan

Etsimme työkokeilijoita Helsingin Työkanavan Evästeitä -hankkeeseen. Työkokeilussa työtön henkilö voi selvittää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojaan tai mahdollisuuksiaan palata työmarkkinoille. Työkokeilu voi kestää kuukaudesta puoleen vuoteen. Päivittäinen työaika voi olla neljästä kuuteen tuntiin sopimuksen mukaan. Työkokeilijalle ei makseta palkkaa, mutta hän on oikeutettu kulukorvaukseen 9€/päivä.

Hankkeessa parannetaan työnhaku- ja työelämävalmiuksia. Alkuhaastattelun yhteydessä laaditaan kullekin kirjallinen työ- ja opiskelusuunnitelma. Suunnitelman mukaisiin aktiviteetteihin osallistutaan työaikana. Työkokeilusta tulee sopia TE-keskuksen kanssa. Lisää tietoa työkokeilusäädöksistä:

https://www.te-palvelut.fi/te/fi/erikoissivut/kaytannot_ja_saannokset/index.html

Tarjoamme viihtyisän työyhteisön, jossa voi kokeilla seuraavia työtehtäviä:

  • erilaisten etäryhmien ja -opintopiirien vetäminen
  • toimistotyö ja asiakaspalvelu
  • kirjanpito ja muut taloudellis-hallinnolliset tehtävät
  • keittiötyö: ruuanvalmistus ja leipominen
  • siivoustyö
  • kuljetus ja järjestely
  • kirjaston hoito
  • työvalmennus
  • sosiaalineuvonta
  • ICT-kouluttajan ja apukouluttajan tehtävät
  • ICT-järjestelmän ylläpitotehtävät
  • tietokoneiden huolto- ja korjaus
  • kotisivujen ja somen ylläpito, muu tiedotus ja viestintätehtävät
  • liikunnanohjaus
  • kulttuuri- ja liikuntaretkien järjestäminen
  • kieliryhmien vetäminen
  • valokuvaus- ja kuvataide-kädentaitoryhmien vetäminen
  • lisäksi tehtäviä jotka liittyvät henkilön erityisiin taitoihin ja / tai suunnitelmiin

Työkokeilijat voivat osallistua seuraaviin aktiviteetteihin sovitusti työaikana:

  • työnhakuvalmennus sekä urasuunnitteluohjaus
  • työhakemusten laadinta
  • ICT-kurssit: aloittelijoiden kurssit, A- ja AB –tutkinnot (Office2016) kuvankäsittely-, julkaisu- ja kotisivukurssit
  • englannin, ruotsin ja saksan kielen ryhmät
  • suomen kielen ryhmät maahanmuuttajille, tietokoneavusteinen suomen kielen opiskelu
  • valokuvaus-, kuvataide- ja kädentaitoryhmät
  • liikunta
  • kulttuuri- ja luontoretket
  • mahdollisuus ammatillisten osatutkintojen suorittamiseen keittiö-, siivous- ja ICT-ala

Pyrimme siihen, että jokaisella työkokeilijalla hankejakson jälkeen on ICT-perustaidot hallussaan: tekstinkäsittely, sähköpostin ja erilaisten sähköisten palveluiden käyttö ja että työkokeilijat saavat työ- tai opiskelupaikan. Jollei työpaikkaa vapailta markkinoilta tai koulutuspaikkaa järjesty, pyrimme löytämään palkkatuetun työn tai seuraavan työkokeilun, joka sopii asiakkaan suunnitelmiin ja vie häntä työllisyyspolulla eteenpäin.

Yhteystiedot:

Maija Makkonen, maija.makkonen@hety.fi

Anna-Maria Kantola, anna-maria.kantola@hety.fi

Asiantuntijoiden suosittamia toimintatapoja epidemia-arkeen ja koronaviruksen ehkäisyyn

Yleisohjeita:

  • Pese kädet aina, kun tulet kotiin tai työpaikalle ja ennen ruokailua. Kädet pitää pestä saippualla vähintään 20 sekuntia ja huudeltava lämpimällä vedellä. Käytä kuivaamiseen käsipaperia.
  • Julkisen kokoontumiset on rajattu 50 henkilöön 1.6. alkaen ja suositellaan välttämään tarpeetonta oleskelua yleisillä paikoilla. Julkisilla paikoilla vältä lähikontakteja ja pintojen turhaa koskettelua. Pidä muihin ihmisiin etäisyyttä mieluiten pari metriä.
  • Yski ja aivasta paperiin tai hihaan. 
  • Siirry heti pois yskivien ja aivastelevien läheltä.
  • Älä koskettele silmiä, suuta, nenää, paitsi jos olet juuri pessyt ja desinfioinut kätesi.
  • Ei kättelyä.

Työ

  • Töihin ei saa mennä sairaana, vaikka oireet olisivat vain lieviä.
  • Pese kädet vähintään 20 sekuntia saippualla, kun tulet töihin.
  • Vähennä kokousten järjestämistä ja korvaa niitä video- ja puhelinneuvotteluilla. Siirrä tulevaisuuteen seminaarit, jotka eivät ole välttämättömiä.
  • Lisätään mahdollisuuksien mukaan etätyötä.
  • Älä vie sairasta lasta päivähoitoon.

Julkinen liikenne

  • Jos sairastat flunssaa, vältä julkisia liikennevälineitä. Liikkuessasi julkisen liikenteen välineissä huolehdi siitä, että yskit tai aivastat paperiliinaan tai hihaan.
  • Vältä tungosta ajoittamalla liikkumisesi ruuhka-aikojen ulkopuolelle. Pahin ruuhka Helsingin seudun lähijunissa, metrossa, busseissa ja raitiovaunuissa on arkipäivisin aamulla klo 7–9 aamulla ja iltapäivällä noin klo 15.30–18.
  • Ota pyörä esille tai kävele.

Arki

  • Vältä kaikkia tilaisuuksia, joissa on runsaasti ihmisiä. Pysy poissa väenpaljoudesta tai tungoksesta.
  • Ulkona liikkuminen ja liikunta ovat hyviä asioita, mutta pidä etäisyyttä muihin ihmisiin.

Kaupassa

  • Kaupassa voi käydä tarpeen mukaan, mutta ostoskeskuksissa ei ole viisasta viettää aikaa. Jos sinulla on flunssan oireita, älä mene kauppaan vaan hyödynnä verkkokauppaa ja kotiinkuljetuspalveluja.
  • Pese kätesi ennen kauppaan menoa.
  • Vältä läheistä kontaktia muihin asiakkaisiin tai kaupan henkilökuntaan.
  • Ajoita kaupassakäyntisi mahdollisuuksien mukaan ruuhka-aikojen ulkopuolelle. Eniten väkeä kaupoissa on lounasaikaan sekä työajan jälkeen.
  • Ole erityisen varovainen ostaessasi vihanneksia ja hedelmiä tai annostellessasi salaattia. Jos yskittää tai aivastuttaa, muista edellä mainittu oikea suojaustekniikka.
  • Huuhtele hedelmät ja vihannekset kotona juoksevalla vedellä.
  • Varaa kotiin ruokaa, mutta älä hamstraa.

Kotona

  • Pese kädet aina tultuasi ulkoa sisään, ennen ruokailua, WC-käynnin tai vaipanvaihdon jälkeen, niistämisen, yskimisen tai aivastamisen jälkeen tai jos olet koskenut samoja pintoja kuin flunssainen henkilö.
  • Jos perheessäsi on flunssaa, voit tehostaa kodin siivousta pyyhkimällä pöytäpinnat, ovenkahvat, valokatkaisijat ja yhteiskäytössä olevat tietokonenäppäimet ja kaukosäätimet yleispuhdistusaineilla.
  • Laita ainakin keittiöön esille talouspaperia käsien kuivausta varten. Varaa jokaiselle perheenjäsenelle oma käsipyyhe. Pese puhdistusliinat ja pyyhkeet 60 asteessa.

Haavoittuvien ryhmien suojelu

  • Yli 70-vuotiaiden suositellaan pysymään erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa mahdollisuuksien mukaan.
  • Älä mene tapaamaan ikäihmistä – pidä yhteyttä muilla tavoin.
  • Älä pyydä isovanhempaa lastenhoitajaksi.
  • Älä käy tapaamassa sairasta ystävää tai läheistä sairaalassa.

Jos sairastut

  • Jos epäilet koronavirustartuntaa, ota yhteyttä oman kuntasi terveydenhuoltoon puhelimitse. Sieltä sinut ohjataan tarvittaessa testeihin. Voit myös tehdä oirearvion Omaolo-palvelussa.
  • Jos sinulla on vakavia oireita kuten hengenahdistusta tai korkea kuume ota suoraan yhteys terveyskeskukseen tai päivystykseen.
  • Helsinkiläiset voivat soittaa erityiseen koronavirusneuvontaan 09 310 10024 (arkisin klo 7-20). Iltaisin kello 20 jälkeen ja viikonloppuisin helsinkiläisiä neuvoo Päivystysapu, p. 116 117.

(Lähteet THL ja HS)

Linkkejä:

THL ajankohtaista koronaviruksesta:  https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19

World Health Organization Coronavirus disease: https://www.who.int/emergencies/diseases/novel-coronavirus-2019

Helsingin kaupungin koronavirusuutiset: https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/yleistietoa-helsingista/koronavirus/

Helsinki information about corona-virus in English: https://www.hel.fi/helsinki/en/administration/information/general/information/coronavirus

Miten toimia, jos epäilet tartuntaa: https://www.hus.fi/potilaalle/Sivut/Kuinka-toimia,-kun-ep%C3%A4ilet-koronavirustartuntaa.aspx

Uutisia Ylen sivuilla: https://yle.fi/uutiset/3-11212596

Ylen koronainfo arabiaksi, somaliksi, kurdiksi ja persiaksi: https://yle.fi/uutiset/3-11267455

Puhelinpalveluja, jos maailmantilanne ahdistaa: https://www.puheet.net/auttavat-puhelimet-suomessa/

Pidetään huolta toisistamme!

Takuusäätiö auttaa rahahuolien keskellä

takuu

Aluekoordinaattori Hanna Pievilänen kertoi Takuusäätiön palveluista HeTyn viikkovieraana. 

Yhä useampi suomalainen kamppailee oman taloutensa kanssa. Seurauksena on pahimmillaan maksuhäiriömerkintöjä ja ulosottoja. Ennen kuin asiat kärjistyvät kovin pahaksi, olisi hyvä hakea neuvoa asiantuntijoilta esimerkiksi Takuusäätiöstä.

– Toimimme koko Suomessa. Pyrimme vaikuttamaan siihen, että ihmisten rahat riittäisivät ja oma talous olisi hallinnassa. Toisaalta annamme apua heille, joilla on vaikeuksia taloutensa kanssa, kertoo Takuusäätiön aluekoordinaattori Hanna Pieviläinen.

Takuusäätiöltä saa tarvittaessa neuvoja anonyymisti esimerkiksi neuvontapuhelimen tai chatin välityksellä. Jos asiat vaativat laajempaa perehtymistä, on hyvä varata aika.

– Ihminen voi olla velkaa moniin paikkoihin, ja tilanne on kestämätön. Jos ihmisellä on säännöllisiä eläke- tai työtuloja niin, että pystyy lyhentämään pankkilainaa, meiltä voi hakea sille takausta. Tilannetta helpottaa se, että voi maksaa vain yhtä lainaa pois. Kertaluonteisiin hankintoihin pienituloiset voi hakea meiltä pienlainaa.

Takuusäätiöllä on tarjolla oppaita ja materiaaleja rahakäytön tueksi. Se kouluttaa ihmisiä jakamaan valistusta toisille. Lisäksi se pyrkii vaikuttamaan lainsäädäntöön, jotta luottomarkkinat saataisiin järkevämmiksi.

– Nyt Suomessa on aika paljon pikalainafirmoja, jotka myöntävät kalliita luottoja. Toivomme, että lainsäädäntö suojaisi kuluttajia nykyistä enemmän esimerkiksi korkokaton avulla.

Velkavaikeuksiin voi olla monia syitä, esimerkiksi avioero, työttömyys, sairastuminen tai joku muu äkillinen tilanne. Riippuvuudet voivat myös aiheuttaa vaikeuksia.

Taustalla voi olla osaamattomuutta, mutta myös asioita, joihin ihminen ei pysty aina itse vaikuttamaan.

– Asuminen on kallista, kaikille ei riitä töitä, sosiaaliturva on matala. Tällaiset yhteiskunnalliset asiat ajavat ihmisiä vaikeuksiin, Pieviläinen sanoo.

Moni sanoo, että rahahuolet hävettävät eikä niistä haluta puhua. Yksin sinnittely voi pahentaa talousvaikeuksia ja henkistä kuormaa. Pieviläinen rohkaisee ihmisiä ottamaan ajoissa yhteyttä. Asian jakaminen helpottaa oloa, ja Takuusäätiöltä saa hyviä neuvoja ja muuta tukea.

Omien tulojen ja menojen kirjaaminen voi auttaa taloustilanteen hahmottamisessa. Takuusäätiöllä on Penno-palvelu netissä; lisäksi siitä on julkaistu oppaita. Se auttaa rahankäytön suunnittelussa ja seurannassa.

Takuusäätiön aluekoordinaattori Hanna Pieviläinen oli HeTyn viikkovieraana 22. lokakuuta.

Lisätietoja: www.takuusaatio.fi

 

 

Kaveriksi kehitysvammaiselle?

IMG_7144

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Veera Hietanen esitteli hetyläisille Kehitysvammatuki 57:n toimintaa lokakuun alussa.

Kehitysvammatuki 57:n vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Veera Hietanen kertoi HeTyn viikkovierailulla muun muassa yhdistyksen historiasta sekä tukihenkilötoiminnasta. Hietasen mukaan toiminta on tarkoitettu helsinkiläisille, joilla on kehitysvamma. Tukea tarjotaan kehitysvammaisille itselleen sekä heidän perheille ja läheisilleen. Lisäksi yhdistys voi tarjota erilaisia palveluja sekä tehdä edunvalvontaa.

– Tavoitteena on edistää tasa-arvoista yhteiskuntaa ja kaikkien ihmisten mahdollisuutta toimia siinä täysivaltaisina jäseninä, Hietanen tiivistää.

Yhdistyksellä on muun muassa kerhotoimintaa, lyhytkursseja, leirejä ja erilaisia harrastustoimintoja. Ystävätupa, avoin kahvila, seniori- ja teinitoiminnat sekä erilaiset retket ja matkat kuuluvat myös ohjelmaan.

Kaveritoiminnassa muodostetaan kaveripareja, joissa toisella on kehitysvamma ja heidän parinaan on vapaaehtoisia. Kaveriparit tekevät yhdessä asioita, mistä molemmat pitävät.

– Kaveritoiminta on hyvin kysyttyä ja jonot ovat tällä hetkellä pitkät, Hietanen mainitsee.

Kaveritoiminnan vapaaehtoiset saavat asianmukaisen koulutuksen ja tukea itse toimintaan. Palkkioita tai kulukorvauksia ei makseta.

IMG_7146

– Kaveritoiminta on hyvin kysyttyä ja jonot ovat tällä hetkellä pitkät, Hietanen mainitsee.

Vekkaritoiminta on vertaistoimintaa, jossa kehitysvammaiset itse toimivat vertaisryhmien vetäjinä. Ryhmät osallistuvat erilaisiin tapahtumiin (muun muassa Maailma kylässä). Heille koulutetaan taustatukihenkilöitä, jotka antavat tarvittaessa apua.

Yhdistyksellä on myös palkattua taustatukihenkilöitä, joilla on enemmän vastuuta toiminnasta. He antavat tukea muun muassa erilaisiin ryhmiin (esimerkiksi karaoke, luonto, naisten Doris-ryhmä ym.).

Kehitysvammatuki 57:n perustajina vuonna 1957 olivat äidit, joilla oli kehitysvammainen lapsi. He halusivat parantaa lastensa asemaa yhteiskunnassa. Ajat ovat muuttuneet ja edistystä on tapahtunut huimasti.

– Yhdistyksellämme on edelleen vahva rooli edunvalvojana. Lisäksi annamme ohjausta, neuvontaa, tukityötä ja vertaistukea muun muassa kurssien virkistyspäivien ja retkien muodossa. Välillä järjestämme lapsille ja heidän sisaruksilleen ohjelmaa, jotta vanhemmat saavat hetken omaa aikaa.

Yhdistyksellä on kolme eri kotiyhteisöä, joissa on eri tavoin tuettuja asumisen paikkoja, sekä päivätoimintaa vaikeasti kehitysvammaisille.

– Pyrimme siihen, että kaikilla ihmisillä on samanlaiset mahdollisuudet asioihin, on heillä kehitysvamma tai ei, korostaa Hietanen.

Kehitysvammatuki 57:ssä on yli 750 jäsentä. Työntekijöitä palvelu- ja tukitoiminnoissa on yhteensä noin 50.

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Veera Hietanen oli HeTyn viikkovieraana 1. lokakuuta.

Lisätietoja:

https://www.kvtuki57.fi/