Hyviä tuloksia The Nice Work Projectista maahanmuuttajanaisille

IMG_20181008_132943

Projektipäällikkö Aino Bain kannustaa maahanmuuttajanaisia osallistumaan  Diakonissalaitoksen The Nice Work Projectiin.

Diakonissalaitoksen The Nice Work Project on tuottanut yhden toimintavuotensa aikana hyviä tuloksia. Hankkeen tavoitteena on löytää työtä tai koulutusta työttömille maahanmuuttajanaisille.

– Meillä lopettaneista asiakkaista yli 30 prosenttia on päässyt töihin, 25 prosenttia kouluun ja 20–30 prosenttia johonkin muuhun toimntaan. Toki aina on myös ihmisiä, joille ei avaudu jatkoratkaisuja, toteaa projektipäällikkö Aino Bain Diakonissalaitokselta.

Kohderyhmänä ovat naiset, jotka ovat muuttaneet Suomeen muualta ja heidän kotoutumisvaiheensa on ohi. He ovat kenties olleet kotona lasten kanssa tai jääneet työllistymättä muista syistä. Suomen kielen osaamattomuus on heillä yleensä heikkoutena.

– Toive päästä töihin eli motivaatio itseltä riittää meille kriteeriksi. Omaakin aktiivisuutta on oltava ja työkykyä. Autamme osallistujia löytämään työ- tai opiskelupaikan. Suomalainen työelämä on tällä hetkellä kovin joustamatonta – työnantajat vaativat paljon. Yritämme olla työnhakijan puolella, mutta tuemme myös työnantajaa.

The Nice Work Project pitää joka maanantai haastattelupäivän. Sen perusteella asiakas ohjataan jatkossa kolme viikkoa kestäviin, keskiviikosta perjantaihin pidettäviin ryhmävalmennuksiin, jotka käynnistyvät viiden viikon välein.

– Käymme läpi erilaisia työelämän asioita, esimerkiksi suomalaista työkulttuuria ja sääntöjä. Sen jälkeen mietimme ihmisen omia vahvuuksia ja toiveita. Se on pohjana, kun lähdemme etsimään työpaikkoja.

Seuraavaksi asiakas saa nimetyn työvalmentajan, jonka kanssa lähdetään etsimään yksilöllistä polkua. Asiakas tapaa valmentajan noin kerran viikossa. Valmentaja voi auttaa esimerkiksi työhakemusten ja cv:n tekemisessä, jos asiakkaan suomen taito on heikko.

– Järjestämme myös pari kertaa vuodessa hygieniapassikoulutuksia selkosuomella.

Bain mainitsee, että Diakonissalaitoksen tytäryhtiö Diakonissalaitoksen Hoiva Oy on yksi ratkaisu maahanmuuttajanaisille, jotka haluavat tehdä töitä esimerkiksi siivouksen tai kotipalvelun parissa. Hoivan kanssa yhteistyötä tehdään muun muassa matalan kynnyksen työllistämisessä ja työkokeilujen hyödyntämisessä.

IMG_20181008_132959

– Ryhmävalmennuksen jälkeen asiakkailla on useita eri vaihtoehtoja, jotka voivat johtaa työllistymiseen tai koulutukseen, kertoo Aino Bain.

Asiakas voi mennä työkokeiluun ja suorittaa sen aikana hankkeen tuella ammatillisen tutkinnon osan ns valo-valmennuksen avulla. Suomen Diakoniaopiston kanssa on tehty yhteistyötä ja  opettaja voi työkokeilun jälkeen arvioida näytön. Suoritetusta ylläpitosiivouksen tutkinnon osasta on ollut asiakkaille hyötyä niin työllistymisessä kuin varsinaisiin ammattiopintoihin siirtymisessäkin.

– Lisäksi meillä on mentoritoimintaa. Vapaaehtoisten kanssa voi puhua suomea, hakea töitä, ystävystyä ja käydä vaikka kahvilla.

Ryhmävalmennuksen jälkeen asiakkaalla on mahdollisuus osallistua hankkeen suomen kielen ryhmiin tiistaisin. Kaiken toiminnan tavoitteena on työllistymisen tukeminen, koulutuspaikan löytäminen tai muu toiminta niin, ettei kenenkään tarvitsisi jäädä kotiin.

The Nice Work Projectiin pääsee mukaan esimerkiksi soittamalla, ajan varaamalla tai sähköpostitse. Kolmevuotisesta projektista on kaksi vuotta vielä jäljellä. Tulokset ovat olleet hyviä, ja kehitystyö jatkuu.

The Nice Work Projectia rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Toiminta on vapaaehtoista, ei velvoittavaa. Bain rohkaisee kaikkia kiinnostuneita ottamaan yhteyttä. (HM)

Projektipäällikkö Aino Bain oli Helsingin Työkanava HeTy ry:n viikkovieraana 8. lokakuuta. 

Lisätietoja: www.hdl.fi/the-nice-work-project

 

 

MVT:n Kari Honkanen: arvo ihmisille, ei nollatuntisopimuksille

IMG_7258

Toiminnanjohtaja Kari Honkanen kiinnitti KIERTUE 2018 -tapahtuman tervehdyksessään  huomiota nollatuntisopimuksiin.

Mitä työttömyys on tänä päivänä? Meri-Vuosaaren Työttömien (MVT) toiminnanjohtajan Kari Honkasen mielestä se on monen kohdalla krooninen tila. MVT:n ja Elämänlaatu ry:n ylläpitämällä Myllypuron kierrätyskirppiksellä on jatkuvasti työkokeiluissa tai kuntouttavassa työtoiminnassa ihmisiä, jotka ovat ahkeria ja tunnollisia työntekijöitä.

– Hävettää maksaa yhdeksän euron päivittäistä kulukorvausta heille tehdystä työstä. Jos minulla olisi joku yritys, palkkaisin nämä kaverit heti töihin, Honkanen tokaisee.

Yhteiskunnassa on jotain mätää, kun työnhakijoille tarjotaan usein vain nollatuntisopimusta. Siitä Honkanen mainitsi jo tervehdyssanoissaan, kun kierrätyskirppiksellä vietettiin KIERTUE 2018 -päivää.  Honkanen kertoo tarjonneensa tuntemiaan soveltuvia työnhakijoita isolle organisaatiolle, joka kärsii työvoimapulasta.

– Vastaus oli: ”Totta kai voit lähettää heidät tänne, mutta emme voi tarjota kuin nollatuntisopimusta”. Tee työsopimus etkä saa välttämättä yhtään tuntia töitä. Ei kuulosta houkuttelevalta. Työntekijälle olisi annettava joku takuu edes pienestä työtuntimäärästä. Se lisäisi sopimuksen houkuttelevuutta.

Uusi toimintamalli tarpeen

Kari Honkanen puhuu asioista kaunistelematta. Sillä hän on saavuttanut sekä työttömien että työnantajien luottamuksen. Toisinaan ajatukset herättävät laajempaa keskustelua, jopa poliittisella rintamalla.

– Monelle ihmiselle, jotka eivät itse ole kokeneet työttömyyttä, pitkäaikaistyötön ja alkoholisti ovat synonyymejä toisilleen. Se ei pidä lainkaan paikkaansa ja voin esittää siitä lukuisia esimerkkejä. Työllistymisen esteet ovat usein muualla. Esimerkiksi yksi tuntemani kaveri on loistava kokki. Hänellä on kuitenkin merkittävät, kipeät kulumat käsissä, eikä hän pysty tekemään kuin 2-3 työpäivää viikossa. Etukäteen ei tiedä, milloin. Kuka sellaisen palkkaisi töihin?

Yhteiskunnassa on yhä enemmän vallalla malli, ettei ihmisille haluta maksaa normaalia palkkaa työnteosta. Halvempia työllistettyjä kierrätetään vakityöntekijöiden korvikkeena. Kuntouttavassa työtoiminnassa ja työkokeiluissa olevat henkilöt tekevät usein työpaikoilla samaa työtä samalla ahkeruudella kuin he, jotka saavat siitä täyden palkan. Se ei kuulosta tasa-arvoiselta.

Jos Honkasella olisi kaikki valta, mitä hän tekisi työttömyyden poistamiseksi?

– Haluaisin luoda työnteon ja työttömyyden väliin uuden toimintamallin. Siinä otettaisiin huomioon yksilö omine ongelmineen, on sitten kyse fyysisestä sairaudesta tai tuurijuoppoudesta. Monet ryyppäävät aikansa, mutta ovat selvinä aikoina hyviä työntekijöitä. He voisivat tehdä esimerkiksi erilaisia purkutöitä. Romut kyllä odottavat käsittelyä, vanhukset eivät. Siksi heitä ei voisi käyttää palveluissa, jossa on vastuu ihmisten arjesta.

Kiertue2018_Myllypuro_1110_valokuvat_F-56

Kari Honkanen toivoisi kierrätys-sanan tarkempaa analyysiä – tuhottavaksi menevillä laitteilla olisi usein mahdollisuus elinkaaren pidentämiseen. (kuva: Antti Mutta)

Tuhoaminen ei ole kierrätystä

Aiemmin Honkanen teki menestyksekkäästi töitä Työ & Toiminta ry:n toiminnanjohtajana. Nykyisessä pestissään hän hankkii tietokoneita, elektroniikkaa, polkupyöriä, huonekaluja ja muuta tavaraa Myllypuron kierrätyskirppiksellä korjattavaksi tai kierrätettäväksi.

MVT:llä ja Elämänlaadulla on Myllypurossa tällä hetkellä kymmenisen henkilöä työkokeiluissa ja noin 15 kuntouttavassa työtoiminnassa.

– Ei tämä lepokoti ole, vaan täällä joutuu tosissaan tekemään töitä. Suomen kieli on yleensä edellytys työllistymiselle, ja siksi puhun sitä myös maahanmuuttajille. Yritän pitää hyvää fiilistä yllä. Ettei töihin lähtö jurppisi aamulla mieltä.

Elokuinen vakava liikenneonnettomuus on jättänyt jälkensä Honkaseen ja siksi hän toivoo yhdistyksen löytävän pian kuskin tavaroiden noutamiseen. Silloin Honkasella jäisi enemmän aikaa hallinnollisiin töihin.

– Olen joskus ollut ihan rahakkaissakin töissä, mutta ei se raha aina motivaatiota tuo. Minulle merkitsee se, että voin auttaa jotenkin ihmisiä ja he saavat paikan, johon tuntevat kuuluvansa. Palkitseminen ja palaute tulee myös muistaa, pienillä teoilla on suuri vaikutus. Jos firmalla menee hyvin, työntekijät ovat ansainneet bonuksensa.

Kierrätys-sanaa käytetään Honkasen mielestä nykyään väärin. On olemassa suuria metallinjalostusyrityksiä, jotka vastaanottavat toimintakuntoisia ja käyttökelpoisia laitteita (esimerkiksi tietokoneita), joille olisi vielä markkinat, ja nämä laitteet tuhotaan ja murskataan metallit talteenottaen. Keräysjärjestelmässä on silloin vikaa.

– Onhan tämäkin kierrätystä – metallit kiertävät, mutta onko siinä jotain järkeä vaikkapa luonnon kannalta, onkin toinen kysymys. Toivonkin, että tulevaisuudessa annettaisiin esimerkiksi kolmannen sektorin työllistäville organisaatioille mahdollisuus läpikäydä nuo laitteet ennen niiden tuhoamista eli ns. kierrätystä. Ne voivat tehdä sen pienemmin kustannuksin, Honkanen huomauttaa. (HM)

(Haastattelu on tehty Myllypuron kierrätyskirppiksellä KIERTUE 2018 -tapahtumassa 10. lokakuuta. Tapahtuman järjestivät Meri-Vuosaaren Työttömät ry ja Elämänlaatu ry, promoottorina oli UUTTA ry)

Lue myös:

Työttömät saivat Myllypurossa tiiviin tietoiskun eduista ja käytännöistä

 

Työttömät saivat Myllypurossa tiiviin tietoiskun eduista ja käytännöistä

Kiertue2018_Myllypuro_1110_valokuvat_F-34

UUTTA ry:n promotoiman, Myllypurossa järjestetyn KIERTUE 2018 -tapahtuman tarkoituksena oli tarjota infoa ja verkostoitumismahdollisuuksia uusmaalaisille työttömille. Tarjolla oli luentoja ja esittelypisteitä. (kuva: Antti Mutta)

Myllypuron kierrätyskirppiksellä järjestetty KIERTUE 2018 –tapahtuma tarjosi mittavan ja hyödyllisen tietoiskun uusmaalaisille työttömille. Luennoilla osallistujat perehtyivät Helsingin kaupungin aikuissosiaalityöhön ja TYP-palveluihin, tulevaisuuden työllisyyspalveluihin, Isän näköinen -hankkeeseen, talous- ja velkaneuvontaan, päihdetyöhön sekä Kelan kuntoutuspalveluihin. Isäntinä toimivat Meri-Vuosaaren Työttömät ry (MVT) sekä Elämänlaatu ry. Helsingin Työkanava HeTy ry vastasi ruokatarjoiluista.

Tervehdyssanoissa MVT:n toiminnanjohtaja Kari Honkanen ja puheenjohtaja Ari Koskinen korostivat Myllypuron kierrätyskirppiksen merkitystä kuntouttavan työtoiminnan ja työkokeilujen tarjoajana. Honkasen mukaan kierrätyskirppiksen on tarkoitus olla paikka, mihin ihmisen on hyvä tulla ja siellä voi oppia jotakin, kenties päästä pysyvämmin työelämään. Honkanen kritisoi nollatuntisopimuksia, joita työttömille usein tarjotaan.

– Edesmenneen asianajaja Matti Wuoren sanoin työttömyys on ainoa rikos, missä uhrista tehdään syyllinen, Honkanen totesi.

– Ryhdyin kolmisen vuotta sitten MVT:n puheenjohtajaksi. Mietin, millaiseen pyöritykseen ryhdyn. Kehitys on ollut hyvää ja toiminta on laajentunut. Olen ylpeä jokaisesta, joka on tekemässä täällä töitä, tähdensi Koskinen.

IMG_7275

Toiminnanjohtaja Mika Ryhänen kertoi Elämänlaatu ry:n keinoista tarjota parempaa arkea ihmisille.

Toiminnanjohtaja Mika Ryhäsen mukaan Elämänlaadun tavoitteena on parantaa vaikeassa elämäntilanteessa olevien ihmisten elämälaatua yhteisöllisellä ja tavoitteellisella toiminnalla. Keinoja ovat muun muassa kuntouttava työtoiminta, Vaateri-hanke sekä Ankkuri-hanke.

– Pienillä asioilla voimme lisätä onnellisuutta elämässä. Käykää metsässä kävelyllä, lukekaa kirjastossa lehtiä, rentoutukaa uimahallissa ja saunassa tai pistäytykää kahvilla. Työtoiminta on hyvä keino saada uusia kavereita ja mukavaa tekemistä, sanoi Ryhänen.

Mia Ekholm kertoi Ankkuri-hankkeesta, jossa tarjotaan tukea muun muassa sähköisiin asiointeihin ja viranomaiskontakteihin. Ankkurin väki järjestää tarvittaessa aiheista kursseja eri järjestöissä.

Aikuissosiaalityö

Johtava sosiaalityöntekijä Henna Niiranen valotti yleisölle aikuissosiaalityön palveluja. Palvelun tarkoituksena on vahvistaa ja ylläpitää ihmisten toimintakykyä ja tarjota apua esimerkiksi työllistymiseen, asumiseen, perhe-elämän sujumiseen, raha-asioihin ja kriisitilanteisiin niin, että selviää itse arjesta.

IMG_7189

Johtava sosiaalityöntekijä Henna Niiranen rohkaisi ihmisiä ottamaan yhteyttä aikuissosiaalityöhön, jos heillä on vaikeuksia elämänhallinnassa tai kriisitilanteissa.

Asiakkaita voivat olla esimerkiksi päihteiden käyttäjät, ikäihmiset, velkaantuneet, työttömät, koulutusta vailla olevat ja maahanmuuttajat. Prosessi käynnistyy yleensä yhteydenotolla oman alueen aikuissosiaalityön tiimiin. Kontaktin tekee asiakas itse, joku hänen läheisensä tai viranomainen, jonka kanssa palvelun tarve on tullut ilmi.  Tarkempaa perehtymistä vaativissa asioissa varataan aika. Neuvoja voi saada myös ilman ajanvarausta, puhelimitse sekä chatissa.

Niiranen korosti, että vaikka Kela nykyisin vastaakin kaikista perustoimeentulotukiasioista, kaupungin sosiaalityön kautta voi saada täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea.

TYPin palvelut

TYP on monelle vielä vieras käsite – sillä tarkoitetaan kaupungin järjestämää, työllistymistä edistävää monialaista yhteistyöpalvelua. TYP on lakisääteistä ja tavoitteena on tarjota asiakkaalle yksilöllisiä palveluja, jotka johtavat työhön tai koulutukseen.

– Asiakkaita varten on laaja verkosto eri alojen osaajia kaupungin työntekijöistä TE-toimiston asiantuntijoihin, opinto-ohjaajiin, psykologeihin ja terveydenhoitajiin, mainitsi Helsingin kaupungin elinkeino-osaston uraohjaaja Veera Wikberg.

IMG_7201

Uraohjaaja Veera Wikberg kertoi osallistujille TYPin palveluista.

TYPin asiakkaat ovat yli 30-vuotiaita helsinkiläisiä työttömiä, jotka ovat saaneet vähintään 300 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella ja ovat monialaisen palvelun tarpeessa, kun heidän työllistymisessään on ongelmia. Monialaista yhteistyöpalvelua ei tarvita silloin, jos henkilöllä on esimerkiksi asiaan vaikuttava sairaus tai vamma, päihde- tai mielenterveysongelma. Silloin asiakasta autetaan muulla tavoin. Joskus eläkeratkaisu on se paras vaihtoehto.

Keinoja asiakkaan työllistämiseksi ovat esimerkiksi työnhaun ja osaamisen kurssit ja cv-päivitykset. Asiakkaan osaamista ja elämäntilannetta terveystietoineen kartoitetaan. Laaja verkosto erilaisia asiantuntijoita auttaa asiakasta sopivan ratkaisun löytämisessä – niitä voivat olla esimerkiksi työkokeilut, palkkatukityöt ja kuntouttava työtoiminta.

Tulevaisuuden näkymät

Tulevaisuuden työllisyyspalveluista kertoi elinkeino-osaston palvelupäällikkö Jaana Vuorela; hän toi samalla pormestari Jan Vapaavuoren tervehdyksen tapahtumaan.

Vuorela totesi, että Helsingin kaupunki käyttää alueellaan työllisyyden hoitamiseen lähes yhtä paljon kuin TE-hallinto eli noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Vapaaehtoisuus todistaa vahvaa poliittista tahtoa työllisyyden hoitamiseen.

– Töitä syntyy ja häviää. Samanaikaisesti on suuri työttömyys ja työvoimapula.

IMG_7237

Alasta riippuen töistä tai työntekijöistä voi olla ylitarjontaa.

Pulaa on tällä hetkellä esimerkiksi hoitoalan korkeasti koulutetuista henkilöistä (erikoislääkärit, puheterapeutit ym.), sosiaalialan erityisasiantuntijoista, rakennusalan erityisosaajista (työnjohtajat, insinöörit) sekä siivoojista ja myyntiedustajista.

– Sihteeripalvelujen tarve vähenee lähivuosina. Esimiesten on osattava itse tuottaa tarvitsemansa tukipalvelut. Pankkitoimihenkilöiden määrä vähentyy voimakkaasti. Media-alalla on ylitarjontaa tekijöistä – avoimiin paikkoihin tulee jopa tuhansia hakemuksia.

Kehityksen johdosta uudelleen kouluttautumisen merkitys korostuu. Vuorelan mielestä ratkaisuna ovat osaamispohjaiset koulutusratkaisut, joista suurin osa tulisi toteuttaa yhteistyössä työnantajien kanssa.

IMG_7246

– Meillä kaupungilla on tyhjä olo aktiivimallista, kun kaupungin palveluilla ei pääsääntöisesti voi täyttää aktiivisuusehtoa. Toivottavasti asia muuttuu tulevaisuudessa, mietti palvelupäällikkö Jaana Vuorela.

– Jatkossa todennäköisesti työllisyyspalvelujen järjestäjät ja tuottajat erotetaan voimakkaammin toisistaan. Viranomaiset järjestävät palveluja ja yksityinen palvelutuotanto pohtii ratkaisuja työttömän kanssa. Yksityisten laskutus on muuttumassa tulosperusteiseksi.

Vuorela korostaa, että tehokkuuden ja tuloksellisuuden vaatimukset kasvavat. Työttömän on oltava jatkossa aktiivisempi ja hänen on osattava hakea itse tietoa. Edessä on niukkenevien resurssien aika, kun työllisyysaste on noussut.

Ehkäisevä päihdetyö

Ehkäisevän päihdetyön EHYT ry:n asiantuntija Timo Glad keskittyi osuudessaan riippuvuuksien ennaltaehkäisyyn sekä ennakoimiseen ja kannustamiseen. Ympäri Suomen toimivassa yhdistyksessä tarjotaan muun muassa neuvontaa ja vertaistukea asiakkaille.

IMG_7309

– Ottomitta-älypuhelinsovelluksen avulla voi tarkkailla omaa alkoholinkäyttöään, kertoi Timo Glad EHYT ry:stä.

Glad tähdensi ystävän merkitystä – usein ongelmien kanssa painiva ei tarvitse muuta kuin kuuntelijaa. Silloin kannustuksella on paikkansa; useimmat haluavat kuitenkin ratkaista itse ongelmansa.

Nykyaikaa on muun muassa Ottomitta-älypuhelinsovellus, jonka avulla voi tarkkailla omaa alkoholinkäyttöään.

– On hyvä, että kannustuksen saa edes puhelimesta, jos läheisistä ei siihen ole, Glad totesi. (HM)

Kiertue2018_Myllypuro_1110_valokuvat_F-92

Tumppi Varonen vastasi viihteestä KIERTUE 2018 -tapahtumassa Myllypurossa. (kuva: Antti Mutta)

KIERTUE 2018 järjestettiin Myllypuron kierrätyskirppiksellä 10. lokakuuta. KIERTUE 2018 on UUTTA ry:n konsepti, jossa järjestetään tapahtumia uusmaalaisissa jäsenyhdistyksissä. Tarkoituksena on tehdä tunnetuksi työttömien yhdistysten toimintaa ja lisätä järjestöosaamista ja yhteistyötä. Sarjan seuraava tilaisuus on ma 29.10. klo 13 HeTyssä, jolloin viikkovieraana on EHYT ry.

Lue myös:

MVT:n Kari Honkanen: arvo ihmisille, ei nollatuntisopimuksille

Perjantai-illan kurssilla kokattiin dim sumeja

dav

HeTyn keittiössä tuoksui perjantaina kiinalainen ruoka. Opettaja Jinghui Yangin johdolla perehdyttiin kiinalaisen keittiön saloihin ja valmistettiin dim sumeja (vehnänyyttejä). Täytteinä niissä oli lihaa ja kasviksia.

IMG_20181012_164617.jpg

Kurssille otti osaa kymmenkunta kiinalaisesta ruoasta kiinnostunutta. Opetuskielenä oli englanti. Kurssilaiset toimivat tarvittaessa tulkkina toisilleen. Yhteisen kokkailun jälkeen kurssilaiset herkuttelivat tehdyillä ruoilla.

dav

Osallistujat pitivät kurssia hyödyllisenä ja kiinnostavana. Vastaavien voidaan järjestää jatkossakin.

Kurssin organisoi Suomen kiinalaisten allianssi SKA.

(kuvat: Sari Waldén)

Digiosaamista työttömien yhdistyksille

Digiosaamisen edistämishanke InPromptun Starttipäivä pidettiin 25. syyskuuta Helsingin Työkanavan tiloissa. Hankkeen tavoitteena on kehittää yhdistysten toimintatapoja ja yhteistyötä digitaalisten työkalujen avulla.

Tarkoituksena on luoda yhdistyksille yhteinen sähköinen työskentelyalusta, jonka avulla viestintä saadaan sujuvammaksi ja reaaliaikaiseksi. Alustan kautta voidaan välittää elävää kuvaa, linkkejä ja pitää vaikkapa webinaareja.

Hankkeen tavoitteiden onnistumisen takaamiseksi yhdistyksille koulutetaan omia digikummeja/-ohjaajia, jotka opastavat kädestä pitäen digilaitteiden ja sovellusten käyttöön. Tavoitteena on houkutella yhdistyksille uusia asiakkaita ja uusia aktiiveja.

− Uskomme, että tällä tavoin voimme saada erityisesti nuorempaa väkeä mukaan toimintaan, toteaa hankekoordinaattori Rauno Haapanen InPromptusta.

macbook-1001303_1920.jpg

InPromptu on valtakunnallinen hanke ja Starttipäivään saatiin mukaan edustava otos yhdistyksiä eri puolelta Suomea. Ylivieska, Suonenjoki, Kouvola, Meri-Vuosaari, UUTTA ry sekä Työttömien Keskusjärjestö toivat kurssille yhdistyskentän näkemystä ja Helsingin Työkanava sekä TIEKE Tietoyhteiskunnan Kehittämiskeskus vastasivat puolestaan ohjelman suunnittelusta ja läpiviennistä.

Digitalisaatio ja sen mukanaan tuomat mahdollisuudet tunnustettiin. Yhdistykset toimivat pääsääntöisesti muutaman aktiivin voimin ja heidän työnsä on saatava jouhevammaksi ja vähemmän kuormittavaksi. Aktiivien jaksaminen oli osanottajien yhteinen huoli. ”Asiat on voitava hoitaa yhden syötön taktiikalla”, todettiin.

Osanottajat saivat kotitehtäväkseen aloittaa Yhdistyksen huoltokirjan kokoamisen. Huoltokirjan tekeminen edellyttää huolellista paneutumista yhdistyksen nykytilaan. Ensiksi pitää tunnistaa, mitä palveluja on käytössä tai tarjotaan jäsenille. Mitä järjestelmiä käytetään, kuka vastaa niistä ja ketkä ovat pääkäyttäjiä? Liittyykö palveluihin velvollisuuksia?

Huoltokirjaan kirjataan siis asiat, joita tarvitaan päivittäin, mutta jotka ovat enemmän tai vähemmän hakusessa. Kirjan sisältö on jokaisen yhdistyksen vapaasti valittavissa, mutta ainakin sieltä pitää löytyä yhteystiedot, tietoturva-asiat, viestintävastuut, sosiaalisen median käyttö, yhteistyö verkon ylitse sekä verkkosivujen hoito. Huoltokirjan avulla on helppoa laatia uusille työntekijöille/vapaaehtoisille perehdyttämismateriaaleja. Tälläkin tavalla siis voidaan arkea helpottaa.

InPromptu on nyt saatu vauhtiin. Tämän vuoden puolella pidetään vielä muutama Starttipäivän kokemusten ja palautteiden pohjalta fiilattu valmennus. Kaikista Inpromptun valmennuksista saa sähköisen Osallistumismerkin, joka on virallinen todistus osaamisesta.

− Kannattaa osallistua ja vaikuttaa, miten digiasioita yhdistyksissämme viedään eteenpäin, Haapanen tuumaa.

InPromptusta aiemmin kirjoitettua:

InPromptu tarjoaa yhdistyksille tukea digiosaamiseen

InPromptu-hankkeen yleisesittely: 

InPromptu-hanke

Purnausperjantaissa purkautuvat elämän epäkohdat ja arjen ahdistukset

43045097_1882464888507554_5935476015152234496_n

Jaana Saikkonen ohjaa keskustelua perjantain purnausryhmässä.

Mieli kiehuu ja sydämellä olisi vaikka mitä, joka etsii reittiä ulos. Näiden patoutumien purkamiseen on hyvä tilaisuus HeTyn purnausperjantaissa.

Ryhmän mainoskuvien haarniska-asuinen Jaana Saikkonen toimii ryhmän vetäjänä. Haarniskaa ei kuitenkaan hänen päällään ryhmässä näe, sillä keskustelut käydään asiallisessa hengessä.

– Ryhmä syntyi huulenheitosta. Se on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat keventää mieltään tai kertoa, mikä mättää, Saikkonen kuvaa.

Ensimmäinen purnausperjantain kokoontuminen oli lokakuun alussa. Saikkonen oli miettinyt valmiiksi erilaisia aiheita siltä varalta, jos osallistujat eivät omia ajatuksiaan halua purkaa. Vara-aiheisiin ei kuitenkaan tarvinnut turvautua. Kokoontumiseen saapui kahdeksan kiinnostunutta.

– Puhuimme aluksi sateisesta säästä. Sitten keskustelu ohjautui somen lieveilmiöihin. Älypuhelimen räplääminen kylässä herätti monenlaisia mielipiteitä. Vaikka se on epäkohteliasta, jotkut muistuttivat, että henkilö voi odottaa tärkeää viestiä tai puhelua, joka vaatii välitöntä reaktiota. Muina aiheina olivat esimerkiksi Donald Trump, Kimi Räikkösen runokirja ja yksinäisyys.

Saikkosen mukaan ryhmässä voidaan käsitellä melkein mitä aihetta vain, kunhan liikutaan yleisellä tasolla ketään loukkaamatta – poikkeuksena ovat julkkikset.

– Jos keskustelu ylittää soveliaisuusrajan, se pistetään poikki, sanoo Saikkonen tiukkana.

Nykyaika on Saikkosen mielestä sellaista, että monet pahoittavat mielensä. On epäoikeudenmukaisuuksia, vääryyttä ja välinpitämättömyyttä. Ihmisten pitäisi puhua enemmän toisilleen.

– Jokaisella on oikeus mielipiteeseen. On hyvä saada tunteensa ulos. Monenlaiset tunteet ovat sallittuja. Ensimmäinen kerta päättyi yhteiseen nauruun, kuvaa Saikkonen.

Purnausperjantait jatkuvat viikoittain maanantaisin klo 10-11 Helsingin Työkanava HeTy ry:n tiloissa. Järj. Helsingin Työkanava HeTy ry.

Ekoaskartelussa tehtiin sytytyssipsejä

IMG_8657

Ekoaskartelussa pumpulilapuista, serveteistä ja sulatetusta steariinista syntyi uusia hyödykkeitä.

HeTyn ekoaskartelussa ryhmäläiset valmistivat torstaina sytytyssipsejä ja -lastuja. Materiaaleina olivat pumpulilaput, servetit ja sulatettu steariini. Servetit ja kynttilänjämät olivat kierrätysmateriaalia.

IMG_8654

Vanhat servetit löytävät uuden käyttötarkoituksen.

Servetit leikattiin pumpulilappujen kokoiseksi, jonka jälkeen ne kastettiin sulaan steariiniin ja nostettiin leivinpaperin päälle jähmettymään. Lopputuloksena oli värikkäitä, kauniita sytytyssipsejä vaikka joululahjoiksi.

Seuraavalla kerralla ekoaskartelussa tehdään heijastimia.

Ekoaskarteluryhmä Helsingin Työkanava HeTy ry:n tiloissa torstaisin klo 13.30-15.30. Vetäjänä Jaana.

Monikulttuurisessa keittiössä kokattiin ranskalaisittain

Pasilassa tiistaina järjestetyssä monikulttuurisessa keittiössä tehtiin tällä kertaa ruokaa Ranskasta. Master chefinä toimi Catherine.

20180918_135159

Keittiön tiivistä tunnelmaa. 

Alkupalaksi oli patonkia paahdetulla paprikalla, sipulilla, sardiinilla, kapriksella sekä sitruunamehulla. Valkosipulia unohtamatta. Väliruokana oli ranskalainen juustomunakas.

Pääruoaksi oli Nizzan salaatti, jossa oli keitettyä perunaa, vihreää tankopapua, oliiveja, tomaattia, sipulia ja keitettyä kananmunaa ja lämminsavulohta. Kastikkeena sinappivinegrette -osallistujien mukaan törkeän hyvää. Jälkiruoaksi nautittiin paahtovanukasta (creme brule).

20180918_161440

Yhteinen herkutteluhetki. 

Kaikki pitivät ruokaa maukkaana. Tunnelma oli iloinen, äänekäs ja välitön. Kokkaamiseen osallistui seitsemän kiinnostunutta.

20180918_161253

Nizzan salaatti, patonki lisukkeilla, juustovanukas ja paahtovanukas. 

Monikulttuurinen keittiö kokoontuu Pasilassa Mielenterveysyhdistys Helmen tiloissa kerran kuukaudessa.

Tapahtuma on ilmainen ja kaikille avoin. Järjestäjinä ovat Maali-Hanke – Matala Kynnys, Mielenterveysyhdistys Helmi sekä Helsingin Työkanava HeTy ry.

Merja Kyllönen: Neljäsosa eurooppalaisista elää köyhyydessä

IMG_7088

– Valta on teillä. Eniten päättäjät pelkäävät sitä, että kansa tulee kaduille. Jos torille kokoontuu enemmän kuin tuhat ihmistä, johan puntti tutisee. Vaatikaa ihmisarvoista elämää, neuvoo europarlamentaarikko Merja Kyllönen.

Köyhyys on ongelma, joka pahenee entisestään Euroopassa. Se koskettaa paitsi työttömiä, myös työelämässä mukana olevia. Europarlamentaarikko Merja Kyllösen mukaan työssä käyvien köyhien kokonaismäärä on Suomessa laskentatavasta riippuen 60 000 – 100 000.

– Neljäsosa eurooppalaisista ei voi elää ihmisarvoista elämää köyhyyden takia. Kyse on yli 500 miljoonan ihmisen joukosta. Vuonna 2009 EU asetti itselleen tavoitteen vähentää jäsenmaiden asukkaiden köyhyyttä. Toisin on käynyt, köyhyydessä elävien määrä on noussut tänä aikana yli 10 miljoonalla. Lisäksi Euroopassa on 124 miljoonaa ihmistä, joilla on riski ajautua köyhyyteen. Jos jatkamme tällä tiellä, kohta puolet eurooppalaisista on köyhiä, Kyllönen laskee.

Köyhyys on arkipäivää yhä useammalle perheelle. Molemmat vanhemmat voivat olla hyvin koulutettuja ja vakituisessa kokoaikatyössä, ja silti perheen elää niukasti.  Lasten koulutus vaatii varoja, samoin retket ja harrastukset. Elämä on jatkuvaa sinnittelyä ja taistelua – yksikin yllätysmeno voi romuttaa arjen talouden.

IMG_7114

-Mikä ratkaisee maailman tulevaisuuden? Ruoka, puhdas vesi ja turvallinen elintaso, kiteyttää Merja Kyllönen.

Osa poliitikoista väittää, että asiat ovat korjaantuneet, mutta totuus on toinen. Huono-osaisuus, pahoinvointi ja psyykkiset vaikeudet yleistyvät. Kyse on eriarvoistumisesta.

– Pätkätyöt, määräaikaisuudet, nollasopimukset ja muut ehtoihin ja rajoituksiin perustuvat sopimukset tekevät elämästämme epäsäännöllistä ja epävarmaa. Se heijastuu ennen kaikkea asumiseen ja elämiseen. Kukaan ei tänä päivää pärjää muutamalla satasella. Ruokaan, asumiseen ja eri velvoitteisiin ja kuluihin menee valtavan paljon enemmän rahaa.

Pohjoismaissa suhteellinen köyhyys lisääntyy ja syventyy vaivihkaa. Tilastojen mukaan olisi tapahtunut kohentumista, mutta järjestelmä ei tunnista niitä ihmisiä, jotka jo ovat siellä.

Kyllösen mukaan nykyiset käytännöt vievät takaisin luokkayhteiskuntaan. On ihmisiä, joilla ei ole ihmisarvoa eikä paikkaa mihin mennä. Vastapuolena ovat hyvin toimeentulevat, jotka porskuttavat turvallisesti eteenpäin.

Samanaikaisesti kaikkialla on enemmän rahaa kuin koskaan. Tulojaossa on epäonnistuttu perusteellisesti. Kyllönen lisää, että entistä isompi osa maailmalla liikkuvasta rahasta on peräisin harmaasta taloudesta. Sen ja veroparatiisien kautta kulkee vuodessa yli tuhat miljardia euroa Euroopassa. Vertailun vuoksi; Suomen budjetti on vuosittain noin 55 miljardia euroa.

– Rahat menevät kasvottomien porhojen taskuun. Sillä samalla rahalla hoidettaisiin köyhyyden, eriarvoistumisen, sosiaaliturvan, koulutuksen ja pakolaisuuden ongelmia. Rahakadolle ei ole laitettu sulkua. Kenen virsiä veisaat? Sitä on kysyttävä, kun mietimme, ketä äänestämme.

IMG_7123

Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston (EAPN-Fin) kansalaistoimintaryhmän koordinaattori Jouni Kylmälä otti osaa keskusteluun HeTyssä.

Kyllönen nostaa tarkasteltavaksi puolustusteollisuuden. Siihen laitetaan enemmän rahaa kuin kansalaisten tukemiseen ja eriarvoistumisen vähentämiseen.

– Mikä onkaan suurin turvallisuusriski? Ne nuoret miehet, jotka tippuvat kyydistä opiskella, asua ja elää yhteisössämme, vihaavat meitä niin paljon, että muodostavat uhan. Sisäinen hyvinvointi ja turvallisuus rakentuvat hyvinvoinnista ja kyvystämme toimia ja elää yhdessä. Jos tilalla on pahoinvointia, halu pitää huolta omasta maasta romuttuu. Kun valtiovalta ei välitä minusta, pitäisikö minun välittää valtiovallasta? Arvoilla ja asenteilla on iso vaikutus.

Perustuloa Kyllönen pitää osittain hyvänä ratkaisuna. Se ei silti poistaisi sitä ongelmaa, ettei pätkätöitä tekevälle juurikaan kerry eläkettä tai ansioturvaa.

– Miksi ihmisen pitäisi olla kerjuulla koko ikänsä? Meidän kaikkien toiveena on iloinen vanhuus vailla huolia. Asioita mietitään usein vain pala kerrallaan, hahmottamatta ihmisen koko elämänkaarta ja kokonaisuutta. Poliittisten päättäjien, elinkeinoelämän, ay-väen ja kaikkien toimijoiden pitäisi miettiä asioita toisella tavalla. Tavoitteena tulisi olla ihmisarvoinen elämä.

IMG_7124

Kuka kuuntelee köyhää -verkoston hankekoordinaattori Arja Tyynelä lahjoitti Merja Kyllöselle teemaa korostavan kassin.

Kyllönen kritisoi myös suomalaista byrokratiaa ja järjestelmien kankeutta. Myönteisenä hän pitää ajantasaista tulorekisteriä, jonka on suunniteltu tuleva käyttöön vuoden parin sisään. Silloin palkat, tuet ja muut viranomaisia kiinnostavat tiedot selviäisivät yhdestä rekisteristä työlästä dokumenttirumbaa.

Tietojärjestelmien yksinkertaistaminen olisi muutenkin tarpeen. Virossa käytössä olevaa yhden tietojärjestelmän systeemiä on tarjottu myös muille Euroopan maille. Kyllönen arvelee, että suomalaisista olisi nöyryyttävää vaihtaa miljardi euroa maksanut järjestelmä muutaman miljoonan euron vaihtoehtoon.

– Järjestelmät ovat usein kankeita, kun tilaajat suosivat samoja, suuria toimittajia.

Nälkäistä, nuorta it-väkeä olisi tarjolla vaihtoehdoksi. Kyllönen arvioi, että he kykenevät tekemään samat asiat usein nopeammin ja edullisemmin.

Osansa Kyllösen huomiosta saa asunnottomuus, joka on aina yhteiskunnan kannalta häpeällistä ja yksilön kannalta kohtuutonta. Vaikka Suomessa asunnottomuus on vielä suhteellisen pientä, siihen on puututtava.

– Brysselissä olen törmännyt työssä käyviin ja kokonaisiin perheisiin, jotka asuvat kesällä teltoissa kaupungin puistoissa. He yrittävät kerätä pääomaa saadakseen takuuvuokrat maksettua. Heillä saattaa olla koko omaisuus parissa matkalaukussa. Etelä- ja Keski-Euroopassa kirkot ovat avanneet ovensa kodittomille. Sei ei kuitenkaan poista itse ongelmaa, Kyllönen miettii. (HM)

Europarlamentaarikko Merja Kyllönen oli Helsingin Työkanava HeTy ry:n viikkovieraana maanantaina 17. syyskuuta. Tapahtuman muita järjestäjiä olivat Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston (EAPN-Fin) kansalaistoimintaryhmä, Työttömien keskusjärjestö ry ja Kuka Kuuntelee Köyhää? –verkosto.

Isän näköinen –hanke tarjoaa tukea ja vertaisryhmiä isille

20180910_130821

-Miehillä on vähemmän sosiaalisia tilanteita, joissa voisi luontevasti jakaa omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan isyydestä, arvioi projektisuunnittelija Ismo Pitkänen.

Maaliskuussa käynnistynyt Isän näköinen –hanke on perustettu vahvistamaan miesten asemaa yhteiskunnassa tasavertaisena kasvattajana ja vanhempana. Hankkeen erityisenä kohderyhmänä ovat työvoiman ulkopuolella olevat isät.

–  Käytännössä järjestämme vertais- ja keskusteluryhmiä työelämän ulkopuolella oleville isille. Heillä on näin mahdollisuus jakaa isyyden ja vanhemmuuden kokemuksia, niin iloja kuin haasteita, luonnehtii hankkeen Helsingin toiminnasta vastaava projektisuunnittelija Ismo Pitkänen Miessakit ry:stä.

Hankkeen puitteissa on omaa sisältöä myös järjestöille ja ammattilaisille, jotka kohtaavat isiä päivittäisessä toiminnassaan. Lisäksi toimintaa on sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan opiskelijoille.

Pitkäsen mukaan miehille on vähemmän tarjolla sosiaalisesti sopivia tilanteita ja ympäristöjä omien kokemusten ja ajatusten jakamiseen. Siksi Miessakit ja Setlementtiliitto ovat ottaneet asian hoitaakseen. Erilaisia ryhmiä järjestetään alueellisten yhteistyökumppaneiden kanssa.

–  Miehillä haavoittuvuuden esille nostamiseen voi olla korkeampi kynnys kuin naisilla. Ongelmat olisi hyvä tuoda kuitenkin päivänvaloon, jotta ne saataisiin ratkaistua.

–  Ryhmätapaamisia on yleensä 3-5 kertaa. Tavoitteena on, että kumppanit ottaisivat ryhmätoiminnan itse järjestettäväksi. Meiltä saa tarvittaessa tukea toimintaan.

Yhtenä osana toimintaa ovat isien haastattelut. Näin voidaan nostaa esiin yhteiskunnallisia epäkohtia (esimerkiksi palvelujärjestelmässä) ja toisaalta kehittää eteenpäin isille suunnattua toimintaa.

20180910_132507

Ismo Pitkänen toimii Isän näköinen -hankkeen Helsingin projektisuunnittelijana.

Hankkeesta vastaavat yhdessä Miessakit sekä Suomen Setlementtiliitto ry. Hanke on valtakunnallinen ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittama. Hanke kestää helmikuun 2020 loppuun.

Isän näköinen –hankkeen koulutusmateriaalia on työstetty kevään ja kesän aikana. Koulutus käynnistyy syksyllä. Verkostoituminen sopivien kumppanien kanssa on yksi tavoitteista.

-Järjestämme ilmaista koulutusta isien kohtaamiseen asiakastyössä. Jos joku taho on kiinnostunut koulutuksesta, tulemme mielellämme paikalle.

Miessakit on jo yli 20 vuoden ajan kehittänyt hyödyllistä toimintaa miehille. Muita ryhmien teemoja ovat esimerkiksi väkivalta (joko miesten itsensä aiheuttama tai heihin kohdistuva), erokriisi sekä masennus. (HM)

Projektisuunnittelija Ismo Pitkänen Miessakit ry:stä oli viikkovieraana 10. syyskuuta. Viikkovierailun järjestivät Helsingin Työkanava HeTy ry ja Maali-hanke – Matala Kynnys. 

Lisätietoja hankkeesta: www.miessakit.fi