Työttömien Keskusjärjestö 30 vuotta.

Työttömien Keskusjärjestö kokoontuu 30-vuotisjuhlakokoukseen

Työttömien Keskusjärjestö viettää tänä vuonna 30-vuotisjuhlaa. Järjestö perustettiin nimellä Työttömien Valtakunnallinen yhteistoimintajärjestö – TVY ry marraskuussa vuonna 1991.

Työttömien Valtakunnallinen yhteistoimintajärjestö – TVY perustettiin juuri 1990-luvun suuren laman kynnyksellä. Vuonna 1991 työttömiä oli Suomessa 169 000 henkilöä, työttömyysaste oli 6,7 % ja työllisyysaste 70,0 %. Tästä luvut alkoivat synkentyä. Työttömyysaste oli vuonna 1992 jo 11,8 % ja työllisyysaste oli laskenut 64,7 %:iin.

Nyt Suomi elää murroksen aikaa maailmanlaajuisen koronapandemian vaikutuksesta. Työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa 2021 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 220 000 ja työttömyysaste 8,1 prosenttia ja työllisyysaste 70,0 prosenttia. Myös pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut rajusti noin 30 % viime vuodesta.

Työllisyyden kohentamiseksi tarvitaan valtiolta ja kunnilta lisäpanostuksia, jotta maan työvoimapotentiaalia ei menetettäisi pitkäaikaistyöttömyyteen.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii järjestön 30-vuotisjuhlavuoden suojelijana

Työttömien Keskusjärjestön vuosikokous pidetään torstaina 15.4.2021 etäyhteyksin. Juhlakokouksessa käydään läpi sääntömääräiset asiat ja suunnitellaan 30-vuotisjuhlavuoden toimintaa. Pääjuhla pidetään Tampereella marraskuussa koronatilanne huomioiden. Marraskuu juhlassa jaetaan mm. tasavallan presidentin myöntämät ansiomerkit 15 työttömien yhdistystoiminnassa pitkään toimineelle ja ansioituneelle henkilölle.

Työttömien Keskusjärjestöllä on iso ilo kiittää jäsenyhdistyksiään valtavasta työstä, jota on tehty työttömien ihmisarvoisen elämän ja työllistymisen eteen sekä tasavallan presidentti Sauli Niinistöä, joka on lupautunut juhlavuotemme suojelijaksi.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, 050 577 2580, jukka.haapakoski@tyottomat.fi Puheenjohtaja Irma Hirsjärvi, 050 5915 461, irma.hirsjarvi@tyottomat.fi
Viestinnän asiantuntija Leena Valkonen, 044 717 7277, leena.valkonen@tyottomat.fi

Tietoa Työttömien Keskusjärjestön historiasta: https://tyottomat.fi/jarjesto/historia/

Työttömien Keskusjärjestö ry

Rahakamarinportti 3 A, 3. krs, 00240 Helsinki. Puh. 040 547 7090 • Y-tunnus 1003909-9 www.tyottomat.fi• etunimi.sukunimi@tyottomat.fi tai toimisto@tyottomat.fi

Työttömien Keskusjärjestön hallitus vaatii ripeitä toimia työllisyyden parantamiseksi

Mediatiedote/Kannanotto 12.3.2021

Koronakriisin aikana pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut hälyttävästi. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna pitkäaikaistyöttömien määrä on työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan noussut yli 30 000 työttömällä. Tämä on yli 32 % kasvu viime vuoteen verrattuna.

Työttömänä oli tammikuussa Työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan yhteensä 332 800 henkilöä. Samalla ajanjaksolla työllisyyspalveluissa olevien työttömien määrä on laskenut 3 600 henkilöllä viime vuoteen verrattuna ollen yhteensä 112 300 henkilöä. Työllisyyspalveluita hyödynsi vain 25,2 % kaikista työttömistä työnhakijoista. Pudotusta viime vuoden tasoon oli 6,3 %. Suurin osa työttömistä siis sinnittelee tällä hetkellä työttömyytensä kanssa yksin vailla tukea.

Työttömien Keskusjärjestön hallitus vaatii pitkäaikaistyöttömille palveluita, joiden avulla on mahdollista työllistyä ja pitää itsensä työkykyisenä nyt koronakriisinkin aikana. Kriisin jälkihoito tulee olemaan yhteiskunnalle liian raskas, jos toimia pitkäaikaistyöttömyyden katkaisuun ei tehdä ajoissa. Työvoimapalveluja ei kannata seisottaa koronan eikä kuntakokeilujen takia, vaan etsiä keinoja, miten työttömät työnhakijat saavat tarvitsemiaan palveluja.

Työllisyysmäärärahoja tulee kohdentaa

Nyt kun työllisyyden kuntakokeilut ovat alkaneet eri puolilla maata, on tärkeää ja viisasta kohdentaa työllisyysmäärärahoja kuntiin. Kunnissa huolehditaan myös nuorten kesätyöllistämisestä ja siihen sekä oppisopimuskoulutukseen on ohjattava lisää resursseja. Työllistämisen kynnys korona-ajan elvytyksessä on matalin kolmannen sektorin yleishyödyllisissä yhdistyksissä. Sitä kanavaa kannattaa käyttää ja ohjata työllisyysvaroja tähän yhteiskunnallisesti merkittävään työllisyystoimintaan.

Työttömien Keskusjärjestön hallitus katsoo, että korona-aika työttömille työnhakijoille tulee turvata mahdollisimman laajasti kouluttautumismahdollisuuksia oman työllisyyden edistämiseksi. Ehdotettu on myös, että esimerkiksi virkaruotsin kielikoulutusta voisi saada työvoimapoliittisena koulutuksena valtakunnallisesti kaikkien TE-toimistojen alueella, jos se edistää työttömän työllistymistä.

Työttömien hallitus keskusteli myös velkaantumisesta. Työttömyys johtaa usein ylivelkaantumiseen, jota on vaikea purkaa. Monen työttömän pitkittynyt velkavankeus koostuu pienistä laskuista, joiden korot lähtevät hallitsemattomaan kasvuun. Käynnissä on kansalaisaloite Eroon pitkistä velkavankeuksista. Sillä on jo yli7000 allekirjoittajaa. Kansalaisaloitteessa esitetään ulosottolain muuttamista siten, että jatkossa ulosottoviranomaisen on kohdennettava kertyneet varat ensin kunkin saatavan pääomalle ja vasta sen jälkeen korolle.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, 050 577 2580jukka.haapakoski@tyottomat.fi

Puheenjohtaja Irma Hirsjärvi, 050 5915 461irma.hirsjarvi@tyottomat.fi

Viestinnän asiantuntija Leena Valkonen, 044 717 7277leena.valkonen@tyottomat.fi

Työttömien Keskusjärjestö ry
Rahakamarinportti 3 A, 3. krs, 00240 Helsinki. Puh. 040 547 7090 • Y-tunnus 1003909-9 
http://www.tyottomat.fi• etunimi.sukunimi@tyottomat.fi tai toimisto@tyottomat.fi

Kirjeitä työministerille – Kooste pyöreän pöydän keskusteluista.

Työttömyyden olemusta pohtiviin pienryhmiin ja pyöreän pöydän keskusteluun työministeri Tuula Haataisen kanssa osallistui keskiviikkona 13.1.2021 runsaat 50 työttömien, työttömien yhdistysten, muiden kansalaistoimijoiden sekä TE-hallinnon edustajaa. Tilaisuuden järjestivät Työttömien Keskusjärjestö, Kuka kuuntelee köyhää verkosto ja kirkon diakoniatyö.

Pyöreän pöydän keskustelu työvoimapalveluista: Mitä kun resurssit, aika ja tarpeet eivät kohtaa?

TV-hitti, psykologinen trilleri Sisäilmaa herätti kysymyksen virkamiesten jaksamisesta lähes mahdottomalta tuntuvan työkentän edessä. Toimistoon kirjautuvat työttömät vuorostaan ovat välillä miltei mahdottomalta tuntuvan haasteen edessä – töitä etsiessään. Miten näistä molemmille osapuolille turhauttavista aineksista saadaan rakennettua paras mahdollinen Pohjoismaisen työnhaun malli? Tästä keskustelivat työttömät ja työministeri Tuula Haatainen yhteisessä pöydässä.

Työttömät kertoivat potevansa virheiden, välineiden ja virkailijoiden pelkoa. Työttömyys aiheuttaa häpeää. Järjestelmät ovat kankeita ja monimutkaisia. Työttömän itsensä pitäisi olla heti työttömäksi jäätyään lakien ja TE-asioiden asiantuntija. Tämä on työttömien mielestä väärin. Työvoimatoimiston työn tulee olla yksilöllistä ja riittävästi resursoitua kansalaisten ja asiakkaiden palvelua heidän työllistymisensä edistämiseksi. Käytännössä palvelun laatu ratkaisee.

Työttömät sanovat, että heidän tilanteensa ei parane karensseilla. Ne aiheuttavat työnhakijalle valtavaa harmia, joka vie voimavarat pois työnhausta taloudelliseen selviytymiseen, joka on muutenkin monelle vaikeutunut korona-aikana.

Siilojen purkaminen hallinnossa tulee ottaa tavoitteeksi. Nykyiset hallintoalojen rajat ovat jyrkkiä etuuksien ja palvelujen yhteensovittamisen suhteen sekä asiakkaan palvelutarpeen kartoituksen suhteen. Työkyvyn arviointi ja siihen liittyvät jatkotoimet tulee olla yhden hallinnonalan alla riittävällä rahoituksella. Nyt on hyvin paikkakuntasidonnaista, miten apua saa ja miten se kohdentuu.

Köyhyys ei saa estää työllisyyden rakentamista. Tällä hetkellä tukiviidakko on suuri  ja monimutkainen. Etuudet ja pätkätyö tulee sovittaa yhteen niin, että asiakkaalle ei synny tulokatkoja. Perintätoimintaa tulee kohtuullistaa, esimerkiksi terveydenhuollon asiakasmaksut eivät saisi joutua perintään.

Pätkätyöläisyyteen liittyy sosiaaliturvajärjestelmän tiukat raja-aidat. Koko kokonaisuutta tulisi yhdenmukaistaa siten, että palvelut ja tuki eivät katkea, kun on hetken aikaa töissä. Palkkatukijärjestelmää tulee kehittää ja tehdä siitä subjektiivinen oikeus yli 60-vuotiaille.

Eniten työttömät kaipasivat kuitenkin aitoa kohtaamista sekä oman asian ja tarpeiden kuuntelua.

Työttömiä on paljon ja hyvin erilaisissa tilanteissa – tarvitaan monenlaisia palveluratkaisuja

Pitkäaikaistyöttömiä on paljon ja hyvin erilaisissa tilanteissa. Yhdistysten perusrahoitus täytyy turvata pitkäjänteisesti, jonka päälle voidaan suunnitella ja rakentaa työttömien tukitoiminta, palvelut ja työpaikat. Eri alueilla työllisyystilanteet vaihtelevat, joten paikallinen näkökulma tulee huomioida.

Tilaisuudessa todettiin, että TE-toimistoverkostojen rahoitusta on leikattu vuosien mittaan. Yhteispalvelupisteitä tai muuta henkilökohtaista kasvokkaista asiointipalvelua tarvitaan edelleen, koska asiakastilanteet vaihtelevat.

Sähköiset asiointipalvelut eivät tavoita kaikkia työttömiä, koska kaikilla työttömillä ei ole tarvittavia teknisiä välineitä ja tietotaitoa. Sähköisten palveluiden uudistamisessa, esimerkiksi Työmarkkinatorissa, on tärkeää huomioida käyttäjäystävällisyys ja helppo asiointikieli.

Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtajan Jukka Haapakoski komppaa tilaisuudessa mukana olleiden työttömien kommentteja. Työttömien Keskusjärjestö on pitkään esittänyt, että julkisten työvoimapalveluiden resursseja täytyy nostaa. Se, että on riittävästi virkamiehiä ja palveluneuvojia on vasta ensimmäinen askel. Olennaista on, että palvelut vievät laadukkaasti ja tehokkaasti työttömiä työmarkkinoille. Työttömien yhdistysten rahoitukseen tarvitaan myös pitkäkestoisempaa rahallista tukea, jottei yhdistysten vetäjät pala loppuun ja toiminta pysyy laadukkaana työttömien asialla. 

Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi totesi, että nyt työllisyyden kuntakokeiluissa on etenkin tärkeää, että kuntien, järjestöjen, TE-toimistojen sekä yritysten ja muiden työnantajien kesken on asetettu selkeät yhteistyötavoitteet. Laajat työllisyyttä tukevat kunnalliset verkostot ovat tärkeät mm. Työllistämispolku ja Järjestöyhteistyöpilotti (TEM). Asiakasohjaus paranee, kun yhteistyöverkostot toimivat ja toimijoiden roolit ovat selvät. 

Kuka tahansa voi jossain elämänsä vaiheessa olla työtön

Työministeri Haatainen toi esiin puheenvuorossaan sitä, kuinka tärkeää yhteinen keskustelu on.

– Toivoin yhteistä tapaamista, jotta voin kuulla kokemuksia suoraan. Tilaisuudesta minulle vahvistui käsitys siitä, kuinka tärkeää työnhaussa on se, että on joku, jonka kanssa käydä läpi omaa tilannettaan, ministeri Haatainen painotti.

Ministeri korosti , että työttömän tulee saada tarvitsemansa palvelut, vaikka hän ei itse hoksaisi niitä pyytää ja työttömän tilanteeseen tartutaan nopeasti. ”Kuka tahansa meistä voi jossain elämänsä vaiheessa olla työtön. Se saattaa viedä jalat alta ja nakertaa itsetuntoa. Ei kukaan ole opiskellut työttömyyteen. Siksi on tärkeää, että riittävä tuki löytyy”, ministeri Haatainen tähdensi.

Ministeri Tuula Haataisen haastatteluvideo tilaisuudesta on katsottavissa tästä linkistä: https://bit.ly/2XHvwr0.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, 050 577 2580jukka.haapakoski@tyottomat.fi

Puheenjohtaja Irma Hirsjärvi, 050 5915 461irma.hirsjarvi@tyottomat.fi

Työministerin erityisavustaja Timo Nevaranta, 050 5741 430timo.nevaranta@tem.fi

Viestinnän asiantuntija Leena Valkonen, 044 717 7277leena.valkonen@tyottomat.fi

Kasvomaskien käyttö tulee pakolliseksi Helsingin Työkanavassa ke 25.11.2020 alkaen.

Helsingin Työkanavassa on ollut tähän saakka voimassa vahva suositus kasvomaskin käyttämisestä.

Keskiviikosta 25.11.2020 alkaen kasvomaskin käyttäminen toimitiloissamme on pakollista. Maskipakko koskee niin työntekijöitä kuin vierailijoita.

Face masks are now mandatory in the Helsingin Työkanava from 25 November.

Helsingin Työkanavan toimintaohjeet koronatilanteessa. / Operating instructions in a corona situation: https://hety.fi/2020/10/29/helsingin-tyokanavan-toimintaohjeet-koronatilanteessa-operating-instructions-in-a-corona-situation/

Sulkasatoa 26.-30.10.2020

Helsingin Työkanavassa toimii kaikille avoin Sulkakynät-kirjoittamisryhmä.

Sulkakynät-ryhmä kokoontuu kerran viikossa. Kahden tunnin aikana on kaksi erillistä kirjoitussessiota sekä keskustelua kirjoittamisesta. Jokainen osallistuja voi kirjoittaa vapaasti omaa, itse valitsemaansa tekstiä.

Sulkasatoa 2020 on ryhmän järjestämä nettinäyttely 26.-30.10.2020. Viikon aikana on esillä jäsenten kirjoituksia kuluvalta syksyltä Helsingin Työkanavan nettisivuilla ja sosiaalisen median kanavissa (Facebook ja Instagram).

Tervetuloa lukemaan kirjoituksia. On sadonkorjuun aika eli Sulkasatoa!

Tule työkokeiluun Helsingin Työkanavaan

Etsimme työkokeilijoita Helsingin Työkanavan Evästeitä -hankkeeseen. Työkokeilussa työtön henkilö voi selvittää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojaan tai mahdollisuuksiaan palata työmarkkinoille. Työkokeilu voi kestää kuukaudesta puoleen vuoteen. Päivittäinen työaika voi olla neljästä kuuteen tuntiin sopimuksen mukaan. Työkokeilijalle ei makseta palkkaa, mutta hän on oikeutettu kulukorvaukseen 9€/päivä.

Hankkeessa parannetaan työnhaku- ja työelämävalmiuksia. Alkuhaastattelun yhteydessä laaditaan kullekin kirjallinen työ- ja opiskelusuunnitelma. Suunnitelman mukaisiin aktiviteetteihin osallistutaan työaikana. Työkokeilusta tulee sopia TE-keskuksen kanssa. Lisää tietoa työkokeilusäädöksistä:

https://www.te-palvelut.fi/te/fi/erikoissivut/kaytannot_ja_saannokset/index.html

Noudatamme turvavälejä, käytämme kasvomaskeja ja huolehdimme hygieniasta.

Tarjoamme viihtyisän työyhteisön, jossa voi kokeilla seuraavia työtehtäviä:

  • erilaisten ryhmien ja -opintopiirien vetäminen
  • toimistotyö ja asiakaspalvelu
  • kirjanpito ja muut taloudellis-hallinnolliset tehtävät
  • keittiötyö: ruuanvalmistus ja leipominen
  • siivoustyö
  • kuljetus ja järjestely
  • kirjaston hoito
  • työvalmennus
  • sosiaalineuvonta
  • ICT-kouluttajan ja apukouluttajan tehtävät
  • ICT-järjestelmän ylläpitotehtävät
  • tietokoneiden huolto- ja korjaus
  • kotisivujen ja somen ylläpito, muu tiedotus ja viestintätehtävät
  • liikunnanohjaus
  • kulttuuri- ja liikuntaretkien järjestäminen
  • kieliryhmien vetäminen
  • valokuvaus- ja kuvataide-kädentaitoryhmien vetäminen
  • lisäksi tehtäviä jotka liittyvät henkilön erityisiin taitoihin ja / tai suunnitelmiin

Huomio! Kysy ja tarkista ajankohtaiset tehtävät haastattelussa ennen työkokeilun aloittamista!

Työkokeilijat voivat osallistua seuraaviin aktiviteetteihin sovitusti työaikana, mikäli ryhmiä pystytään järjestämään:

  • työnhakuvalmennus sekä urasuunnitteluohjaus
  • työhakemusten laadinta
  • ICT-kurssit: aloittelijoiden kurssit, A- ja AB –tutkinnot (Office2016) kuvankäsittely-, julkaisu- ja kotisivukurssit
  • englannin, ruotsin ja saksan kielen ryhmät
  • suomen kielen ryhmät maahanmuuttajille, tietokoneavusteinen suomen kielen opiskelu
  • valokuvaus-, kuvataide- ja kädentaitoryhmät
  • liikunta
  • kulttuuri- ja luontoretket
  • mahdollisuus ammatillisten osatutkintojen suorittamiseen keittiö-, siivous- ja ICT-ala

Aktiiviset ryhmät näet HeTyn kotisivujen etusivulta http://www.hety.fi ajankohtaiset tiedotteet-sivulta sekä Hetyn ryhmätoiminta sivulta.

Ajankohtaiset tietoja löytyy myös Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Pyrimme siihen, että jokaisella työkokeilijalla hankejakson jälkeen on ICT-perustaidot hallussaan: tekstinkäsittely, sähköpostin ja erilaisten sähköisten palveluiden käyttö ja että työkokeilijat saavat työ- tai opiskelupaikan. Jollei työpaikkaa vapailta markkinoilta tai koulutuspaikkaa järjesty, pyrimme löytämään palkkatuetun työn tai seuraavan työkokeilun, joka sopii asiakkaan suunnitelmiin ja vie häntä työllisyyspolulla eteenpäin.

Yhteystiedot:

Anna-Maria Kantola, anna-maria.kantola@hety.fi

Takuusäätiö auttaa rahahuolien keskellä

takuu

Aluekoordinaattori Hanna Pievilänen kertoi Takuusäätiön palveluista HeTyn viikkovieraana. 

Yhä useampi suomalainen kamppailee oman taloutensa kanssa. Seurauksena on pahimmillaan maksuhäiriömerkintöjä ja ulosottoja. Ennen kuin asiat kärjistyvät kovin pahaksi, olisi hyvä hakea neuvoa asiantuntijoilta esimerkiksi Takuusäätiöstä.

– Toimimme koko Suomessa. Pyrimme vaikuttamaan siihen, että ihmisten rahat riittäisivät ja oma talous olisi hallinnassa. Toisaalta annamme apua heille, joilla on vaikeuksia taloutensa kanssa, kertoo Takuusäätiön aluekoordinaattori Hanna Pieviläinen.

Takuusäätiöltä saa tarvittaessa neuvoja anonyymisti esimerkiksi neuvontapuhelimen tai chatin välityksellä. Jos asiat vaativat laajempaa perehtymistä, on hyvä varata aika.

– Ihminen voi olla velkaa moniin paikkoihin, ja tilanne on kestämätön. Jos ihmisellä on säännöllisiä eläke- tai työtuloja niin, että pystyy lyhentämään pankkilainaa, meiltä voi hakea sille takausta. Tilannetta helpottaa se, että voi maksaa vain yhtä lainaa pois. Kertaluonteisiin hankintoihin pienituloiset voi hakea meiltä pienlainaa.

Takuusäätiöllä on tarjolla oppaita ja materiaaleja rahakäytön tueksi. Se kouluttaa ihmisiä jakamaan valistusta toisille. Lisäksi se pyrkii vaikuttamaan lainsäädäntöön, jotta luottomarkkinat saataisiin järkevämmiksi.

– Nyt Suomessa on aika paljon pikalainafirmoja, jotka myöntävät kalliita luottoja. Toivomme, että lainsäädäntö suojaisi kuluttajia nykyistä enemmän esimerkiksi korkokaton avulla.

Velkavaikeuksiin voi olla monia syitä, esimerkiksi avioero, työttömyys, sairastuminen tai joku muu äkillinen tilanne. Riippuvuudet voivat myös aiheuttaa vaikeuksia.

Taustalla voi olla osaamattomuutta, mutta myös asioita, joihin ihminen ei pysty aina itse vaikuttamaan.

– Asuminen on kallista, kaikille ei riitä töitä, sosiaaliturva on matala. Tällaiset yhteiskunnalliset asiat ajavat ihmisiä vaikeuksiin, Pieviläinen sanoo.

Moni sanoo, että rahahuolet hävettävät eikä niistä haluta puhua. Yksin sinnittely voi pahentaa talousvaikeuksia ja henkistä kuormaa. Pieviläinen rohkaisee ihmisiä ottamaan ajoissa yhteyttä. Asian jakaminen helpottaa oloa, ja Takuusäätiöltä saa hyviä neuvoja ja muuta tukea.

Omien tulojen ja menojen kirjaaminen voi auttaa taloustilanteen hahmottamisessa. Takuusäätiöllä on Penno-palvelu netissä; lisäksi siitä on julkaistu oppaita. Se auttaa rahankäytön suunnittelussa ja seurannassa.

Takuusäätiön aluekoordinaattori Hanna Pieviläinen oli HeTyn viikkovieraana 22. lokakuuta.

Lisätietoja: www.takuusaatio.fi

 

 

Kaveriksi kehitysvammaiselle?

IMG_7144

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Veera Hietanen esitteli hetyläisille Kehitysvammatuki 57:n toimintaa lokakuun alussa.

Kehitysvammatuki 57:n vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Veera Hietanen kertoi HeTyn viikkovierailulla muun muassa yhdistyksen historiasta sekä tukihenkilötoiminnasta. Hietasen mukaan toiminta on tarkoitettu helsinkiläisille, joilla on kehitysvamma. Tukea tarjotaan kehitysvammaisille itselleen sekä heidän perheille ja läheisilleen. Lisäksi yhdistys voi tarjota erilaisia palveluja sekä tehdä edunvalvontaa.

– Tavoitteena on edistää tasa-arvoista yhteiskuntaa ja kaikkien ihmisten mahdollisuutta toimia siinä täysivaltaisina jäseninä, Hietanen tiivistää.

Yhdistyksellä on muun muassa kerhotoimintaa, lyhytkursseja, leirejä ja erilaisia harrastustoimintoja. Ystävätupa, avoin kahvila, seniori- ja teinitoiminnat sekä erilaiset retket ja matkat kuuluvat myös ohjelmaan.

Kaveritoiminnassa muodostetaan kaveripareja, joissa toisella on kehitysvamma ja heidän parinaan on vapaaehtoisia. Kaveriparit tekevät yhdessä asioita, mistä molemmat pitävät.

– Kaveritoiminta on hyvin kysyttyä ja jonot ovat tällä hetkellä pitkät, Hietanen mainitsee.

Kaveritoiminnan vapaaehtoiset saavat asianmukaisen koulutuksen ja tukea itse toimintaan. Palkkioita tai kulukorvauksia ei makseta.

IMG_7146

– Kaveritoiminta on hyvin kysyttyä ja jonot ovat tällä hetkellä pitkät, Hietanen mainitsee.

Vekkaritoiminta on vertaistoimintaa, jossa kehitysvammaiset itse toimivat vertaisryhmien vetäjinä. Ryhmät osallistuvat erilaisiin tapahtumiin (muun muassa Maailma kylässä). Heille koulutetaan taustatukihenkilöitä, jotka antavat tarvittaessa apua.

Yhdistyksellä on myös palkattua taustatukihenkilöitä, joilla on enemmän vastuuta toiminnasta. He antavat tukea muun muassa erilaisiin ryhmiin (esimerkiksi karaoke, luonto, naisten Doris-ryhmä ym.).

Kehitysvammatuki 57:n perustajina vuonna 1957 olivat äidit, joilla oli kehitysvammainen lapsi. He halusivat parantaa lastensa asemaa yhteiskunnassa. Ajat ovat muuttuneet ja edistystä on tapahtunut huimasti.

– Yhdistyksellämme on edelleen vahva rooli edunvalvojana. Lisäksi annamme ohjausta, neuvontaa, tukityötä ja vertaistukea muun muassa kurssien virkistyspäivien ja retkien muodossa. Välillä järjestämme lapsille ja heidän sisaruksilleen ohjelmaa, jotta vanhemmat saavat hetken omaa aikaa.

Yhdistyksellä on kolme eri kotiyhteisöä, joissa on eri tavoin tuettuja asumisen paikkoja, sekä päivätoimintaa vaikeasti kehitysvammaisille.

– Pyrimme siihen, että kaikilla ihmisillä on samanlaiset mahdollisuudet asioihin, on heillä kehitysvamma tai ei, korostaa Hietanen.

Kehitysvammatuki 57:ssä on yli 750 jäsentä. Työntekijöitä palvelu- ja tukitoiminnoissa on yhteensä noin 50.

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Veera Hietanen oli HeTyn viikkovieraana 1. lokakuuta.

Lisätietoja:

https://www.kvtuki57.fi/

 

Hyviä tuloksia The Nice Work Projectista maahanmuuttajanaisille

IMG_20181008_132943

Projektipäällikkö Aino Bain kannustaa maahanmuuttajanaisia osallistumaan  Diakonissalaitoksen The Nice Work Projectiin.

Diakonissalaitoksen The Nice Work Project on tuottanut yhden toimintavuotensa aikana hyviä tuloksia. Hankkeen tavoitteena on löytää työtä tai koulutusta työttömille maahanmuuttajanaisille.

– Meillä lopettaneista asiakkaista yli 30 prosenttia on päässyt töihin, 25 prosenttia kouluun ja 20–30 prosenttia johonkin muuhun toimntaan. Toki aina on myös ihmisiä, joille ei avaudu jatkoratkaisuja, toteaa projektipäällikkö Aino Bain Diakonissalaitokselta.

Kohderyhmänä ovat naiset, jotka ovat muuttaneet Suomeen muualta ja heidän kotoutumisvaiheensa on ohi. He ovat kenties olleet kotona lasten kanssa tai jääneet työllistymättä muista syistä. Suomen kielen osaamattomuus on heillä yleensä heikkoutena.

– Toive päästä töihin eli motivaatio itseltä riittää meille kriteeriksi. Omaakin aktiivisuutta on oltava ja työkykyä. Autamme osallistujia löytämään työ- tai opiskelupaikan. Suomalainen työelämä on tällä hetkellä kovin joustamatonta – työnantajat vaativat paljon. Yritämme olla työnhakijan puolella, mutta tuemme myös työnantajaa.

The Nice Work Project pitää joka maanantai haastattelupäivän. Sen perusteella asiakas ohjataan jatkossa kolme viikkoa kestäviin, keskiviikosta perjantaihin pidettäviin ryhmävalmennuksiin, jotka käynnistyvät viiden viikon välein.

– Käymme läpi erilaisia työelämän asioita, esimerkiksi suomalaista työkulttuuria ja sääntöjä. Sen jälkeen mietimme ihmisen omia vahvuuksia ja toiveita. Se on pohjana, kun lähdemme etsimään työpaikkoja.

Seuraavaksi asiakas saa nimetyn työvalmentajan, jonka kanssa lähdetään etsimään yksilöllistä polkua. Asiakas tapaa valmentajan noin kerran viikossa. Valmentaja voi auttaa esimerkiksi työhakemusten ja cv:n tekemisessä, jos asiakkaan suomen taito on heikko.

– Järjestämme myös pari kertaa vuodessa hygieniapassikoulutuksia selkosuomella.

Bain mainitsee, että Diakonissalaitoksen tytäryhtiö Diakonissalaitoksen Hoiva Oy on yksi ratkaisu maahanmuuttajanaisille, jotka haluavat tehdä töitä esimerkiksi siivouksen tai kotipalvelun parissa. Hoivan kanssa yhteistyötä tehdään muun muassa matalan kynnyksen työllistämisessä ja työkokeilujen hyödyntämisessä.

IMG_20181008_132959

– Ryhmävalmennuksen jälkeen asiakkailla on useita eri vaihtoehtoja, jotka voivat johtaa työllistymiseen tai koulutukseen, kertoo Aino Bain.

Asiakas voi mennä työkokeiluun ja suorittaa sen aikana hankkeen tuella ammatillisen tutkinnon osan ns valo-valmennuksen avulla. Suomen Diakoniaopiston kanssa on tehty yhteistyötä ja  opettaja voi työkokeilun jälkeen arvioida näytön. Suoritetusta ylläpitosiivouksen tutkinnon osasta on ollut asiakkaille hyötyä niin työllistymisessä kuin varsinaisiin ammattiopintoihin siirtymisessäkin.

– Lisäksi meillä on mentoritoimintaa. Vapaaehtoisten kanssa voi puhua suomea, hakea töitä, ystävystyä ja käydä vaikka kahvilla.

Ryhmävalmennuksen jälkeen asiakkaalla on mahdollisuus osallistua hankkeen suomen kielen ryhmiin tiistaisin. Kaiken toiminnan tavoitteena on työllistymisen tukeminen, koulutuspaikan löytäminen tai muu toiminta niin, ettei kenenkään tarvitsisi jäädä kotiin.

The Nice Work Projectiin pääsee mukaan esimerkiksi soittamalla, ajan varaamalla tai sähköpostitse. Kolmevuotisesta projektista on kaksi vuotta vielä jäljellä. Tulokset ovat olleet hyviä, ja kehitystyö jatkuu.

The Nice Work Projectia rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Toiminta on vapaaehtoista, ei velvoittavaa. Bain rohkaisee kaikkia kiinnostuneita ottamaan yhteyttä. (HM)

Projektipäällikkö Aino Bain oli Helsingin Työkanava HeTy ry:n viikkovieraana 8. lokakuuta. 

Lisätietoja: www.hdl.fi/the-nice-work-project