Elämän kova koulu on kasvattanut purnaajaksi

experience-3239623_960_720

Juuri ostettu kermajuusto on homeessa ja juotavan jogurtin korkit tehtaan jäljiltä vinossa ja sisältö osittain valunut ulos. Tutustumistarjouksena tilattu antiikkilehti saapuu postilaatikkoon osittain revenneenä ja sivut rutattuna. Parturioppilas leikkaa hiukset sellaisiksi, ettei lopputulos kestä päivänvaloa.

Entistä useammin mietin, mihin yhteiskunnan tehokkuuden tavoittelu johtaa? Koneet syrjäyttävät ihmisen. Ne onnekkaat, jotka ovat vielä työssä, saavat osakseen yhä laajenevan toimenkuvan ja suuremman työtaakan. Yritä siinä sitten tehdä töitä stressaamatta ja pitää kiinni laatutasosta. Vaikka työtaakka ja vastuu kasvavat, silti vaaditaan yhteisten talkoiden nimissä palkanalennuksia ja etuisuuksien leikkaamisia. Mitähän se tekee motivaatiolle?

Palveluja ja tuotteita ostettaessa on syytä huolehtia, että saa vastinetta rahoilleen. Jos tuote tai lopputulos ei vastaa odotuksia, asiasta kannattaa tehdä valitus. Mikään epäkohta ei parane, jos sen uhriksi joutuvat sulkevat suunsa. Jos oikein huonosti käy, heikosta laatutasosta tulee standardi.

Tiedän, että me purnaajat olemme hankalia asiakkaita. Ihan sama. Minulla on oikeuteni ja rahani on yhtä arvokasta kuin muidenkin. Luulisi, että on myös tuotantoportaan ja palveluntuottajan etu, että niiden nimissä myydyt tuotteet ja palvelut ovat laadukkaita ja saavat ostajan uudelleen asioimaan. Hyvä kello kauas kuuluu, paha vielä kauemmas.

Lähikauppa mainostaa tarjouslihaa noin kahden kilon vakuumipakkauksissa (max 2 kg/asiakas). Ylimenevälle painolle on merkitty normaalihinta. Pankki perii palvelumaksuista aiheutuneesta tilinylityksestä kohtuuttoman suuren huomautuspalkkion. Junamatkan ekstra-maksun pitäisi sisältää ilmaiset kahvit ja iltapäivälehdet, kumpiakaan ei ole tarjolla. Kaupan kassa jättää alennuslapun huomioimatta eikä pyydä virhettään anteeksi.

Helpointa on toki valittaa päivittäisistä asioista ja asioinneista, jotka yleensä korjaantuvat toisella tuotteella tai rahojen palauttamisella. Vaikeampaa on valittaminen silloin, kun arvioidaan palvelun laatua tai taistellaan viranomaisten tekemistä päätöksistä. Joku kokee Kelan päätöksen epäoikeudenmukaiseksi, toinen haluaa muutosta työvoimaviranomaisten tulkintaan. Pahimmillaan väärät päätökset voivat vaarantaa toimeentulon ja jopa terveyden.

Monet jättävät valittamatta ihan vain sen vaatiman vaivan takia. Tai sitten he epäilevät omia kykyjään ilmaista asiaansa. Joskus tuntuu helpoimmalta nöyrtyä byrokratian edessä – ei se valitus kuitenkaan mene läpi. Pahimmillaan valitusrumba voi kestää vuosia. Se vaatii sitkeyttä ja uskoa omaan näkemykseensä.

Autokorjaamon korjauksessa hihnat on jätetty kiristämättä ja kitisevä auto on vietävä uudelleen korjaamolle. Verkosta tilatun kännykkäkuoren muoviosassa on valuvika eikä puhelin mahdu kuoreen. Lääkäri määrää vaivaan lääkkeen, joka ei sovikaan aiempien lääkkeiden kanssa yhteen. Seurauksena on kovat vatsakivut. TE-toimisto ei ole huomioinut lähettämääni selvitystä tehdystä työnhausta, vaan miettii minulle sanktioita.

Asioidessani palvelutiskillä minusta välillä tuntuu siltä, että koneella täytyy olla joku merkintä valitusherkkyydestäni. Sen verran hapanta naamaa virkailijat toisinaan näyttävät. No, se on toisen osapuolen ongelma. Vuodet ovat minua opettaneet – olen saanut epäoikeudenmukaisuuksia korjattua ja vastinetta rahoilleni. Apuna ovat olleet kuluttajaneuvojat ja kuluttajariitalautakunta, joskus potilas- ja oikeusasiamiehet. Onneksi näitäkin instansseja on olemassa – ne puolustavat pientä ihmistä silloin, kun omat taidot eivät enää riitä. (HAM)


HeTy:n blogissa julkaisemme kirjoituksia, joissa käsitellään työttömän tai työssäkäyvän elämää iloineen ja huolineen. Mukana on esimerkiksi ajankohtaisia, yhteiskunnallisia asioita, mutta myös pienen ihmisen mieltä askarruttavia arjen tapahtumia.

Tavoitteena on tuoda vaihtelua ja valonpilkahduksia lukijoille, tarjota samastumisen kokemuksia sekä herättää keskustelua. Kaikki asiat eivät aina ole pelkästään politiikkaa tai byrokratiaa; joskus kirjoitukset voivat vain antaa muuta ajattelemisen aihetta elämästä ja sen kummallisuuksista. Blogit ovat aina kirjoittajansa näkemyksiä. Kirjoituksia tekevät sekä HeTyn henkilökunta että lukijamme (HeTyllä on oikeus päättää tekstien julkaisemisesta ja editoimisesta). Kunnioitamme kirjoituksissa muita ihmisiä eli emme mene henkilökohtaisuuksiin.

 

Helsingissä useita työllistymistapoja oppisopimuksista työkokeiluihin

Ari-Uusimäki_wp

– Helsinki käyttää alueellaan enemmän rahaa työllisyyden hoitoon kuin valtio. Näin kaupunki osoittaa sosiaalista vastuuta työttömistä. Sama ei toteudu kaikkialla Suomessa, toteaa Helsingin lännen aikuissosiaalityön kuntoutusohjaaja Ari Uusimäki.

Työttömien helsinkiläisten palveluista on päävastuussa Uudenmaan TE-toimisto. Kaupunki tarjoaa kuitenkin lakisääteisen monialaisen yhteispalvelun (TYP) ja velvoitetyöllistämisen lisäksi erilaisia työllistämistä edistäviä palveluita valituille kohderyhmille, joita ovat nuoret, maahanmuuttajat ja pitkäaikaistyöttömät.

Helsingin kaupungin työllistämistoimissa on useita vaihtoehtoja: oppisopimuskoulutus, palkkatukityö (8 kk), työkokeilu (6 kk), kuntouttava työtoiminta (väh. 3 kk) sekä sosiaalihuoltolain 27 e ja 27 d -pykälien mukainen työtoiminta. Ihmisten kyvyt ja tarpeet ovat yksilöllisiä, siksi kaikki ratkaisut eivät sovi jokaiselle työnhakijalle.

Sanktiot lisäävät ahdinkoa entisestään

Helsingin työttömyysaste on 10,3 prosenttia. Työttömiä työnhakijoita on 34825 ja avoimia työpaikkoja 9962 (tiedot tammikuulta 2018). Työttömien määrä on laskenut ja avoimien paikkojen määrä noussut. Kehitys on ollut myönteistä. Pääsyynä on Uusimäen mukaan TE-toimistojen määräaikaishaastattelut, joissa pitkäaikaistyöttömien määrä on selvästi pudonnut. Työttömiä on silti edelleen runsaasti.

– Työvoimatoimistot sanovat työttömälle, että hänen velvollisuutensa on hakea työtä. Kun katsoo lukuja, näkee tilanteen kestämättömyyden. Aktiivimalli on otettu käyttöön ja siksi monet jo valmiiksi talousvaikeuksissa olevat työttömät kokevat entistä suurempaa hätää. Miten täyttää ehdot, jotta ei tulisi taloudellisia sanktioita, Uusimäki miettii.

Kaikki koulutuskaan ei takaa työpaikkoja. Uusimäki kertoo, miten 2000-luvun puolivälissä valmistui runsaasti media-assistentteja – olihan kyse nuorten trendikkääksi kokemasta ammatista. Kaikki siirtyivät suoraan työttömyyskortistoon. Samoin kävi Helsingissä puuveneen veistokurssin suorittaneille. Kukaan heistä ei halunnut muuttaa Pohjanmaalle, jossa olivat alan ainoat työpaikat.

– Poliitikot sanovat, että muuttakaa työn perässä, mutta ei se ole niin yksinkertaista.

Töitä on tällä hetkellä tarjolla etenkin rakennusmiehille, vartijoille, siivoojille, tarjoilijoille, myyjille, lähihoitajille, ravintola- ja suurkeittiötyöntekijöille sekä kuljettajille.

Yksityisellä sektorilla enemmän joustoa

Joillekin hyvän vaihtoehdon tarjoaa oppisopimuskoulutus, joissa koulutuksen jälkeen on mahdollisuus työpaikkaan; esimerkiksi Helsingin kaupunki palkkaa kaupngilla oppisopimuskoulutuksen suorittaneen vakituiseen työsuhteeseen. Tällaisia paikkoja on kuitenkin suhteellisen vähän ja niihin on runsaasti hakijoita. Esimerkiksi eläköityvän tilalle voidaan etsiä oppisopimuksella työn jatkajaa. Oppisopimuskoulutus on hyvä vaihtoehto – siitä saa pätevyyden itselleen ja on työmarkkinoilla paremmassa asemassa.

Uusimäki lisää, että yksityinen puoli on kaikkiaan joustavampi työhönotossa kuin kaupunki – työnhakija voi saada töitä, vaikka paikkoja ei olisi vapautunutkaan, ja jatkokin usein onnistuu jouhevammin kuin kaupungin palkkatuki- tai työkokeilupaikoissa. Yksityisillä on kaupunkia enemmän joustavuutta myös työajoissa.

– Työtöntä kohdellaan monesti kovemmin kuin työsuhteessa olevaa. Työkokeilussa tai palkkatuella oleva ei esimerkiksi voi saada vapaata mennäkseen katsomaan sairasta sisartaan eri paikkakunnalle. Oma tai alle 10-vuotiaan lapsen sairastuminen, pääsykoe ja työhaastattelu ovat ainoat hyväksyttävät syyt poissaoloon. Muuten tulee sanktioita. Se ei ole minun mielestäni oikein.

Palkkatukipaikkoja vain passiivisille

Monet katsovat epäoikeudenmukaiseksi Helsingin tavan ottaa palkkatukipaikoille vain työttömiä, jotka ovat olleet vähintään 300 päivää passiivisena. Näin Helsinki saa vähennettyä vuotuisia osuuksiaan, joilla valtio rankaisee kuntia pitkäaikaistyöttömistä. Helsingissä sakko on vuositasolla ollut jopa noin 50 miljoonaa euroa (2016). Kuulijoissa herätti ihmetystä se, että kaupunki mieluummin maksaa sakkoja kuin työllistää ihmisiä.

– Tuntuu nurinkuriselta, että aktiivinen työnhakija ei voi saada tällaista paikkaa, Uusimäki lisää.

Helsingissä on yhä paljon työnantajia, jotka eivät tunne koko palkkatukijärjestelmää. Uusimäki kehottaakin työnhakijoita mainitsemaan työhakemuksissa mahdollisuuden palkkatukeen, jos asia on vahvistettu TE-toimistosta.

Uusimäki tähdentää, että palkkatuki- ja työkokeilusuhteiden aikana kannattaa hakea parempia työpaikkoja. Työstä toiseen siirtyvä valitaan usein mieluummin tehtävään kuin kokonaan työtön. Palkkatukipaikan saaminen onnistuu parhaiten alkuvuodesta, kun määrärahoja on vielä runsaasti jäljellä.

Työkokeilut voivat Helsingin kaupungilla koostua myös kahdessa eri virastossa työskentelystä. Yleensä työkokeilussa voi olla yhdellä työnantajalla 6 kuukautta, mutta Helsinki on niin suuri työnantaja, että eri virastot katsotaan erillisiksi työnantajiksi. Yhteensä työtön voi olla työkokeilussa 12 kuukautta.

– Työkokeilun aikana henkilö saa työmarkkinatukea sekä 9 euroa ylläpitokorvausta päivää kohti. Työkokeiluun ei sisälly matkalippua, toisin kuin kuntouttavassa työtoiminnassa. Sosiaalitoimisto voi kuitenkin matkalipun harkinnanvaraisesti silloinkin kustantaa.

Kuntouttavaa työtoimintaa erilaisissa työpajoissa

Kuntouttava työtoiminta oli aluksi sosiaalipoliittinen toimenpide, jota tarjottiin pitkään työelämästä poissa olleille. Sopimus oli kolmen kuukauden mittainen ja sen saattoi halutessaan keskeyttää ilman taloudellisia sanktioita.

– Työ- ja elinkeinoministeriössä haluttiin tehdä kuntouttavasta työtoiminnasta työvoimapoliittinen toimenpide sanktioineen. Me Helsingin sosiaalivirastossa vastustimme muutosta, mutta hävisimme lopulta väännön.

– Tarkoituksena on katkaista työttömyys ja saada ihmiset mukaan aktiviteetteihin. Kuntouttavassa työtoiminnassa voi työskennellä 1–4 päivää viikossa. Kuntoutus kasvattaa uskoa itseensä ja taitoihinsa. Jakson jälkeen voidaan jälleen arvioida omaa työkykyä ja miettiä jatkoa.

1423659689021_1_large

Kuva Uusix-pajalta vuodelta 2014. (www.u6.fi)

Lakisääteisessä kuntouttavassa työtoiminnassa on Helsingissä vuosittain 1800 työtöntä. Suurimpia toimipisteitä ovat Uusix-verstaiden Kyläsaari 300 paikalla ja Suvilahti 120 paikalla. Uusixilla on kaikkiaan 20 työpajaa, joissa voi tehdä monenlaisia kädentöitä penkkien ja fillarien korjaamisesta pintakäsittelyihin ja tekstiilitöihin.

Kaupunki lisäksi ostaa kuntouttavan työtoiminnan paikkoja erilaisilta järjestöiltä. Kuntouttavan työtoiminnan paikkoja on myös useissa eri yhdistyksissä ja seurakunnissa – niitä on esimerkiksi Myllypuron ruokajakelussa.

Sosiaalihuoltolain mukaisesta työtoiminnasta kerrotaan 27 e ja 27 d –kohdissa. Kyse on Uusimäen mukaan henkilöistä, jotka ovat alle 65-vuotiaita ja työkyvyttömyyseläkkeellä tai toimeentulotuen saajia. Heillä voi olla lääkärin toteama vika, vamma tai sairaus tai heillä voi olla mielenterveys- tai päihdeongelmia. Kriteerinä voi myös olla pitkä poissaolo työelämästä.

Sosiaalihuoltolain mukaisia työtoimintapaikkoja on 250–300. Nämä paikat räätälöidään asiakkaan tarpeen mukaan.  Vastineeksi he saavat 6 euron vuorokausikorvauksen, ruoan ja matkalipun. Tavoitteena on parantaa tai ylläpitää asiakkaan työ- ja toimintakykyä.

– Ihmiset haluavat tuntea olevansa hyödyksi. Samalla sosiaalisuus lisääntyy.

Työkyky ja terveydentila on hyvä selvittää

Työkykyselvitys on olennainen toimi, jotta ihmiset ohjautuvat oikeisiin palveluihin. Kaikilla ei ole tarvetta kuntouttavaan työtoimintaan, vaan työkyky voi olla työttömyydestä huolimatta ennallaan. Selvitys tehdään 18–63-vuotiaille lääketieteellisin perustein.

Toinen asia, josta on hyvä huolehtia, on työttömien ilmainen terveystarkastus. Kun se otettiin valtakunnallisesti käyttöön, huomattiin pitkäaikaistyöttömillä paljon sairauksia, joita ei ollut aiemmin huomioitu. Kun työttömät saavat terveyspalveluja, heidänkin elämänlaatunsa ja työkykynsä kohenee.

Oma lukunsa ovat henkilöt, jotka kaupungin erikoislääkärit ovat arvioineet työkyvyttömiksi, mutta Kelan asiantuntijat väittävät toisin. Tällaisia väliinputoajia on Uusimäen mukaan paljon. He eivät kelpaa työmarkkinoille eikä Kela suostu maksamaan heille työkyvyttömyyseläkettä.

– Monesti näillä ihmisillä on somaattisia sairauksia. Vuodesta toiseen he anovat turhaan uutta päätöstä.  Tässä kuten monessa muussakin asiassa pitäisi ottaa järki mukaan – työpaikat kuuluvat työkykyisille.

Työelämää pyöritetään yhä paljon ylitöillä. Tämäkin kaipaisi Uusimäen mielestä järkeistämistä. Silloin pitäisi rohkeasti palkata lisää väkeä. (HM)

Ari Uusimäki puhui Helsingin kaupungin työllistämistoimista HeTyn maanantaivieraana 26. helmikuuta.

Ajan HeTyn sosiaalineuvontaan voi varata myös sähköpostitse

Viikon 5 (31.1.) neuvonta peruttu.

Sosiaali-, talous- ja velkaneuvontaa saa Hetyssä jatkossa keskiviikkoisin (seuraavaksi 7.2.) kello 10-12, jolloin asiantuntija Pauliina Peiponen on paikalla.

Jos keskiviikkoaamu ei sovi, voit sopia toisen tapaamisajan sähköpostitse sosiaalineuvonta@hety.fi. Palvelu on maksutonta kaikille kiinnostuneille (ei tarvitse olla Hetyn jäsen). Lisätiedot HeTyn toimisto: 045 874 8467.

Lue juttu Pauliina Peiposen palveluista.

Perjantairetki Valokuvagalleria Hippolyteen 26.1.

Valokuvagalleria Hippolyte on nykytaiteen näyttelytila, jonka ohjelmisto painottuu valokuvataiteeseen ja sen laajennettuun kenttään. Taiteilijavetoista ja voittoa tavoittelematonta Hippolyteä ylläpitää Valokuvataiteilijoiden liitto ry.

Galleriassa on tällä hetkellä esillä kaksi näyttelyä: maskuliinisuutta kriittisesti tutkivan Kari Soinion Sankari katsoo peiliin ja Noora Sandgrenin Let, joka käsittelee kosketusta. Lisätietoja näyttelyistä Hippolyten sivuilta.

Lähdemme retkelle HeTy ry:n tiloista Katajanokalta klo 12:40. Retki on ilmainen ja kaikille avoin.

Museo sijaitsee Yrjönkatu 8-10:ssä, Punavuoressa.

Aktiivimalli ja Tanskan malli. Viikkotapaaminen 29.1.

Maanantain viikkotapaamisessa klo 13 Työllisyys- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen esitelmöi Suomessa vuoden alusta käyttöönotetun työttömyysturvan aktiivimallin ja sen muotoon vaikuttaneen Tanskan mallin eroista ja yhteneväisyyksistä.

Tiivistettynä suomalainen aktiivimalli on seuraavankaltainen:

Työttömän työnhakijan on noin kolmen kuukauden aikana täytettävä aktiivisuusedelletys, jotta etuutta maksetaan täysimääräisenä myös seuraavan saman mittaisen jakson aikana. Jos edellytys ei täyty, etuutta pienennetään yhteensä yhden tukipäivän verran.

Aktiivisuusedelletys täyttyy, jos työtön työnhakija tekee tarkastelujakson aikana jotain seuraavista kolmesta asiasta:

  • 18 tuntia palkkatyötä
  • ansaitsee yritystoiminnassa yhteensä vähintään 241 euroa
  • osallistuu viitenä päivänä TE-toimiston työllistymistä edistävään palveluun

Aktiivimalli koskee käytännössä kaikkia työttömiä työnhakijoita, lukuun ottamatta työkyvyttömyystuella olevia, omais- tai perhehoitajia ja työkyvyttömyyseläkepäätöstä odottavia.

Millainen on Tanskan malli ja miksi siihen vedotaan suomalaista aktiivimallia puolustettaessa? Tule kuuntelemaan ja kommentoimaan viikkotapaamiseemme Katajanokalle. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille. Kahvitarjoilu.

Perjantairetki Autismisäätiöön 19.1.

Tutustumme Autismisäätiön toimintaan Vallilan toimipisteessä, joka on keskittynyt ohjaus- ja valmennuspalveluihin. Esittely keskittyy työllistymiseen liittyviin palveluihin.

Autismisäätiö on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon ja valtakunnallinen säätiö. Säätiössä on vahva neuropsykiatristen oireyhtymien, erityisesti autismin kirjon asiantuntemus. Autismisäätiön toiminta koostuu monipuolisesta asumiseen, työ- ja päivätoimintaan ohjaus- ja valmennustoimintaan, terveydenhuollon vastaanottopalveluihin sekä tutkimus ja kehittämistoimintaan liittyvistä palveluista.

Lähdemme yhdessä Helsingin Työkanava HeTy ry:n tiloista Katajanokanlaituri 4:stä kello 12:15. Osallistuminen on ilmaista ja avoin kaikille.

Autismisäätiön Vallilan toimipiste sijaitsee osoitteessa Jämsänkatu 5. Tilat sijaitsevat viidennessä kerroksessa.

Talousneuvonnasta ja terapiasta viikkotapaamisessa 15.1.

Maanantain viikkotapaamisessa 15.1. kuulemme sekä talousneuvonnasta että terapiasta. Aiheista tulevat kertomaan Pauliina Peiponen ja Olga Ruoho.

Pauliina Peiponen alustaa sosiaali-, talous- ja velkaneuvonnasta. Peiponen on työskennellyt 15 vuoden ajan sosiaalialalla tehden sosiaalityöntekijän, kuntoutusohjaajan ja sosiaaliohjaajan töitä, muun muassa sosiaalitoimistossa. HeTyn asiakkailla on mahdollisuus varata aikoja ilmaista henkilökohtaista neuvontaa varten. Neuvontaa annetaan jatkossa maanantaisin klo 9.30-12 tiloissamme Katajanokalla.

Olga Ruoho kertoo puolestaan ratkaisukeskeisestä terapiasta.

Perjantairetki tietokone- ja pelikonsolimuseoon 12.1.

Helsingin tietokone- ja pelikonsolimuseosta löydät kaikki vanhat rakkaat tuttavuudet kuten alkuperäisen Commodore 64:n, VIC-20:n, 128:n sekä Amigan 500, 1200 ja CD32-versiot tai pelikonsolipuolelta vanhat Atarin pelikoneet, ensimmäisen PlayStationin tai vaikkapa Game Boy:n useat eri versiot. Apple-faneja ihastuttaa Macintosh classic ja II Europlus -koneet ja netissä paljon viihtyvät voivat ihastella vanhoja puhelinmodeemeja, reikäkortteja tai lerppuja.

Yhteensä museossa on esillä yli 500 erilaista vanhaa tietokonetta, pelikonsolia, peliä sekä muuta alaan liittyvää näyttelyesinettä. Museon valikoimaa kartutetaan jatkuvasti myös lisää ja museo ottaa vastaan myös lahjoituksia.

Lähdemme yhdessä Helsingin Työkanava HeTy ry:n tiloista Katajanokanlaituri 4:stä kello 12:20. Osallistuminen on ilmaista ja avoin kaikille.

Museo sijaitsee Verkkokauppa.comin Jätkäsaaren myymälässä 4. ja 5. kerroksien aulatilassa, osoitteessa Tyynenmerenkatu 11, 00220 Helsinki.